Toimittiinko oikein?

Vantaalaiseen isännöintitoimistoon ilmoitetaan avoimena olevasta parvekkeen ovesta kerrostalossa. Ilmoittajan mukaan ovi on ollut auki pitkään. Asunnon haltijasta isännöitsijällä on se tieto, että häntä ei ole tavoitettu moneen kuukauteen, mm. haastemies on yrittänyt tavoittaa.

Isännöitsijä ja hänen esimiehensä päättävät pyytää viranomaisapua päästäkseen huoneistoon tarkistamaan tilanteen, koska on herännyt epäilys, että huoneiston haltija on saattanut vaikka menehtyä asuntoonsa.

Isännöintitoimistolla on myös kiinteistönhuoltoa. Yrityksessä on ohje, että huoltomies ei mene yksin tällaisiin tilanteisiin. Tämä on yrityksen käsityksen mukaan myös työsuojeluviranomaisten kanta.

Kiinteistön isännöitsijä yrittää ensin tavoittaa Vantaalta poliisia, jolta saa ohjeen soittaa hätäkeskukseen. Hän soittaa numeroon 112 ja saa sieltä ohjeen, että menkööt huoltomies asuntoon, niin ne muutkin huoltomiehet tekevät.

Isännöitsijä ottaa yhteyttä esimieheensä, joka on sillä hetkellä Raumalla ja pyytää häneltä apua ja  ottamaan yhteyttä hätäkeskukseen. Puhelu ohjautuu Rauman alueella toimivaan hätäkeskukseen, josta puhelu sitten yhdistetään Vantaan alueella toimivaan hätäkeskukseen ja asia saadaan hoidettua toisen hätäkeskuksen päivystäjän kanssa.

Poliisit käyvät paikalla, toteavat esimiehelle, ettei tilanne ollut se, mitä pelättiin.

1) Onko hätäkeskuksessa toimittu oikein kiinteistön isännöitsijän  pyytäessä nimenomaan virka-apua ja poliisia käymään paikalla? Poliisihallituksen näkemyksen mukaan esimerkkitapauksen yksityiskohtia tuntematta on mahdotonta arvioida yksittäistapausta ja henkilöiden toimintaa siinä. Esimerkkikertomuksessa on esitetty yhden osapuolen näkemys, joka usein on tietojen pohjalta yksipuolinen ja puutteellinen. Jos on pyydetty virka-apua, on pyytäjä saattanut toimia väärin ja tämän perusteella saatujen hätäkeskuspäivystäjä on saattanut saada väärän käsityksen tehtävästä. Jos epäillään, että henkilö on välittömän hengen tai terveyden vaarassa tai kuollut, on kyseessä poliisille kuuluva hälytystehtävä, ei virka-aputehtävä. Kuten mainittu, kyseisen yksittäisesimerkin käsittely ei pelkästään mainituilla tiedoilla ole järkevää.

2) Olisiko tarpeen kehittää isännöitsijöille vastaavia tilanteita  varten joku suorempi yhteys poliisiin kuin hätäkeskuksen kautta? Poliisihallituksen näkemyksen mukaan ei tule, eikä ole mahdollista missään nimessä kehittää rinnakkaista järjestelmää. Isännöitsijät ovat samassa asemassa kuin muutkin viranomaisten palveluita tarvitsevat tahot. Hätäkeskus arvioi samalla myös muiden tehtävällä välttämättömien viranomaisten tarpeen ja tekee tarvittaessa niitä koskevat hälytykset. Mikäli olisi jokin rinnakkainen järjestelmä, menetettäisiin tämä etu, sillä joka tapauksessa jouduttaisiin soittamaan erikseen hätäkeskukseen muita viranomaisia tarvittaessa.

3) Vai onko kyse alueellisista eroista – siis siitä, että jotkut  poliisilaitokset suosivat suoraa yhteydenottoa, toiset ohjaavat  ”keikat” hätäkeskuksen kautta? Aiemmin kuvatun mukaisesti poliisin tehtävät jakautuvat tässä kahteen ryhmään: hälytystehtäviin ja virka-aputehtäviin. Hätäkeskusten tehtävänä on välittää hälytystehtävät toimivaltaisten viranomaisten yksiköille viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Poliisin virka-avusta päättää lain mukaan aina päällystöön kuuluva poliisimies. Mikäli päätös virka-avun antamisesta tarvitaan, tekee päätöksen poliisi, eli sitä ei hätäkeskus ole toimivaltainen tekemään. Näin ollen vastaus riippuu etenkin tehtävän luonteesta, mutta siihen voivat toki vaikuttaa myös paikalliset toimintamenetelmien erot. Toimintamenetelmiä yhdenmukaistetaan jatkuvasti hätäkeskusuudistuksen edetessä sekä poliisilaitosten toiminnan osalta, mutta myös viranomaisten toiminnan välillä.

4) Miten työjako ja vastuukysymykset menevät poliisilaitosten ja  hätäkeskusten kesken? Onko tässä tapahtunut jotakin muutoksia, kun  hätäkeskuslakia on uudistettu ja keskuksiakin ”järjestelty uudelleen”? Tämä on kuvattu jo aiemmin vastauksessa. Hätäkeskuslaitos vastaa tehtävästä siihen saakka, kunnes poliisin yksikkö on ilmoittanut vastaanottaneensa tehtävän. Poliisin ohjeet ovat valtakunnalliset, mutta paikallisille toimintamalleille on jätetty jonkin verran tilaa, koska olosuhteet vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maata.

5) Miten lain kirjaimen mukaan toimien pitäisi menetellä  tilanteessa, jossa isännöitsijän, huoltomiehen tai vaikkapa  urakoitsijan pitäisi päästä asunto-osakeyhtiöhuoneistoon tai vuokra-asuntoon? Kuka saa mennä? Millä oikeutuksilla? Lain osalta asia on melko selkeä: isännöitsijä, huoltomies tai urakoitsija voi mennä asuntoon heidän omaan toimintaansa koskevan lainsäädännön perusteella (esim. asunto-osakeyhtiölaki jne.). Näissä perusteena ovat yleensä asuntoon tai kunnossapitoon liittyvät kriteerit. Kriteerit löytyvät lakiteksteistä.

Asukkaan terveydentilan tai kunnon toteaminen ei kuulu kysymyksessä mainituille tahoille, koska siitä ei ole asuntoon liittyvissä lakiteksteissä mainintaa.

Katso myös Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa yhteistyössä laatimiin vastauksiin liittyvät taustatiedot oheisesta artikkelista: Poliisihallinnosta ja hätäkeskusjärjestelmästä

Artikkelit on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professional 4/2014