– Rakentamisesta puhutaan kovin usein vain uudisrakentamisen näkökulmasta. Enemmän kannattaisi pitää meteliä korjaamisesta ja asuntojen ja kiinteistöjen varallisuudesta, miten sitä parhaalla mahdollisella tavalla hoidetaan ja arvoa nostetaan. Sehän korjausrakentamisen kautta ratkeaa, säilyykö arvo vai eikö säily, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm lausuu.
Viimeaikaisista valtiovallan tekemistä päätöksistä Lindholmia harmittaa se, että esimerkiksi korjausavustuksia on supistettu ja kotitalousvähennystäkin pienennetty.
– Jotkut tulkitsevat niitä ahtaasti verotuiksi. Ne eivät ole verotukia, vaan työkaluja harmaan talouden kitkemiseen ja tarpeellisten investointien yllyttämiseen, joiden toteuttaminen on ihan varmasti kokonaisuuden etu. Vaikka avustukset ja vähennykset voidaan tietyillä perusteilla sijoittaa verotukien ”laariin”, niin moniin muihin tukiin ja verotukiin verrattuina ne ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Siksi niitä ei pitäisi kovin kevyin perustein leikata, vaan miettiä, mitä niillä voitaisiin saada aikaiseksi.
– Tällaiset lyhyen ajan säästöpäätökset, joita valtiovalta on viime aikoina tehnyt, vaikuttavat liian negatiivisesti. Niitä päätöksiä tehtäessä ei ole mietitty, mitä esimerkiksi korjausavustuksilla tai kotitalousvähennyksellä olisi voitu saada aikaan tulevina viitenä tai kymmenenä vuotena aikaiseksi, hän harmittelee.
Kuka pitää pienten puolta?
Suomen Yrittäjien yhtenä tärkeänä tehtävänä Timo Lindholm pitää sitä, että yrittäjäjärjestö pyrkii vaikuttamaan koko ajan yritystoiminnan pelisääntöihin ja työelämään ja kehittämään niitä nimenomaan pienten yritysten kannalta.
– Me yritämme muokata kaikkia yritystoiminnan pelisääntöjä niin, että ne olisivat kohtuullisia ja sopisivat myös pienille yrityksille. Suomessa yritystoiminnan ja työelämän pelisääntöjä on aikanaan laadittu suuryritysten ehdoilla ja suuryritysten maailmaan, eivätkä ne sellaisinaan sovi pieniin yrityksiin. Tämä pienten eduksi toimiminen näissä asioissa on yksi meidän pysyvällä työlistallamme olevia asioita, Lindholm toteaa.
Pitkät työpäivät välttämätön paha
Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain isännöitsijän työstä ja 60 tunninkin mittaisten työviikkojen todellisuudesta. Isännöinnin ammattilaiset 2010 -tutkimuksen (* mukaan isännöitsijät tekivät vuonna 2009 töitä keskimäärin 41,4 tuntia viikossa. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla tutkimuksen mukaan isännöitsijän tyypillinen työviikko oli 44-45 tuntia viikossa.
– Artikkelissa tuli esiin aika suuri viikkotuntimäärä, joka on kuitenkin aika tyypillistä toimialasta riippumatta pienissä yrityksissä. Kaikki työolobarometrit kertovat siitä, että yrittäjän työaika on 20 prosenttia pidempi kuin palkansaajien työaika. Yrittäjyyden yksi puoli yksinkertaisesti on se, että työtunteja vain tahtoo tulla ja niitä on ehkä pakkokin kertyä paljon, jotta pieni yritys toimii, kasvaa ja pystyy hoitamaan asiakaspalvelunsa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm pohtii.
– Suuri työmäärä ikään kuin kuuluu yrittämiseen, mutta seuraava kysymys on, miten työmäärästä palkitaan. Mikä on työn ja yrittämisen palkitsevuus ja kannustavuus, esimerkiksi verotuksen kannalta katsoen? Nämä kysymykset tulevat varsin nopeasti vastaan, kun on paljon työtä, eikä voi muutakaan tehdä kuin työtä ja työtä.
Tänä päivänä puhutaan aikaisempaa avoimemmin loppuunpalamisesta ja uupumisesta. Yrittäjäjärjestössäkin on henkiseen jaksamiseen liittyvä ongelmatiikka otettu tosissaan huomioon. Yrittäjien tueksi ja avuksi on olemassa yhteistyössä rakennettuja alueellisia vertaistukiverkostoja, jossa vapaaehtoiset mentorit toimivat yrittäjäkollegoiden hyväksi.
– Mentoreilla on omakohtaisia kokemuksia ja he ovat lähteneet verkostoon talkoopohjalta auttamaan muita, Lindholm toteaa.
Työterveyshuollon järjestäminen on Lindholmin näkemyksen mukaan myös yksi niistä asioista, joissa pienet yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa isoihin nähden.
– Isot työterveyspalveluja tarjoavat organisaatiot eivät ole niin hirveän kiinnostuneita yksittäisistä, pienistä asiakkaista, vaan he haluavat hoitaa suurempia työpaikkoja mieluummin. Tässäkin kohdassa pienet yritykset ovat tavallaan sivuraiteilla, Lindholm jatkaa.
Info: Isännöinnin ammattilaiset 2010 -tutkimus on Kiinteistöalan Koulutussäätiön vuoden 2010 keväällä teettämä kyselytutkimus. Ensimmäinen vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 2007. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa isännöintiyrityksille eväitä työvoiman rekrytointiin ja henkilöstöasioiden kehittämiseen.
Lue koko haastattelu helmikuussa ilmestyneestä Kiinteistöpostista nro 2/2013