Entinen Koneen toimistorakennus on saanut muutostöiden jälkeen uuden elämän korkealaatuisina asuntoina puistoalueella Munkkiniemessä Helsingissä. Peruskorjatun rakennuksen viereen rakennettiin rivitalo ja kaksikerroksinen parkkihalli sen alle.
Kone Oy:n konsernihallinnon toimistotalona vuosina 1973–2001 toiminut, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on uudistunut täydellisesti ja saanut kaksi uutta lisäkerrosta katolleen. Park Houseksi nimetyn entisen toimisto rakennuksen yleisilme on pyritty säilyttämään alkuperäisen kaltaisena, vaikka sisältä on lähes kaikki muuttunut.
Kohteesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka Arkkitehtiryhmä A6 voitti vuonna 2012.
– Kohde oli lähtökohdiltaan täysin poikkeuksellinen: yksinäinen massiivinen rakennus puiston keskellä. Se ei todellakaan vaikuttanut asuinrakennukselta lähtötilanteessa. Rakennukseen liittyvän lisärakentamisoikeuden saaminen koettiin välttämättömänä, jotta rakennus saataisiin jotenkin liittymään ympäröivään kaupunkirakenteeseen, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Jukka Linko Arkkitehtiryhmä A6 Oy:stä kertoo.
Vanhalla piha-alueella oli iso avoin pysäköintikenttä, josta luovutettiin pala puistolle. Samalla puistosta otettiin pala rivitalolle.
– Näin puistopinta-ala ei vähentynyt, vaan vaihtoi vähän paikkaa. Tämän ansiosta saimme rivitalon tarpeeksi isoksi, jotta se pärjää ympäristönsä kanssa ja samalla saimme fiksumman kaksikerroksisen parkkihallin rivitalon alle.
Park Housessa on 83 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 31:stä 203 neliöön. Town House -rivitalossa on 11 kolmekerroksista asuntoa, joiden koko on 163–174 neliötä.
– Rakennusluvan saimme kaavamuutoksen ja asuntosuunnittelun jälkeen vuonna 2016, ja rakentaminen alettiin marraskuussa 2016, kohteen rakennuttajan Auratum Asunnot Helsinki Oy:n rakennuttaja päällikkö Antti Vuorela kertoo.
Kaksi lisäkerrosta
Vaikka entinen toimistorakennus purettiin kantavaan betonirunkoon saakka, on rakennuksen alkuperäinen julkisivuilme pysynyt pitkälti ennallaan muutoksessa. Ulospäin näkyvin muutos on kahden kerroksen korkuinen täydennysrakennusosa vanhan rakennusosan katolla.
– Katolla oli ennestään melko massiivinen betoninen ilmanvaihto- ja hissikonehuonerakennelma. Se purettiin pois, ja katolle tehtiin rakennuksen hengen mukaisesti kaksi täydennyskerrosta asuntoja, Linko kertoo.
Linko luonnehtii vanhaa toimistotaloa hengeltään jonkinlaiseksi myöhäisfunkikseksi rationaalisine julkisivuineen ja pilareille nostamisineen. Rakennuksen perushahmo pysyi muutoksen jälkeenkin yksinkertaisena ilman ulkopuolelle tulevia parvekkeita.
Vanhat hissikuilut purettiin ja uusittiin. Samalla rakennukseen lisättiin uusia jäykistäviä rakenteita.
– Lähdimme oikeastaan liikkeelle asuntosuunnittelu edellä, jotta saimme mahdollisimman hyvin toimivia asuntoja, Vuorela kertoo. Rakennuttaja oli vahvasti läsnä myös talon suunnittelussa.
Vanhassa toimistorakennuksessa oli hyvä pohja lähteä tekemään muutostöitä asunnoiksi.
– Rakennuksessa oli valmiiksi hyvin selkeä pilari-laatta-runko ilman välipohjapalkkeja. Sinne oli yllättävän joustavaa toteuttaa kevytrakenteiset väliseinät hyvinkin erilaisiin asuntoihin, Linko kertoo.
Kerroskorkeudet olivat myös riittävän korkeat muutokseen, vaikka lattiapintoja nostettiin lattialämmityksen vuoksi yhden vanhan porrasaskelman verran ylöspäin. Huoneistojen väliseinät, lattiat ja alakatot on irrotettu kantavasta betonista ääneneristyksen vuoksi.
Katolle rakennetuissa lisäkerroksissa on sisäänvedetyt parvekkeet, minkä vuoksi uudet pilarilinjat eivät ole samalla kohdalla kuin vanhassa talossa.
– Entisestä ylimmästä seitsemännestä kerroksesta purettiin kaikki pilarien yläpäät ja valettiin uudet palkit teräsliittopilarien väliin, jotta saatiin yläkerrosten pilarilinjat oikeille paikoille. Ylimmissä kahdessa lisäkerroksessa on välipohjissa deltapalkit ja betoniset kuorilaatat sekä massiiviholvit kuorilaattojen päällä, päärakennusurakoitsijana toimineen Peab Oy:n vastaava mestari Toni Salojärvi kertoo.
Uudiskerroksista alemmassa on isot terassit, osittain katettuina ja osittain avoterassina. Ylimmässä kerroksessa on kokonaan lasitetut parvekkeet.
Julkisivuelementit uusiksi
Julkisivujen vanhat pesubetonielementit on uusittu kolmannesta kerroksesta ylöspäin valkobetonielementeiksi. Ensimmäisen ja toisen kerroksen julkisivujen vanhat betonielementit on suojapinnoitettu. Kerrostasoille lisättiin yhtenäinen, läpi talon ulottuva teräslattakaide, joka toimii samalla parvekekaiteena, kun seinän korkuinen lasiliukuovi avataan. Ulkolinjalle on tehty mahdollisuus lasiseinäisen viherhuoneen toteuttamiselle.
Osittain rakennuksen alla on lampi, jonka osalta rakennuksen länsipääty on nostettu pilareiden päälle ilmaan.
– Teimme puupaalutetun työsillan lammen päälle rakennuksen ympärille. Sieltä operoitiin veden päällä tehtäviä julkisivutöitä. Julkisivujen valkobetonielementeillä toteutettu ruudukko oli vaativa toteuttaa, ja sille oli vaikea löytää osaavaa tekijää. Pysty- ja vaakapalkkien liitoskohdat olivat monimuotoisia ja haastavia, Salojärvi kertoo.
Lattialämmitys mahdollisti sen, että alumiinirakenteiset ikkunat voitiin levittää lattiasta kattoon asti.
– Tämä oli mahdollista, koska ikkunat ovat U-arvoiltaan nykyään niin kehittyneitä, että pääsimme nykynormien vaatimuksiin C-energialuokkaan energiatehokkuuden osalta, Linko sanoo.
Park Housen kakkoskerrokseen on tehty asukkaille yhteistiloiksi kaksi saunaosastoa, kuntosali, kerhotila, pesuhuone, kuivaushuone sekä säilytysvarastot.
Vesikiertoinen kattoviilennys ja lattialämmitys
Asunnoissa on asuntokohtaisesti säädettävä, lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihtokone, joka on sijoitettu asuntoihin erikoismittaiseen komeroon.
Vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä on upotettu kipsivalurakenteeseen, koska kipsillä on hyvä lämmönjohtavuus. Betonirunkorakenteesta irrotettu kipsilattia eristää myös tehokkaasti askeläänet.
Kaikissa asunnoissa on myös äänetön ja vedoton vesikiertoinen kattoviilennys. Viilennysputkistot on integroitu huomaamattomasti huoneistojen alakattoihin. Sama ohjausjärjestelmä ohjaa sekä lämmitystä että viilennystä huoneistoissa.
– Alun perin suunniteltiin kiinteistön liittämistä kaukokylmäverkostoon, jota oli tarkoitus laajentaa Munkkiniemen alueelle. Laajennusta ei tullut, mutta viilennys toteutettiin samankaltaisella tekniikalla kuin kaukokylmäkin. Viilennysenergia tuotetaan lämpöpumppuyksikössä, joka on autotallin yhteydessä kellarissa. Tästä on se etu, että kiinteistössä ei ole mitään melua tuottavia lauhduttimia. Kiinteistössä syntynyt hukkalämpö palautuu kaukolämmitysverkostoon kaukolämmön paluuverkon kautta. Helen vastaa laitteistosta ja sen ylläpidosta, Vuorela kertoo.
– Kiinteistössä oleva CHC, Combined Heat and Cooling -järjestelmä on vastaavan oloinen kuin tavallinen vedenjäähdytyskoneikko. Poikkeuksena on vain, että lauhdutus tapahtuu korkeammassa lämpötilassa kuin kaukolämmön menovesi on kesäkautena. Kohteen ilmanvaihtokoneet on varustettu tuloilman jäähdytyspattereilla, jotka toimivat yhteen kattojäähdytyspaneelien kanssa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, kohteen LVI-suunnittelijana toiminut Vesa Mustalahti :stä kertoo.
Kolmekerroksinen Town House
Kerrostalon viereen rakennettiin kokonaan uusi kolmekerroksisista rivitaloasunnoista koostuva Town House. Rivitalon alle tehtiin kaksikerroksinen 104 autopaikan pysäköintikellari, jonne on hissiyhteys. Autotalliin on tehty 40 sähköautopaikkaa ja varaus uudelle sähköpääkeskukselle, jotta loputkin paikat voidaan tarvittaessa muuttaa sähköautopaikoiksi. Autotallista on maanalainen yhdyskäytävä myös kerrostalon puolelle C-portaan hissiporraskäytävään.
– Pohjaveden alle rakennettava autotalli oli ehkä kohteen haastavin osuus vedenpaineen kestävine betonivaluineen ja tiivistämisineen. Autotallin osalta mentiin 7–8 metriä pohjaveden tason alapuolelle. Autotallia varten kaivetun kaivannon syvyys oli noin 12 metriä. Maaperä on savimaata, joka injektoitiin ponttiseinien osalta ja paalutettiin, Salojärvi kertoo.
Asunnoissa on kolme erilaista välipohjan aukotus- ja porrastyyppiä ja välikerros on sen mukaan vähän erilainen eri asunnoissa. Asuntoihin on mahdollista tehdä oma sisäinen hissi.
Asunnot on varustettu samalla lämmitys- ja viilennystekniikalla kuin Park Housekin.
Molemmat rakennukset on varusteltu korkealaatuisilla kodinkoneilla ja sisustettu korkealaatuisilla materiaaleilla. Town Housen piha- ja sokkelirakenteissa on käytetty kotimaista vaaleaa graniittia.
– Korkealaatuisia asuntoja tehdessä asukkailla on paljon kaikenlaisia toiveita, joiden toteuttamisessa on oma haasteensa. Korkean laadun takaamiseksi olen rakennuttajana ollut jatkuvasti paikalla rakentamisen alusta loppuun asti, rakennuttajapäällikkö Vuorela sanoo.
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén