• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
  • Artikkelit
    • Asuminen
    • Huolto
    • Korjaaminen
    • Rakentaminen
    • Hallinto
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Lakipostia
    • Kolumnit
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark
    • RakennusFakta
    • SIR
    • Smart
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Toimittiinko oikein?

Toimittiinko oikein?

23.5.2014

Vantaalaiseen isännöintitoimistoon ilmoitetaan avoimena olevasta parvekkeen ovesta kerrostalossa. Ilmoittajan mukaan ovi on ollut auki pitkään. Asunnon haltijasta isännöitsijällä on se tieto, että häntä ei ole tavoitettu moneen kuukauteen, mm. haastemies on yrittänyt tavoittaa.

Isännöitsijä ja hänen esimiehensä päättävät pyytää viranomaisapua päästäkseen huoneistoon tarkistamaan tilanteen, koska on herännyt epäilys, että huoneiston haltija on saattanut vaikka menehtyä asuntoonsa.

Isännöintitoimistolla on myös kiinteistönhuoltoa. Yrityksessä on ohje, että huoltomies ei mene yksin tällaisiin tilanteisiin. Tämä on yrityksen käsityksen mukaan myös työsuojeluviranomaisten kanta.

Kiinteistön isännöitsijä yrittää ensin tavoittaa Vantaalta poliisia, jolta saa ohjeen soittaa hätäkeskukseen. Hän soittaa numeroon 112 ja saa sieltä ohjeen, että menkööt huoltomies asuntoon, niin ne muutkin huoltomiehet tekevät.

Isännöitsijä ottaa yhteyttä esimieheensä, joka on sillä hetkellä Raumalla ja pyytää häneltä apua ja  ottamaan yhteyttä hätäkeskukseen. Puhelu ohjautuu Rauman alueella toimivaan hätäkeskukseen, josta puhelu sitten yhdistetään Vantaan alueella toimivaan hätäkeskukseen ja asia saadaan hoidettua toisen hätäkeskuksen päivystäjän kanssa.

Poliisit käyvät paikalla, toteavat esimiehelle, ettei tilanne ollut se, mitä pelättiin.

1) Onko hätäkeskuksessa toimittu oikein kiinteistön isännöitsijän  pyytäessä nimenomaan virka-apua ja poliisia käymään paikalla? Poliisihallituksen näkemyksen mukaan esimerkkitapauksen yksityiskohtia tuntematta on mahdotonta arvioida yksittäistapausta ja henkilöiden toimintaa siinä. Esimerkkikertomuksessa on esitetty yhden osapuolen näkemys, joka usein on tietojen pohjalta yksipuolinen ja puutteellinen. Jos on pyydetty virka-apua, on pyytäjä saattanut toimia väärin ja tämän perusteella saatujen hätäkeskuspäivystäjä on saattanut saada väärän käsityksen tehtävästä. Jos epäillään, että henkilö on välittömän hengen tai terveyden vaarassa tai kuollut, on kyseessä poliisille kuuluva hälytystehtävä, ei virka-aputehtävä. Kuten mainittu, kyseisen yksittäisesimerkin käsittely ei pelkästään mainituilla tiedoilla ole järkevää.

2) Olisiko tarpeen kehittää isännöitsijöille vastaavia tilanteita  varten joku suorempi yhteys poliisiin kuin hätäkeskuksen kautta? Poliisihallituksen näkemyksen mukaan ei tule, eikä ole mahdollista missään nimessä kehittää rinnakkaista järjestelmää. Isännöitsijät ovat samassa asemassa kuin muutkin viranomaisten palveluita tarvitsevat tahot. Hätäkeskus arvioi samalla myös muiden tehtävällä välttämättömien viranomaisten tarpeen ja tekee tarvittaessa niitä koskevat hälytykset. Mikäli olisi jokin rinnakkainen järjestelmä, menetettäisiin tämä etu, sillä joka tapauksessa jouduttaisiin soittamaan erikseen hätäkeskukseen muita viranomaisia tarvittaessa.

3) Vai onko kyse alueellisista eroista – siis siitä, että jotkut  poliisilaitokset suosivat suoraa yhteydenottoa, toiset ohjaavat  ”keikat” hätäkeskuksen kautta? Aiemmin kuvatun mukaisesti poliisin tehtävät jakautuvat tässä kahteen ryhmään: hälytystehtäviin ja virka-aputehtäviin. Hätäkeskusten tehtävänä on välittää hälytystehtävät toimivaltaisten viranomaisten yksiköille viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Poliisin virka-avusta päättää lain mukaan aina päällystöön kuuluva poliisimies. Mikäli päätös virka-avun antamisesta tarvitaan, tekee päätöksen poliisi, eli sitä ei hätäkeskus ole toimivaltainen tekemään. Näin ollen vastaus riippuu etenkin tehtävän luonteesta, mutta siihen voivat toki vaikuttaa myös paikalliset toimintamenetelmien erot. Toimintamenetelmiä yhdenmukaistetaan jatkuvasti hätäkeskusuudistuksen edetessä sekä poliisilaitosten toiminnan osalta, mutta myös viranomaisten toiminnan välillä.

4) Miten työjako ja vastuukysymykset menevät poliisilaitosten ja  hätäkeskusten kesken? Onko tässä tapahtunut jotakin muutoksia, kun  hätäkeskuslakia on uudistettu ja keskuksiakin ”järjestelty uudelleen”? Tämä on kuvattu jo aiemmin vastauksessa. Hätäkeskuslaitos vastaa tehtävästä siihen saakka, kunnes poliisin yksikkö on ilmoittanut vastaanottaneensa tehtävän. Poliisin ohjeet ovat valtakunnalliset, mutta paikallisille toimintamalleille on jätetty jonkin verran tilaa, koska olosuhteet vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maata.

5) Miten lain kirjaimen mukaan toimien pitäisi menetellä  tilanteessa, jossa isännöitsijän, huoltomiehen tai vaikkapa  urakoitsijan pitäisi päästä asunto-osakeyhtiöhuoneistoon tai vuokra-asuntoon? Kuka saa mennä? Millä oikeutuksilla? Lain osalta asia on melko selkeä: isännöitsijä, huoltomies tai urakoitsija voi mennä asuntoon heidän omaan toimintaansa koskevan lainsäädännön perusteella (esim. asunto-osakeyhtiölaki jne.). Näissä perusteena ovat yleensä asuntoon tai kunnossapitoon liittyvät kriteerit. Kriteerit löytyvät lakiteksteistä.

Asukkaan terveydentilan tai kunnon toteaminen ei kuulu kysymyksessä mainituille tahoille, koska siitä ei ole asuntoon liittyvissä lakiteksteissä mainintaa.

Katso myös Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa yhteistyössä laatimiin vastauksiin liittyvät taustatiedot oheisesta artikkelista: Poliisihallinnosta ja hätäkeskusjärjestelmästä

Artikkelit on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professional 4/2014

Muuta aiheeseen liittyvää

  • Siisti porrashuone on taloyhtiön käyntikortti
  • Sijainti ja talouden kunto ratkaisee taloyhtiön lainan
  • Isännöinnin digipalvelut jättävät tilaa perinteiselle asiakastyölle
  • Huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit tulevat käyttöön vähitellen

Kategoriassa: Artikkelit, Asuminen Avainsanoilla: asukas, asuminen, asunto-osakeyhtiö, asunto-osakkaat, hätäkeskus, isännöitsijä, isännöitsijätoimisto, kiinteistönhuolto, poliisi, taloyhtiö

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

Lue uusin lehti tai aiempia lehtiä.

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

Kumppaniblogi

Vahanen-yhtiöt: Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2021

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • FANN - Uutuudet 2021 12.4.2021
  • UUSI PIMENNYSKANGASMALLISTO, SATO2 12.4.2021
  • Lammi Harkot ovat ammattilaisten suosittelema ratkaisu 12.4.2021
  • Suojaa Ei-toivottuja graffiteja ja törhryjä vastaan 12.4.2021

Suosittua sivustolla

  • 100 SATO-asuntoa Espoon Karakallioon
  • Oras: Käsisuihku Hydractiva Digital
  • Julkisivuremontti 2021 on käynnissä
  • Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta uudistetaan 40 miljoonalla
  • Kiinteistönvälittäjät: Rivakkaa kauppaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2021 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy