Yhä useampi tilaaja selvittää, että sopimuskumppani on hoitanut yhteiskunnalliset velvoitteensa. Lisäksi rakennustyömailla työskentelee aiempaa vähemmän työntekijöitä, jotka eivät ole Suomen Verohallinnon tiedossa.
Työsuojeluviranomaisen tekemä harmaan talouden valvonta on saanut aikaan näkyviä tuloksia. Vuonna 2015 tilaajavastuulakia noudatettiin selvästi paremmin kuin aiempina vuosina, erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa.
Yhä useampi tarkastettu yritys on hoitanut selvitysvelvollisuutensa, ja yhä harvempi tarkastus johtaa laiminlyöntimaksuprosessin käynnistämiseen.
Viime vuonna laiminlyöntimaksuprosessin käynnistymiseen johti noin 10 prosenttia tilaajavastuutarkastuksista, vuonna 2014 noin 15 prosenttia ja vuonna 2013 noin 18 prosenttia. Prosessin alkaminen ei aina johda laiminlyöntimaksuun.
– Muutoksen taustalla on muun muassa pitkäjänteinen valvonta, yhteistyö eri viranomaisten välillä sekä sidosryhmien aktiivisuus, kertoo ylitarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Toinen merkittävä tekijä on sidosryhmien aktiivisuus ja monissa tapauksissa myös sopimustekniset seikat, joiden myötä tilaajavastuu.fi-palvelun käyttö on lisääntynyt muillakin toimialoilla kuin rakentamistoiminnassa.
Tunnistekorttivalvonnatkin tuottaneet tulosta
Tilaajavastuulain mukaisia tarkastuksia tehtiin vuonna 2015 yhteensä 1 846. Selvästi suurin hankkeista oli rakennusalan hanke. Kaikista tehdyistä tarkastuksista noin 52 prosenttia oli rakennusalalle kohdistuvia tarkastuksia.
Eniten tarkastuksia (1 069) tehtiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Neljän muun toimialueen tarkastusmäärät vaihtelivat 111–277 tarkastuksen välillä.
Jatkossa tilaajavastuutarkastuksia on tarkoitus kohdistaa erityisesti rakennustyömailla aliurakointiketjuihin.
Rakennustyömaavalvonnan kohdistaminen on viime vuosina onnistunut hyvin. Kohteet on pyritty valikoimaan sellaisiksi, että niissä olisi runsaasti ulkomaalaista työvoimaa. Työmaatarkastuksilla kohdattujen ulkomaalaisten työntekijöiden määrä oli reilu 40 prosenttia.
Pakollisten henkilötunnisteiden käyttö on nykyään rakennustyömailla hyvällä tasolla. Vuodesta 2013 alkaen Etelä-Suomessa rakennustyömaiden tarkastuksilla kohdatuista työntekijöistä on yli 90 prosentilla ollut veronumerollinen tunnistekortti kunnossa.
Esimerkiksi vuoden 2008 tunnistekorttien tehovalvonnassa kortit olivat kunnossa vain noin 66 prosentilla työntekijöistä. Tunnistekorttivalvontaa ovat tehostaneet erityisesti työsuojeluviranomaisen yhteistarkastukset poliisin kanssa, jolloin poliisi on voinut kirjoittaa havaituista puutteista sakon saman tien.
Kiinteistöpalvelualalla puutteita enemmän
Sen sijaan kiinteistöpalvelualan työpaikoilla esiintyy paljon puutteita työsuhteen vähimmäisehtojen ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvien velvollisuuksien noudattamisessa. Ongelmat keskittyvät pääsääntöisesti pieniin ja järjestäytymättömiin siivouspalveluita tuottaviin yrityksiin.
Kiinteistöpalvelualalle tehtiin vuonna 2015 yhteensä 131 tarkastusta. Luku pitää sisällään sekä ulkomaalaisvalvontatiimin vihjetietovalvonta-hankkeessa (Ulti-vtv 30 kpl) että kiinteistöhuoltotiimin Ultsi -siivoushankkeessa (Ultsi 101 kpl) tehdyt tarkastukset.
Vuoteen 2014 verrattuna alalle tehtiin 37 tarkastusta enemmän. Vuoden 2015 tilastot perustuvat kiinteistöhuoltotiimin Ultsi-hankkeen valvontalukuihin.
Heikoimmin asiat on hoidettu työaikakirjanpidon osalta. Suurimmat puutteet työaikakirjanpidon pitämiseen liittyvät ylitöiden ja sunnuntaityötuntien erittelyyn.
Kokonaisuudessaan työsuhteen vähimmäisehdot on hoidettu alle joka toisessa kohteessa lain edellyttämällä tasolla.
Vuonna 2015 kiinteistöpalvelualan tarkastuksissa tuli edellisen vuoden tapaan ilmi selkeitä alipalkkaustapauksia, eli tilanteita, joissa maksettiin yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistason alittavaa peruspalkkaa. Mukana oli myös tapauksia, joissa maksettiin harjoittelijan palkkaa koko työsuhteen ajalta.
Lue Kiinteistöpostissa julkaistu artikkeli Tilaajavastuun valvontakäynneistä asunto-osakeyhtiöiden työmaille.