Helsingin Torpparinmäessä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön postilaatikoihin on juuri pudonnut tiedote, jossa kerrotaan, että taloyhtiö on nyt teräväpiirtovalmiudessa. 80-luvulla valmistuneessa yhtiössä DNA:n kautta välittyvien teräväpiirtokanavien katselemiseksi piti suunnata VHF-antenni uudelleen ja vaihtaa päävahvistin uuteen. Asukkaiden televisioista eivät teräväpiirtokanavat kuitenkaan näy, ellei heillä ole teräväpiirto-ohjelmakanavien katselemiseen viritettyä televisio tai sovitinta.
Isännöitsijä Johanna Nyyssönen Kuudi Oy:stä totesi ”antennikeikan” päätteeksi, ettei ole koskaan nähnyt, mitä tällaisessa huolto- ja kunnossapitotyössä tehdään. Kokemus on hänen mukaansa hyödyksi, koska nyt hän osaa paremmin selittää, mistä antenniasennuksen hinta muodostuu ja mitä toimia siihen sisältyy.
– Ihmiset usein sanovat, että antennin suuntaushan maksaa vain sata euroa. Miksi tämä maksaa sitten meille enemmän? Mutta se ei yleensä missään kohteessa riitä, että vain antenni suunnataan. Pitää tarkistaa myös vahvistin ja uusia se tarvittaessa.
Varsinkin pienissä yhtiöissä kustannukset aina korostuvat, koska maksajia on vähemmän.
– Isommissa yhtiöissä antennijärjestelmän huolto- ja kunnossapitotoimet menevät normaaleihin huolto- ja korjauskustannuksiin. Pienemmissä yhtiöissä joudutaan miettimään rahoittamista tarkemmin.
Ennakoiden muutoksia
Antennijärjestelmän ajan tasalla pitäminen on Johanna Nyyssösen mukaan niitä isännöitsijän työtehtäviin kuuluvia asioita, joissa pitää turvautua alan ammattilaisiin.
– Kimmoke voi tulla asukkailta, kun he antavat palautetta televisiojärjestelmän toiminnasta, mutta usein myös siitä, että pyrimme ennakoimaan tulevia muutoksia, Nyyssönen mainitsee.
Muutoksia onkin tullut. Vuosituhannen alussa oli iso urakka, kun kaikkien taloyhtiöiden antennijärjestelmät piti virittää digitelevisiotekniikkaan. Toinen muutos tuli. kun DNA sai toimiluvan antenniverkkoon ja rakensi oman lähetysverkon sille toimiluvassa myönnetyille VHF –taajuuksille. Lisäksi viime vuonna DNA:n omistukseen siirtyneen PlusTV:n katsojille on tullut lisää kanavia tarjolle, kunhan se suuntaavat VHF –antenninsa DNA:n lähettimeen.
– Tarjonta on koko ajan lisääntynyt ja ihmiset ostaneet HD-televisioita, jotka on varustettu T2-virittimellä. Lähetyksethän ovat siirtymässä DVB-T2 tekniikkaan ja HD:ksi eli teräväpiirtoon, antenniasentaja Ari Rajamäki Taloverkko Oy:stä mainitsee.
Kaivohaankujalla on 26 asuntoa, joista 16 on rivitalossa ja 8 asuntoa kaksikerroksisissa luhtitaloissa. Taloyhtiön sähköpääkeskuksessa on käyty antenniasioiden merkeissä ilmeisesti useita vuosia sitten, jolloin analogiset lähetykset ovat loppuneet ja tarvittu uusi vahvistin.
– Meillähän lähetettiin useita vuosia sekä analogisia että digitaalisia lähetyksiä rinnakkain. Uskoisin, että tämä vanha vahvistin on asennettu silloin, kun digitaaliset kanavat tulivat, mutta nyt se ei enää kelpaa teräväpiirto- eli HD-vastaanottoon, Rajamäki mainitsee.
Antennin suuntaus ja päävahvistimen vaihto
Taloyhtiö on asentajille uusi kohde, jossa on antennimastokartoituksen lisäksi jo todettu, että päävahvistin pitää vaihtaa, kaikki VHF- ja UHF – antennien kautta tulevat teräväpiirtokanavat (HD) ja tavallisella tarkkuudella (SD) tulevat kanavat saadaan näkyviin.
– Ensiksi meidän täytyy suunnata tuo VHF-antenni sinne DNA:n lähettimen suuntaan, koska UHF-antennilla tulevat normaalit digilähetykset tulevat Espoon Kivenlahdesta. Meidän sihteerimme on antanut meille printin, mistä näkyy, missä nyt olemme ja missä suunnassa täältä DNA:n lähetin sijaitsee. Siis tuota toiseksi ylintä antennia on käännettävä vasemmalle, 90 astetta, Kivenlahden suunnasta, Rajamäki selittää ennen katolle kiipeämistä.
Sitten siirrytään pääsähkökeskukseen, jossa on talon nykyinen antennivahvistin. Ari Rajamäki osoittaa vahvistimen kyljestä kahta kaapeleille tarkoitettua sisäänmenoaukkoa ja selittää, että ”noihin kahteen reikään ei pysty liittämään kolmea kaapelia, jotka VHF-lähetyksille tarvitaan. Siksi pitää uusia koko vahvistin.”
– Aluksi vahvistimissa oli vain yksi sisäänmeno ja pian huomattiin, että tarvitaankin kaksi. Nyt kahteen menoreikään ei kolmea kanavaa pysty laittamaan. Hyvin nopeasti on siis huomattu, että teräväpiirtokanavia tulee koko ajan lisää ja siksi vahvistimissa pitää olla mahdollisuus liittää niihin enemmänkin kuin kolme kanavakaapelia, Rajamäki jatkaa.
– Tässä uudessa vahvistimessa, jonka nyt asennamme, on laajakaistainen vahvistin, siis se VHF. Kun tulevaisuudessa tulee lisää näitä teräväpiirtokanavia, täällä ei tarvita mitään toimenpiteitä sen vuoksi, koska kaikki kanavat tulevat samasta mastosta samalla lähetysteholla, hän arvioi.
– Joissakin tapauksissa riittää vahvistimen ohjelmointi ja säätö, Rajamäki vielä mainitsee.
Vanhaa tekniikkaa tulee edelleen vastaan. Ari Rajamäki mainitsee, että jopa sellaisia analogisia vahvistimia, joissa säädöt on pitänyt tehdä ruuvimeisselillä.
”Huilineet” VHF-antennit uudelleen käyttöön
Lisäksi UHF-kanavien lisääntymisen myötä on huomattu, että vanha VHF-antenni tarvitaankin uusien kanavien vastaanottamiseen.
– Koska UHF- taajuuksille eivät mahdu kaikki kanavat, myös VHF -taajuudet on otettu uudelleen käyttöön. Muutamia vuosia sitten rakennettiin uusia taloja, joihin ei VHF-antennia asennettu laisinkaan, koska ajateltiin, että sitä ei enää tarvita.
– Täälläkin yhtiössä VHF-antenni on ”huilinut” tuossa mastossa muutaman vuoden ja nyt otamme sen uudestaan käyttöön, Rajamäki selostaa.
Antennimastojen seuranta usein unohtuu
Taloyhtiön antennimasto on alkuperäinen ja saa Ari Rajamäeltä arvion ”kohtuullisessa kunnossa”. Tarvittavat antennisuuntaukset pystytään tekemään. – Esimerkiksi 60-70 –luvun taloissa on järkevää usein uusia koko masto, varsinkin jos se on rakennusvuodelta peräisin.
– 70-luvulla asennetut VHF–antennit voivat olla niin ruostuneita, ettei niitä saa auki, eikä voida suunnata oikean lähettimen suuntaan.
– Joskus joudutaan uusimaan VHF -antenni ja mahdollisesti antennin ja vahvistimen väliset kaapelitkin. Silloin ollaan lähellä sitä pistettä, että taloyhtiön kannattaisi samoin tein uusia koko antennimasto, antennit, tiivisteet ja kaapelit koska ne ovat käyttöikänsä päässä. Lisäksi kohtuullinen kunto tarkoittaa kohteessa sitä, että antennimasto on kiinnitetty päätyyn, eikä kiinnityskohdassa ole havaittavissa suurta vesivuodon vaaraa. Kaapelit sijaitsevat putkessa ja putken päässä on vesinokat kaapeleita suojaamassa. Vesi valuu peltikatolle ja siitä alas.
– Jos antennimasto olisi kiinnitetty kattoon, liittymän pitäisi olla tiivis, pitäisi olla mastohattu ja ehjät muoviset vesinokat, ettei vesi valu rakenteisiin ja aiheuta kosteusvaurioita, Rajamäki selittää. Lisäksi 60- ja 70 –luvuilla asennetut mastot voivat olla siinä kunnossa, että kaapelit ovat jo ”nirskis narskis”, kaapeleita suoraava eriste vaurioitunut ja vesi pääsee kaapelin sisään ja muuttaa siksi signaalien vaimennusarvoja. Vielä kun lisää murhelistalle täysin käyttökelvottomat vesinokat, niin vesi voi valua koko ajan ullakolle tai talon rakenteisiin.
– Tällaisia arvioita me teemme samalla, kun teemme näitä asennuksia. Voimme tarvittaessa välittää isännöitsijälle tietoa, missä kunnossa antennimasto on ja tehdä tarjouksen uuden asentamisesta. Eiväthän nämä kaapelit, tiivisteet, ynnä muut ikuisia ole., Rajamäki jatkaa.
– Normaalisti taloyhtiöissä ei antennijärjestelmistä, eikä varsinkaan mastoista kanneta huolta niin kauan kuin televisiokuvat näkyvät, hän vielä harmittelee.
Kotitelkkarin vaateet
Nyt kun taloyhtiö on sitten saatettu HD- eli teräväpiirtovalmiuteen, kotona on kaikki hyvin, kun HD-televisio tai sovitin on merkitty tunnuksella Antenna Ready HD ja siinä on sisäänrakennettu DVB-T2-vastaanotin.
Ari Rajamäellä on asiaan vihkiytyneenä sellainen käsitys, että jos televisio on ostettu 2-3 vuotta sitten ja siitä maksettu yli 300 euroa, televisiossa on mitä todennäköisimmin T2-viritin jo valmiiksi asennettuna.
Kokonaisuus kuntoon
Johanna Nyyssösen mukaan antenniasennuspalvelusta on sekin hyöty, että silloin voidaan poistaa myös tarpeettomat antenniasennukset ja saada kaikki kerralla kuntoon.
Kaivohaankujan katolla tuulikuormaa lisäämässä oli Rajamäen mukaan niin sanottu Tallinnan antenni, joita aikoinaan asennettiin erityisesti pääkaupunkiseudulla Tallinnan kanavan katsomiseksi. Aikaan, jolloin televisiossa ei muuten näkynyt pääasiassa kuin TV1 ja TV2.
– Se oli tärkeä kanava ulkomaille aikoinaan. Sitten kun tulivat MTV kolmos- ja Neloskanavat, niin Tallinna menetti merkityksensä. Monessa paikassa vanha antenni kuitenkin sijaitsee katolla edelleen lisäämässä tuulikuormaa. Lisäksi ne voivat huonon kuntonsa vuoksi pudota katolta alas ihmisten päälle, Rajamäki vielä varoittelee.
Kaivohaankujan varastorakennuksen katolla sijaitsee myös analogiseen satelliittijärjestelmään kuuluvat lautaset ja kaapelit. Ne päätetään jättää paikoilleen, koska lautaset ynnä muut sijaitsevat varastorakennuksen katolla, eivät uhkaa asukkaita, eivätkä aiheuta vesivuotoja asuintiloihin. Sähköpääkeskuksessakaan ei ole enää mitään niihin liittyviä asennuksia.
ANTENNIVERKON HD-KUNNOSTUS VAATII AMMATTITAITOA
– Vanha ketjumainen antenniverkko (ketju 600, ketju 800) voidaan kunnostaa teräväpiirtoaikaan päivittämällä tai uudistamalla kiinteistön päävahvistin ja antennit vastaanottamaan kaikkia tarpeellisia UHF- ja VHF-alueen tv-palveluja, toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:stä muistuttaa.
Antennirasioiden lisääminen on aina suunniteltava ja toteutettava siten, että antenniverkon suorituskykyvaatimukset säilyvät määräyksen 65 mukaisina. VHF-alueen antenni-tv-palvelut edellyttävät, että kiinteistössä on VHF-antenni ja kiinteistön päävahvistin on varustettu vastaavilla kanavakohtaisilla ominaisuuksilla.
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:hyn kuuluu noin 100 eri puolilla Suomea toimivaa antenniurakoitsijaa, jotka ovat kokeneita ja pätevöityneitä asennusliikkeitä. Valtaosalla jäsenliikkeistä on SETI –antenniurakoitsijahyväksyntä (A) ja ne kuuluvat DigitaPro ja/tai DNA:n VHF Pro –asennusverkostoihin.
SANT ry kouluttaa jäsenyrityksiään siten, että yrityksillä on käytössään viimeisin antenniverkkojen asennusohjeistus. Pätevöitynyt urakoitsija mittaa ja dokumentoi asennuksen Viestintäviraston määräyksen 65 mukaisesti.
Lisätietoja antenniurakoinnista ja alueellisesti toimivien urakoitsijoiden yhteystiedot: www.sant.fi.
Artikkeli julkaistaan 23. syyskuuta ilmestyvässä Kiinteistöpostissa 7/2014.