Tilaajavastuu koskee taloyhtiötäkin

– Tilaajavastuuasioiden hoito vaihtelee suuresti asunto-osakeyhtiöiden osalta ja asiassa on ollut epätietoisuutta. Viime vuonna hallinto-oikeus kuitenkin antoi päätöksen asiassa, jossa otettiin kantaa asunto-osakeyhtiön toimimiseen tilaajavastuulain mukaisena tilaajana, tarkastaja Joonas Heinilä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun alueesta mainitsee.

Asunto-osakeyhtiö oli jättänyt hankkimatta tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ja jotkin selvitykset olivat puutteellisia. Tästä syystä asunto-osakeyhtiölle määrättiin laiminlyöntimaksu. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön tekemän valituksen, koska se katsoi, että asunto-osakeyhtiö on tilaajavastuulaissa tarkoitettu tilaaja.

Tarkastuskäyntejä odotettavissa myös taloyhtiötyömaille
Taloyhtiöiden on syytä varautua siihen, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat voivat ilmaantua niiden työmaille yhdessä poliisin, Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen edustajien kanssa.
Työsuojelutarkastusten kohdentuminen taloyhtiöiden työmaille on erittäin todennäköistä: – Arvioisin, että noin joka viides Uudenmaan alueella poliisin, Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen kanssa tehtävistä yhteistarkastuksista kohdistuu taloyhtiöiden korjausrakennustyömaille, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta sanoo.
Poliisin kanssa tehtävien yhteistarkastusten pääpaino on henkilötunnisteiden ja työntekijäluettelon valvonnassa. Työsuojelutarkastajat valvovat näiden lisäksi työmaakäynneillä myös ulkomaalaisiin työntekijöihin ja lähetettyihin työntekijöihin liittyvää lainsäädäntöä sekä tilaajavastuulakia.
Tilaajavastuulakia valvoo koko Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.
Tilaajavastuutarkastajat selvittävät, onko tilaaja selvittänyt ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja sopimuskumppaneihinsa kohdistuvat lainmukaiset velvoitteet. Muut viranomaiset voivat selvittää omaan toimivaltaansa kuuluvia asioita.
– Olemme tehneet esimerkiksi poliisin kanssa ESAVI:n alueella paljon tarkastuksia juuri taloyhtiöiden saneeraustyömaille. Näissä tarkastuksissa suurimmassa osassa ovat olleet mukana myös ulkomaalais- ja tilaajavastuutarkastajat. He tekevät tarkastuksia alihankintaketjuissa kohdattuihin yrityksiin tilaajan selvitysvelvollisuuteen ja ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtoihin liittyen, Rajamäki jatkaa.

– Toki otamme kohteita myös niin sanotusti ”lennosta”. Niiden osalta en pysty arvioimaan, kuinka paljon niitä tehdään taloyhtiöiden korjaustyömaille, mutta on niitäkin ollut aikaisemmin näissä ”lennosta” tehdyissä tarkastuksissa, hän vielä toteaa.

Asunto-osakeyhtiön velvollisuus selvittää tietoja
Vaikka viranomaiset kohdistavat työmaatarkastuksissa ensisijaisesti työmailla toimiviin pääurakoitsijaan ja aliurakoitsijoihin, niin asunto-osakeyhtiöiden olisi tärkeä hankkia tilaajina ja rakennuttajina jo alkuvaiheessa tiedot kaikista pääurakoitsijan alaisuudessa toimivilta alihankinta- ja vuokratyövoimaa välittäviltä yrityksiltä.
Riippumatta siitä, onko kyse alihankinnasta vai vuokratyövoiman käytöstä, selvitysvelvollisuus on yhtä laaja. Veronmaksuasioiden ja eläkevakuuttamisen lisäksi noudatettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot pitää selvittää jokaiselta sopimuspuolelta, olivat nämä kotimaisia tai ulkomaisia yrityksiä.
Uutena selvitettävänä asiana listaan tuli syyskuun alusta lukien velvollisuus selvittää sopimusyrityksen työntekijöiden työterveyshuollon järjestäminen.
Lisäksi alihankintasopimusten soveltamisen alarajaa nostettiin 7 500 eurosta 9 000 euroon.

Kertaluonteisia korjaustyömailla usein puutteita
Korjausrakentamisen valvonta kiinnostaa viranomaisia Riku Rajamäen mukaan erityisesti siksi, että siellä toimivat rakennuttajat hoitavat usein rakennuttajan velvoitteitaan kertaluonteisesti.
– Käytännön valvontakokemukset osoittavat, että tällaisilla työmailla on usein enemmän puutteita meidän valvomassa lainsäädännössä kuin sellaisilla työmailla, joissa kohteen rakennuttaja toimii säännöllisesti rakennuttajan ominaisuudessa, Rajamäki toteaa.
– Kertaluonteisilla rakennuttajilla ei useinkaan ole säännöllisesti rakennuttajana toimiviin verrattuna samanlaista osaamista, eikä välttämättä edes kiinnostustakaan huolehtia siitä, että meidän valvomaa lainsäädäntöä noudatetaan työmaalla, Rajamäki jatkaa.
Toki on kuitenkin huomioitava, että asunto-osakeyhtiöillä ja niiden isännöitsijöillä on usein hankkeessa apuna alan ammattilainen. Se voi olla esimerkiksi projektijohtaja, joka monissa tapauksissa toimii kohteen valvojana rakennuttajan toimesta.

– Näissäkin tapauksissa harmaan talouden torjuntaa koskevien velvoitteiden varmistamisen noudattaminen riippuu usein asunto-osakeyhtiön asenteesta. Tämä konkretisoituu esimerkiksi siinä, miten muille tekijöille kuin pelkälle urakkahinnalle annetaan painoarvoa urakkaneuvotteluvaiheessa, Rajamäki mainitsee.

Laiminlyöntimaksuja vajaan 3 miljoonan euron edestä
Rakennusalalle on tehty vuosina 2007-2014 yhteensä 4 408 tilaajavastuutarkastusta. Se on noin 56 prosenttia kaikista tilaajavastuutarkastuksista, sillä tarkastuksiahan tehdään myös muille aloille.
Rakennusalalla tarkastuksista laiminlyöntimaksuprosessiin on johtanut 784 tarkastusta ja niistä noin kahdessa kolmasosassa on määrätty laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksujen yhteenlaskettu arvo on vajaa kolme miljoonaa euroa.
Laiminlyöntimaksuihin johtaneissa tapauksissa lakisääteisiä maksuvelvoitteita on hoidettu puutteellisesti, esimerkiksi veroja maksamatta ja eläkevakuuttaminen hoitamatta.
Lisäksi laiminlyöntimaksuja on määrätty tapauksissa, missä esimerkiksi tilaajan on täytynyt ymmärtää, ettei alihankintasopimuksen hinnalla voida tehdä työtä niin, että myös yhteiskunnalliset velvoitteet hoidetaan.
Sopimusta ei pidä hyväksyä myöskään sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ilmoittaa noudattavansa palkanmaksussa esimerkiksi Viron minimilainsäädäntöä. Tämä viittaa silloin siihen, että yritys pyrkii tietoisesti kiertämään Suomen työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Lue Helsingin hallinto-oikeuden päätös:

Teksti: Riina Takala
Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 8/2015