Kotitalouksissa televisio ja valaistus ovat vieneet aikaisempaa vähemmän sähköä. Kotitalouksien sähkönkulutus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2011 yli kahdella terawattitunnilla. Kasvu on kokonaisuudessaan johtunut asuntojen lämmityksestä johtuvasta sähkönkulutuksesta. Kodin laitteiden sähkönkäyttö on pysynyt entisellään, sillä valaistuksen ja televisioiden ja niiden lisälaitteiden valmiustilakulutusten lasku kattaa muiden laitteiden kulutuksen kasvun. Esimerkiksi televisioiden sähkönkäyttö väheni viidessä vuodessa 32 prosentilla ollen nyt 3 prosenttia asuntojen sähkönkäytöstä. Osin se johtuu siitä, että laitekanta uudistuu voimakkaasti. Vuosina 2007-2010 myytiin yli 1,7 miljoonaa LCD-televisiota. Uusien laitteiden valmiustilakulutus on ekosuunnitteluasetuksen mukaisesti alle 1 W ja useimmissa on jo sisäänrakennettu digiviritin. Televisioiden ruutukoon kasvu on lisännyt kulutusta, mutta valmiustilakulutusten lasku on kääntänyt laiteryhmän kokonaiskulutuksen laskuun.
Sen sijaan tietotekniikan laitteiden sähkönkäyttö on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut, koska laitteet ovat yleistyneet nopeasti. Siirtyminen pöytäkoneista kannettaviin ei riitä kumoamaan volyymikasvua. Laitteiden osuus asuntojen sähkönkäytöstä on nyt neljä prosenttia. Yhä harvempia talous pärjää ilman tietokonetta ja laajakaistayhteyttä. Vuonna 2011 tällaisia talouksia oli enää 15 %, kun vuonna 2006 niitä oli vielä 40 prosenttia.
Valaistuksen sähkönkäyttö on suunnilleen puolittunut. Asuntojen sähkönkäytöstä se kuluttaa enää 8 prosenttia, kun valaistuksen osuus vuonna 2006 oli vielä 14 prosenttia.
Myös auton lämmitykseen käytettävä sähkön määrä on selvässä kasvussa, koska lohkolämmittimen rinnalla käytetään yhä useammin.
Laitteiden käyttö vaatii opettelua
Maalämpötalon pinta-alalla jaettu sähkönkäyttö on noin puolet vastaavan ikäisen vesikeskussähkölämmityksen sähkönkäytöstä. Maalämpötalojen sähkönkäytössä on kuitenkin suurta vaihtelua. Suuri hajonta viittaa siihen, että suurimmat menetykset tehokkuudessa johtuvat lämpöpumpun ja putkiston tai lämpökaivon alimitoituksesta. Myös lämmitysjärjestelmän puutteelliset säädöt aiheuttivat tehokkuusmenetyksiä.
Myös koneellisen ilmanvaihdon säätäminen vaatii opettelua. Esimerkiksi uusissa kerrostaloasunnoissa havaittiin poikkeuksellisen suuria kulutuksia, joiden todennäköinen selitys on koneellisen ilmanvaihdon virheelliset asetukset.
Tiedot käyvät ilmi Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 -tutkimuksesta. Siinä selvitettiin kotitalouksien sähkönkäyttöä ja sen jakaantumista eri laitteille sekä sähkönkäytön kehitystrendejä. Saatuja tuloksia hyödynnetään muun muassa asuntojen sähkösuunnittelussa, energiankäytön neuvonnassa ja sähkön käytön ennusteissa.