Rakennusten purkutyö, lattioiden päällystyö ja betonituotteiden valmistustyöt ovat rakennusalan töitä, joissa työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan on suuri riski sairastua kemikaalialtistumisen vuoksi.
Näiden lisäksi kemikaalialtistumisen kannalta merkittävimmät riskitöiden ja ammattien Top 10:n kuuluvat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työ, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, hitsaustyö ja polttoleikkaus metallituotteiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa, alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus sekä leipomotyö.
Noin miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaava luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia.
Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.
– Vaikka tietoa yksittäisistä altisteista on paljon, tieto on hajallaan ja tiedon käyttö työpaikoilla hankalaa. Terveysriskejä ei tunnisteta ja monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia kemikaalihaittojen ehkäisyyn, sanoo vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksesta.
– Olemme Työterveyslaitoksessa tehneet usealle riskityölle tehtäväkohtaisia malliratkaisuja ja tietokortteja, joiden avulla pienelläkin työpaikalla on helpompi päästä perille tarvittavista toimenpiteistä.
– Lisäksi teimme yleisiä suosituksia kemikaalialtistumisen hallintaan ja kokosimme tiedon lähteitä yhteen helpommin löydettäviksi.
Suojaimet viimeisin keino
Kun epäpuhtauslähdettä ryhdytään hallitsemaan, paras tapa on korvata haitallinen aine vaarattomammalla, seuraavaksi muuttaa prosessia, tai sulkea ja eristää se sekä käyttää märkiä menetelmiä pölyjen hallitsemiseksi.
Jos epäpuhtautta on jo päässyt ilmaan, keinona ovat ilmanvaihdon sekä työtapojen parantaminen ja siisteydestä huolehtiminen.
Lisäksi tarvitaan työntekijöiden koulutusta. Henkilönsuojaimet ovatkin vasta viimeinen vaihtoehto altistumisen hallinnassa, joskin niitä tarvitaan erityisesti huolto- ja korjaustöissä.
Terveysriskien säätely lainsäädännön kautta
– On tärkeää huomata, että valtaosa edellä mainituista altisteista ei kuulu EU:n kemikaalilainsäädännön (REACH) piiriin, vaan niiden aiheuttamia työterveysriskejä säädellään vain työsuojelulainsäädännön kautta, sanoo Uuksulainen.
– Työturvallisuus- ja ympäristölainsäädäntö säätelevät kemikaalien turvallista käyttöä työpaikalla ja sisältävät myös prosessipäästöt, kun taas REACH-asetus koskee vain kemiallisia aineita sekä aineita seoksissa ja esineissä. REACH säätelee markkinoilla olevien kemiallisten aineiden riskinhallintaa.
Tästä näet, millaisia malliratkaisuja on esitetty:
Tietokortteihin pääset tästä: