Helsinkiläisessä As Oy Metsäpurontie 17:ssä yhdistettiin sähköautojen latauspaikkojen luonti piharemonttiin. Kukin sähkötolpan käyttäjä maksaa kulutuksensa mukaan. Taloyhtiössä on hybridiautoilijoita, mutta täyssähköauton latauspisteelle ei ole vielä käyttäjää.
As Oy Metsäpurontie 17:ssä on varauduttu sähköautojen tuloon. Taloyhtiössäon 96 asuntoa. Neljällä asukkaalla on hybridiauto, joista yksi on ladattava hybridi.
– EU:n energianormit velvoittavat taloyhtiöitä varautumaan sähköautoihin ja niiden lataamiseen. Vaatimus lieveni paikkamäärävaatimuksesta siihen, että nyt riittää, kun tekniset varaukset tehdään, hallituksen puheenjohtajana toiminut Jouko Tervo sanoo. Piharemontissa autojen sähköjärjestelmän ja sähköpääkeskuksen saneerauksen lisäksi uusittiin rakennusten väliset kaukolämpö- ja viemärijohdot, päävesijohto sekä tonttijohdot kaupungin verkkoon asti. Samalla oli helppo varautua vanhan laajakaistayhteyden modernisointiin valokuiduksi ja siirtyä jätekatosastioista syväkeräysjärjestelmään. Remontti valmistui syksyllä 2016.
Valmius täyssähköautoille
Taloyhtiö varusti kaikki pihan 52 autopaikkaa sähkötolpilla, joihin tuli 16 ampeerin lämmityspistokkeet. Lämmitystolpat soveltuvat tavanomaisen lämmityskäytön lisäksi lataushybridien lataamiseen.
– Lämmitystolppien teho riittää hyvin lataushybridien yöaikaiseen lataamiseen. Latausvirta niissä on kuitenkin pienempi ja latausaika pidempi kuin täyssähköautojen lataamiseen tarkoitetussa teholataustolpassa, Jouko Tervo kertoo.
– Täyssähköautoja varten on nyt yksi keskinopean lataamisen mahdollistava 2×22 kilowatin teholatauspiste ja toinen saadaan käyttöön, kun tarvitaan.
Teholatauspiste on varustettu myös kahdella 16 ampeerin lämmityspistokkeella, joten sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan tavallistenkin autojen lämmittämiseen.
Sähköautojen lataukseen on oma kaapelinsa. Lämmitystolpista ladattaessa kaapelissa oleva ohjausyksikkö huolehtii latausvirran rajoittamisesta, jotta tolppa ei ylikuormitu.
Taloyhtiössä on myös parikymmentä autotallipaikkaa, joissa on 10 ampeerin pistorasiat, jotka mahdollistavat nipin napin hybridiauton lataamisen.
Sähkönkulutus mitataan
Kullakin autopaikalla on kilowattituntimittarit.
– Meillä ei tarvitse parran päristä siksi, että joku lataa sähkö- tai hybridiautoansa taloyhtiön piikkiin, vaan kaikkia sähkön käyttäjiä veloitetaan kulutuksen mukaan, Jouko Tervo sanoo. Kulutusmittarit luetaan kerran vuodessa. Talohallinta Oy Oulunkylän toimitusjohtaja ja isännöitsijä Eero Vesterinen kertoo, että hallituksen ja isännöintitoimiston kesken keskusteltiin siitä, miten laskutus olisi järkevintä toteuttaa, jotta siitä ei syntyisi kohtuuttoman paljon työtä laskutettaviin summiin nähden.
– Täällä päädyttiin siihen, että laskutusrajana on 20 euroa, eli kun se ylittyy, sen jälkeen sähkönkäyttäjää laskutetaan.
Sähköautojen teholatauspaikkojen laskutusjaksotusta täytyy Tervon mielestä katsoa uudestaan, kun taloyhtiöön tulee täyssähköauton lataajia.
– Alkuvaiheessa teholatauspaikat voitaisiin antaa täyssähköautoautoilijoiden henkilökohtaiseen käyttöön, mutta jos niitä tulee enemmän, sitten paikat otetaan yhteiskäyttöön, Tervo toteaa.
Teholataustolpissa oleva tekniikka mahdollistaa autokohtaisen laskutuksen pilvipalvelun avulla.
Tällä hetkellä kaikki autotallipaikat ovat käytössä. Pihalla on kymmenkunta vapaata autopaikkaa. Autotallipaikat ovat kysyttyjä: uudet asukkaat ovat joutuneet jonottamaan vuoroaan jopa kolme vuotta. Säännöt autotalli- ja pihapaikkojen jakoperusteista ja käytöstä uudistettiin viitisen vuotta sitten ja päivitettiin vuosi sitten piharemontin yhteydessä.
Piharemontti mahdollisti autopaikkahinnoittelun järkiperäistämisen.
Ennen remontti autopaikoista perittiin omistussuhteesta riippuen kolmenlaista hintaa: sähkötolpattomia paikkoja, osakkaiden omistamia sähkötolppapaikkoja ja yhtiön omistamia sähkötolppapaikkoja. Kaikki lämpötolpat lunastettiin remontin yhteydessä yhtiölle, ja autopaikoista peritään vuokraa, jolla katetaan autosähköjärjestelmän investointikustannuksia.
Piharemontin kustannusarvio oli noin 320 000 euroa, josta autosähköjärjestelmän uudistamiseen meni noin 60 000 euroa.
Sähkön kulutuksen kasvu mietittävä
Sähköautojen latauspisteiden toteutukselle on vaihtoehtoja. Ne voidaan toteuttaa usean talon yhteisenä ratkaisuna tai ulkoistaa toteutus pysäköintiyhtiöille tai muille palveluntarjoajille. Latauspisteiden hallinnointikin voidaan ulkoistaa, jolloin veloitus tapahtuu suoraan käyttäjältä, eikä taloyhtiön tarvitse huolehtia latauspisteiden rakentamisesta tai ylläpidosta.
Metsäpurontiellä mietittiin sähkötolppien ohjausautomatiikan siirtoa pilvipalveluun, mutta se ei Tervon mukaan lopulta soveltunut taloyhtiön tarpeisiin.
– Sähköalan ammattilaisen pitää suunnitelmissa ja toteutuksessa ottaa huomioon, miten sähköauton lataus vaikuttaa taloyhtiön sähkönkulutuksen kokonaiskuormaan ja riittääkö syöttökaapelien syöttökyky sen hoitamiseen. Ellei riitä, pitää ottaa käyttöön kuormienohjauslaite, jolla kuormitusta voidaan rajoittaa, Tervo toteaa.
Metsäpurontiellä uusittiin pääsähkökeskus, ja nyt kapasiteetti riittää lämmitys- jalatauspaikkojen vaatimaan noin 230 kilowatin nimellistehoon.
Pelisäännöt selviksi ajoissa
Kiinnostus sähköautoja kohtaan on suuri, mutta kovin raskaisiin investointeihin Eero Vesterisen kokemuksen mukaan ei taloyhtiöissä vielä haluta mennä. Hän yhdistäisi sähköauton latausmahdollisuuden johonkin muuhun remonttiin.
– Esimerkiksi putkiremontissa voi tehdä tarvittavat varaukset lisäputkituksilla ja jättää pääsähkökeskukseen tilaa myöhempää toteuttamista varten, jos sähköautojen latauspisteitä ei vielä haluta toteuttaa, Vesterinen sanoo.
Kun sähköautojen tarvitsema lisäkapasiteetti toteutetaan osana muuta remonttia, siitä voidaan päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä, kuten Metsäpurontiellä tehtiin.
Jos taloyhtiössä halutaan muuttaa enintään sähköjärjestelmän nykyisen kapasiteetin sallima määrä sähköautoille sopiviksi, silloin päätöksen tekemiseen riittää yhtiökokouksessa yksinkertainen enemmistö.
Osakkaiden maksuvelvollisuus ei saa kuitenkaan muodostua kohtuuttomaksi. Lisäksi yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi sopimuksessa on mainittava siitä, että myöhemmin rakennettaessa lisää latauspisteitä sähköjärjestelmän muutoskustannukset jaetaan kaikkien latauspisteiden käyttäjien kesken.
Eräässä Vesterisen isännöimässä yhtiössä osakas oli hankkinut täyssähköauton ja yhtiö päätti järjestää autotallipaikalle kaapeloinnin ja sähkönkulutusmittauksen. Osakas hankki omalla kustannuksellaan latauslaitteiston.
– Osakkaan kanssa tehtiin sopimus vastuunjaosta, ja yhtiö laskuttaa osakasta sähkönkulutuksesta. Tällainen voi johtaa helposti siihen, että muutkin haluavat autotallipaikoille latauspisteet, mutta kiinteistön sähköverkon kapasiteetti ei välttämättä siihen riitä.
Osakas, joka hallitsee autopaikkaa ja haluaa muuttaa sen sähköauton lataamiseen sopivaksi, tarvitsee muutokseen taloyhtiön luvan. Osakas maksaa kustannukset ja käyttäjä sähköstä. Toisessa Vesterisen isännöimässä yhtiössä oli pohdittu, pitäisikö taloyhtiön rakentaa yksi tehosähkölatauspiste ja vuokrata se ensimmäiselle sähköauton hankkivalle osakkaalle.
– Tai jos tarvitsijoita olisi useampia, kaikki voisivat ladata autojensa akut latauspisteessä. Investointina tämä olisi edullinen, tolppaa voitaisiin käyttää tagitunnistimilla, ja sen perusteella laskutettaisiin kutakin käyttäjää kulutuksen mukaan, Vesterinen sanoo.
Avustusta luvassa
Taloyhtiöt voivat varautua siihen, että. ne voisivat saada osansa asuinrakennuksen omistaville yhteisöille myönnettävistä avustuksista, jotka on suunnattu sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin.
Avustuksiin on varattu valtion talousarviossa 1,5 miljoonan euron määräraha.
Avustuksia voisi hakea elokuussa 2018. Avustuksen myöntämisehdot täsmentyvät tämän kevään aikana. Hakuohjeet julkaistaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran sivuilla.
Teksti ja kuvat Riina Takala-Karppanen
