Tesoma nostaa profiiliaan

Pertti Jarlan Fingerpori muraalissa seikkailee sarjakuvasankari Heimo Vesa. Teknisesti maalaus toteutettiin niin, että Jarlan piirros projisoitiin pimeällä rakennuksen seinään. Sitten maalausryhmä piirsi rajat ja maalasi teoksen. Työ kesti toista viikkoa.

Lähiö tuottaa monenlaisia mielikuvia ja saattaa aiheuttaa pelonsekaisia väristyksiä. Tampereella Tesoman lähiötä on korjattu ja täydennysrakennettu vauhdikkaasti uuteen kuosiin.

Kymmenisen vuotta sitten matkustin usein Tesoman ohi junalla, ja sieltä katsoen nämä talot näyttivät olevan surullisessa jamassa, kertoo Tampereen kaupungin kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola.

Vaikka arkikielessä puhutaan Tesomasta, Tesoman kaupunginosaa ei ole olemassa. Se käsittää Tesomajärven kaupunginosan sekä osia Ikurista, Haukiluomasta, Tohlopista ja Ristimäestä. Tesomaa kutsutaan myös Länsi-Tampereen pääkaupungiksi.

– Jotkut ristimäkeläiset hiukan kimpaantuivat, kun heidän laskettiin asuvan Tesomalla, kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kertoo.

Kartalle piirretyt rajat kun eivät päivittäisessä elämänmenossa näy.

– Kaupunginosa jäsentyy asukkaan näkökulmasta pienempiin asuinalueisiin, ja niillä on varsin vahva identiteetti, Mikkola sanoo.

As Oy Ristikukkulan talojen onnistunut julkisivuremontti nosti rakennukset tälle vuosituhannelle ja paransi alueen viihtyisyyttä.

1960–1970 -luvuilla keskustan ulkopuolelle rakennetut kerrostaloalueet eivät sijaitse keskustasta katsottuna lähellä. Tuon ajan rakennukset edustavat silloisen elementtitekniikan huippusaavutuksia.

– Se oli vaikea kausi modernismissa. Onpa rakennustyyliä kutsuttu betonibrutalismiksikin, Montonen toteaa.

– Lähiöt ovat tulleet peruskorjausikään. Uudistamisen skaala ulottuu julkisivuremontista käyttötarkoituksen muuttamiseen, Mikkola sanoo.

Lähiöihin kohdistuu myös purkupaineita ja niihin suunnitellaan täydennysrakentamista. 1980-luvulla käytettiin termiä lähiöparannus, sittemmin on puhuttu asuinalueohjelmasta.

Lähiöt ovat arjen ympäristöjä, joissa asukkaat tuntevat toisensa, Tampereen kaupungin kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola toteaa.

Viihtyvyys lisääntyy

Mielikuvat alueesta syntyvät yleensä kulkureittien perusteella. Siitä mitä näemme kävely- tai pyöräilyreiteiltä tai auton ikkunasta. Tai mitä luemme lehdistä.

Ilmakuvasta huomaa, että metsät haukkaavat Tesomasta merkittävän kokoisia alueita.

– Asukkaiden näkökulmasta seudun paras puoli on ehdottomasti luonnonläheisyys, metsä sellaisenaan, Montonen sanoo.

Harvan lähiön keskellä on oma lähdepohjainen järvi niin kuin Tesomalla.

– Kesällä voi kävellä kylpytakissa uimaan ja talvella voi mennä pilkille, mainitsee Mikkola.

Toinen järvi Tohloppi sijaitsee puolentoista kilometrin päässä, ja siellä voi talvella retkiluistella.

Tesomalla metsä on arvokas ja luonnollinen osa viihtyisää asumisympäristöä.

Suurena plussana asukkaat nostavat usein esille monipuoliset palvelut.

Ensimmäinen merkki alueen alkavasta muutoksesta oli se, että keskeisen risteyksen paikalle rakennettiin kiertoliittymä. Seuraava harppaus oli uuden palloiluhallin rakentaminen. Sen jälkeen on valmistunut uusi yhtenäiskoulu ja liikekeskus Westeri, josta saman katon alta löytyvät julkiset ja kaupalliset palvelut.

– Uusi koulu on ehdottomasti tuonut alueelle positiivista pöhinää, niin kuin yleensä käy, Montonen huomauttaa.

Tesomalle on noussut myös uusi jäähalli ja rakenteilla on elinkaarikortteli, jossa korostuu muun muassa ikäihmisten erilaiset asumisvaihtoehdot sekä yhteisöllisyys.

– Kaupunkikeskustat ovat usein viihteen ja kulutuksen paikkoja, joissa ihmisten kanssakäymistä leimaa anonyymi katuseurallisuus. Lähiöt ovat enemmän arjen ympäristöjä, joissa asukkaat tuntevat toisensa, Mikkola toteaa.

Liikekeskus Westerissä on kauppojen lisäksi myös terveysasema, äitiys- ja lastenneuvola, nuorisotila sekä kirjasto.

Taloyhtiöt avainasemassa

Rakentamisessa ja asumisessa raha ratkaisee.

– Toistaiseksi keskustan ulkopuolisten kerrostaloalueiden hintataso on keskimääräistä alhaisempi. Se määrittelee rakennushankkeiden reunaehtoja, Montonen sanoo.

Käytännössä tämä yhtälö ei helposti houkuttele rakennuttajia; asuntojen kysyntäkäyrä ei sojota ylöspäin.

Jos rakennus sijaitsee omalla tontilla, ratkaisevaa on taloyhtiöiden kiinteistöjen kunto ja korjaustarve.

– Kaupunki tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia, ja taloyhtiöillä on vapaus hyödyntää niitä tai olla hyödyntämättä, Mikkola sanoo.

Lisärakentamisen mahdollisuudet arvioidaan aina suhteessa olemassa olevaan ympäristöön. Lisäksi on otettava huomioon, että alueiden kehityskaaret ovat eri vaiheissa.

Kaupunki haluaa alueelle lisää asukkaita ja monipuolista ikärakennetta.

– Täydennysrakentaminen on kaupungin ja yleisen edun kannalta katsottuna edullista, sillä lähiöissä ovat valmiina infra, kadut ja palvelut, Montonen toteaa.

Niin sanottuun Rautatiekortteliin radan varteen on tulossa päivittäistavarakauppa ja uusia asuinkerrostaloja. Ratikkalinja ei vielä yllä Tesoman seudulle saakka. Tampere-Pori -junaradan varteen on kaupunkiseudun rakennemallin mukaan suunnitteilla lähijunaseisake.

Tesoman alueelle on rakenteilla muun muassa elinkaarikortteli, jossa otetaan erityisesti huomioon ikäihmisten erilaiset asumisvaihtoehdot sekä yhteisöllisyys.

Suhteellinen sijainti muuttuu

Alueiden houkuttelevuuteen vaikuttaa sijainti ja se, miten liikenneyhteydet toimivat.

– Tammela ja Amurikin ovat rakentamistavaltaan lähiömäisiä, mutta ne ovat kävelymatkan päässä keskustasta, Mikkola sanoo.

Itä-Tampereella Hervannan valtaväylä on omalla tavallaan henkinen ja fyysinen raja.

– Myös Hakametsä on eräässä mielessä lähiö, mutta se mielletään jäähallin sijainnin mukaan sporttiseksi alueeksi, Montonen toteaa.

Tampereen keskustan itäpuolelle on uudelleenrakennettu Kalevanrinteen asuinaluetta.
Kiinnostusta alueeseen lisää tieto siitä, että alueen ohi kulkee ratikkalinja ja sinne tulee ratikkapysäkki.

Ratikan myötä alueen suhteellinen saavutettavuus paranee.

– Pysyvä ratikkalinjasto, matkanopeus ja tiiviit vuorovälit tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevan, Mikkola sanoo.

Julkinen taide piristää

Julkinen taide on heikko signaali siitä, että alue kehittyy parempaan suuntaan.

Osuva yksityiskohta on sarjakuvataiteilija Pertti Jarlan Fingerpori-seinämaalaus, jonka As Oy Ristikukkula kustansi. Hintaa sille kertyi 20 000 euroa.

Kolmeen talonpäätyyn maalatussa muraalissa astelee sarjakuvasankari Heimo Vesa.

Jos tarkkoja ollaan, sarjakuvastrippi sijaitsee Tesoman Ristimäellä.

– Vielä kuusi vuotta sitten ei näin laaja julkisivutaide olisi löytänyt tietään alueelle, Montonen sanoo.

– Muraali uutisoitiin myönteisessä valossa, jolloin alueen positiivinen mielikuva vahvistui, Mikkola jatkaa.

Muraali on maalattu juuri niihin tyylikkäästi peruskorjattuihin taloihin, jotka ennen näyttivät surullisilta junan ikkunaan.

– Nythän näissä voisi hyvinkin ajatella asuvansa, Mikkola sanoo.

Teksti Jyrki Liikka | Kuvat Ari Korkala