Meillä valitetaan rakentamisen ja asumisen kalleutta ja ihan syystäkin. Uudet pytingit nousevat muilla mailla edullisemmin, sellainen 20 – 30 prossan hinnanero on ihan vakio. Valtio verottaa meillä joka välistä, ja se on suurin syyllinen kalliiseen rakentamiseen ja asumiseen, mutta toiseksi suurin syyllinen on itse prosessi ja sen ohjaus.
Energiansäästö, käyttöturvallisuus, paloturvallisuus, sisäilman laatu, kaavamääräykset, autopaikoitus ja kiusanteko, siinä niitä tärkeimpiä syitä lisäkuluihin.
Otetaan nyt aluksi vaikkapa tuo energiansäästö. Ensin pari ihan tunnettua asiaa ja sitten vaietut niiden perään.
Kolmas lasi ikkunaan on varmaankin ollut paras keksintö tällä alalla vuosikymmeniin. Vuosikymmeniä kestäneiden kehitystöiden tuloksena ikkunat osataan nykyään jo tehdä oikein.
Entäs sitten julkisivut? Motari on monesti täynnä rekkoja, joiden kyytiin taitaa nykyään mahtua kolme julkkarikiveä, villalla päällystettyjä sisäkuorielementtejä menee yksi enemmän.
Kun 60-luvulla pantiin kahden betonikuoren väliin villaa 90 milliä, nyt pannaan 220 milliä. Ei ole siis ihme, että julkkareiden pinta tehdään yhä useammin työmaalla, jossa lyödään seinän ulkopintaan rappaus, tiiliä tai jokin levy.
Korjauskohteissa puretaan vanhoja julkisivuelementtejä sisäkuoreen asti, vaikkei todellista tarvetta välttämättä ole. Seinän sisällä on kuulemma niin paljon sieniä ja hometta, että on pakko siirtää ne jonnekin muualle kasvamaan.
Telinemies ja moni muukin ihmetteli aikoinaan asiaa. Onneksi jo viime vuosituhannella tuli myös tutkittua, että siellä elementin sisällä oli vähän liian kuivaa hyvälle kantarellisadolle.
90-luvun lopulla kansa kuitenkin peloteltiin puolikuoliaaksi homeella ja sitä laskua maksetaan nyt, kun on opittu rakentamaan energiaa säästäviä hometaloja.
Hyvät uutiset eivät silloin saaneet, eivätkä nykyäänkään saa julkisuutta. Hometohtorit, joita on noussut kuin sieniä sateella, ovat paljon kysytympiä esitelmän pitäjiä.
Telinemies inhoaa energiansäästölamppuja monestakin syystä. Telinemiehelle ei ole vielä tullut vastaan energiansäästölamppua, joka olisi kestänyt sen, minkä valmistaja lupaa, mutta hintaa niillä on kyllä reilusti.
Perinteinen hehkulamppu olisi energiansäästölamppuja ekologisempi täällä peräpohjolassa.
Jos joku haluaa käyttää energiansäästölamppuja, käyttäköön niitä sitten ulkona. Talvella kun vartin odottaa, jokin niistä saattaa jo valaistakin.
Kerran Arkangelissa Telinemies piti talvella hotellihuoneen lämpimänä hehkulamppujen ja kylpyammeeseen lasketun lämpimän veden avulla. Ilman niitä olisi iskenyt keuhkokuume.
Kyllä Telinemies ymmärtää, että etelän lämmössä hehkulamppu lämmittää liikaa, mutta täällä peräpohjolassa kaikki lämpö, myös lampusta lähtevä, on talvella tervetullutta.
Muutenkin noissa Venäjän-hommissa näki asioita, joita meillä ei käytetä, eivätkä ne aina olleet sitä monelle tuttua tekniikkaa, jolla lämmintä vettä valutettiin avonaisen putken päästä ahvenille kylpyvedeksi.
Yksi kaikkein suosituimmista World Bankin projektien energiansäästötavoista 90-luvulla oli liimata lämpöpatterin taakse ulkoseinän sisäpintaan lämpöä heijastava ohut alumiinifolio.
Telinemies tajusi jo vuosia sitten, miksei sitä käytetä meillä muualla kuin saunassa. Se on liian halpa ratkaisu.
Hölmömpikin ymmärtää, että patterista säteilee lämpö joka suuntaan, myös seinän suuntaan, jonka toisella puolella on talvella aina kylmä. Meillä lämmitetään ulkoilmaa oikein urakalla, kun osa lämmöstä karkaa patterin takaa seinän lävitse.
Alumiinifolio oli yksinkertainen ja halpa energiansäästöratkaisu ja investoinnin takaisinmaksuaika jäi aika lyhyeksi silloisellakin öljyn hinnalla laskettuna.
Kun Suomessa yritetään säästää energiaa, on lähtökohta aina kallein ja monimutkaisin mahdollinen tekninen ratkaisu. Pitää säätää ja ohjata elektronisesti sitä sun tätä, aivan kuin rakennus olisi avaruusraketti.
Saunan suunnittelussa mikroaaltouunia jo lasiovesta lähtien muistuttava toteutus ja saunan väärin suunniteltu ilmastointi ovat pitkään olleet osaamisen huippua ja takuuvarmasti aiheuttavat huonon olon seuraavaksi aamuksi. Tappajasaunasta onkin sitten vain lyhyt matka sairaisiin rakennuksiin.
Energiansäästötavoitteiden alttarille uhrattiin ihan ensimmäisenä hyvä sisäilman laatu. Moni hyvä vanha rakennus on pilattu sillä, että venttiiliä säätää kallis kone eikä ihminen.
Ennen avattiin oikeaan paikkaan sijoitettu räppänä, jos happi meinasi loppua. Nyt jossain ohjauskeskuksessa jokin piirikortti tietää paremmin, mikä on hyvä. Telinemies kun asuu kerrostalossa, jossa on Etelä-Suomen pahin tappajasauna, tietää mistä puhuu.
Kun joku sitten keksi jotain yksinkertaista, kuten aikoinaan lämpöpumput, oltiin niidenkin myyjiä aluksi polttamassa noitarovioilla, koska eihän niin yksinkertainen ja suhteellisen halpa vehje voinut mitään energiaa säästää.
Nyt niille on käyttöä, ja kun sähköala koko ajan keksii uusia maksuja voittojensa maksimoimiseksi, Telinemies odottaa lämpöpumppujen myynnin rajua lisääntymistä.
Rakenteiden suunnittelussakin energiansäästö on kova sana. Kylmäsilta tulee rakennesuunnittelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa aina ensimmäiseksi esille. Sen vaikutus kasvaa puheen mukana, aivan kuin viime jääkaudella eteenpäin vyöryvä mannerjäätikkö.
Kylmäsiltojen minimointi on sitten johtanut äärettömän kalliisiin toteutuksiin, joiden todellinen takaisinmaksuaika lienee lähempänä sataa kuin kymmentä vuotta.
Telinemiehen yksinkertainen neuvo energian säästämiseen lähtee siitä, että rahat sijoitetaan harkitusti lämmöneristämiseen ja rakennetekniikkaan, ei hilavitkuttimiin. Tämä on sitä tunnettua KISS-, Keep It Simple, Stupid -logiikkaa.
Yläpohjaan voi laittaa villaa vaikka metrin verran, ja se on ainoa paikka, jossa tulee käyttää tiivistä rakennetta. Seinissä eristeen ja ulkopinnan verhouksen välissä tulee olla hallitusti tuulettuva ilmarako ja ulkopinnan verhouksen tulee olla vedenpitävä. Märkä ei tunnetusti pala muttei myöskään pidä lämpöä.
Rakennusten energiansäästömääräyksiä kiristetään jatkuvasti. Eniten kasvava energiasyöppö maailmassa on kuitenkin Internet.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen tarvittavia taustatietoja netistä hakiessaan Telinemies tuhlasi todennäköisesti enemmän energiaa kuin talvipäivänä menee tämän asunnon kaikkien ikkunoiden lävitse.
Telinemiehen kirjoitus on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2017
