Viime aikoina on palanut muutakin kuin Portugalin metsää. Lontoossa ja Dubaissa korkeita kerrostaloja. Niistä on sitten jälkeenpäin sanottu ja tutkittu sitä sun tätä. Tällä kertaa Telinemies tarkasteleekin tulen palamista.
Voisi luulla, että tuli palaa aina samalla tavalla ja että tulipaloon varaudutaan samalla tavalla, mutta asia ei ole niin. Tulen palamiseen varautumista ohjataan kovalla kynällä ja luovalla mielikuvituksella. Ohjaajina ovat kuntien palo- ja rakennusvalvontojen viranomaiset.
Telinemies on nuoruudessaan ollut isänsä kanssa tekemisissä tulen kanssa, ja perinne on jatkunut suvussa jo kolmanteen polveen. Mutta Telinemies oli sitten myös vanhemmalla iällä miettimässä, miten palamista tai oikeammin palonkestoa pitää tutkia. Sillä taas ei ollut mitään tekemistä oikean tulipalon kanssa.
Se miten tuli palaa, on henkilökohtainen kysymys. Kyllä, meillä on määräykset, mitä pitäisi olla otettuna huomioon, miten kauan pitää kestää ja niin edelleen.
Mutta kuten Telinemies on jo kerran todennut, sillä ei ole merkitystä. Tästä syystä tuli palaa eri lailla Etelän isoissa kylissä sekä maan muissa kunnissa. Rakennesuunnittelijan tulee siis olla valppaana, jotta tietää etukäteen, miten tuli milläkin viranomaisella palaa, tai muuten hän palaa uudestaan viranomaisen luo.
Telinemies on myös huomannut, että tuttujen kanssa tuli palaa eri tavalla. Jos haluaa olla ovela ja pitää pientä roihua, kannattaa ottaa kaupungin oma poika suunnittelemaan, ei mitään pikkukaupungin pikkupalojen suunnittelijaa, koska sillä palaa isossa kaupungissa kaikki.
Paloalalla skenaario tarkoittaa, että vain mielikuvitus on rajana sille, miten ja missä voi palaa. Aivan kuten elokuvissa, henkilöautot ovat skenaarioissa pommeja ja säiliöautot vielä isompia pommeja.
Skenaarioiden vuoksi meillä on sitten palokonsultteja, jotka käyttävät monimutkaisia kaavoja laskeakseen, mikä kestää. Telinemies korjasi kerran yhden tällaisen toimiston virheen, kun oli palopaikalla itse seuraamassa, miten paloi. Konsultti tutki sitten palotuloksia paperille tallentuneista käppyröistä, joista yksi oli väärin.
En viitsi mennä yksityiskohtiin, mutta kun jotain ei tiedä, niin ei kannattaisi myöskään tulkita. Paloalan konsultin koulutus voisi olla käänteistä, ihan samalla tavalla kuin sillä entisellä osaavalla myymälävarkaalla, joka on nyt sitten konsulttina turvallisuusfirmassa estämässä myymälävarkauksia. Nyt meillä voi perustaa paloalan asiantuntijatoimiston polttamatta mitään.
Lontoon tulipalon jälkeen meilläkin herättiin, keskusteltiin asiasta sekä todettiin, että asiat ovat kunnossa. Ei tapahdu Suomessa. Telinemies on eri mieltä.
Kontulassa paloi vähän aikaa sitten parvekkeita ja satoi alumiinia. Onneksi palo alkoi kuudennesta kerroksesta, siitä ylöspäin paloi kaikki. Jos se olisi alkanut toisesta kerroksesta, siitä ylöspäin olisi palanut kaikki.
Teoriassa, eli siis täsmällisen tiedon pohjalta siellä ei olisi pitänyt olla palon jäljiltä parvekkeita pystyssä, mutta käytännössä parvekkeet olivat vielä paikoillaan. Nyt ollaan taas sen suuren kysymyksen äärellä, miksi?
Miksi ne eivät romahtaneet, kuten olisi pitänyt, mutta paloivat, vaikkei pitänyt? Telinemies selittää. Kun rakenteita palotestataan, ne pannaan uuniin. Telinemies ei ole nähnyt julkisivua tai parveketta uunissa. Telinemies ei ole nähnyt niin suurta uunia missään. Mutta sellaiseen standardiin palotestaus perustuu. Lisätään uunissa lämpöä niin paljon, että jotain tapahtuu ihan varmasti. Tämä johtuu viisaiden miesten ja naisten päätöksestä.
On kehitetty hieno palokäyrä ISO834. Sillä ei ole tekemistä todellisen tulipalon kanssa, mutta sen avulla testataan kaikki.
Telinemies ja ruotsalainen Telinemies vastustivat käyrän käyttöä viime vuosituhannella, he kun olivat polttaneet jotain. Ei auttanut, viisailla oli täsmällisempi tieto.
Uunissa julkkari tai parveke paistuu molemmin puolin kypsäksi, oikeassa elämässä niin ei tapahdu, tulee vain raakoja vähän toiselta puolelta paistuneita julkisivuja ja parvekkeita.
Paitsi että, miksi ne Kontulan parvekkeet ja Lontoon tornitalo paloivat myös toiselta puolelta ja räystääseen asti?
Ammattimiehet puhuvat osastoinnista, maallikolle se tarkoittaa sitä, että rakenteen sisällä on mineraalivillaa tai rakenne on betonia. Kontulan parvekkeissa ei ollut mitään estämässä yläpinnan puulattiaa palamasta. Saunassa kiukaan taakse paneeliseinää vasten täytyy kyllä laittaa jotain, ettei viranomainen riehaannu.
Mutta jos parvekkeen alapuolella on 1000 astetta parhaimmillaan ilman mitään suojaa, asia on kunnossa, vaikka siitä parvekkeesta tulee hetkessä nuotio. Sitä nuotion polttoa jatkuu sitten niin korkealle kuin kerroksia riittää tai palokunta ehtii paikalle.
Puoli Kontulaa on täynnä tällaisia parvekkeita, mutta kuten Telinemies totesi, ei voi tapahtua meillä, koska niin on päätetty.
Telinemies näkee jatkuvasti suunnittelijoiden kynästä lähteneitä rakenteita, jotka eivät täytä osastointivaatimuksia. Jos asiasta kysyy asianomaiselta suunnittelijalta, vastauksena on hiljaisuus. Ne suunnitelmat hyväksytään kuitenkin rakennusvalvonnoissa pääsääntöisesti ilman huomautuksia.
Pääkaupunkiseudulla on nykyään eräs oma palonkestävyyttä ja osastointia koskeva viranomaisohje, joka alittaa määräystason 50 prosenttia. Sille ei ole mitään perustetta, ei edes rahallista.
Telinemiehen on hiukan vaikea ymmärtää asiaa muutoin kuin että joku on lobannut hyvin. Samat viranomaiset kun vaativat muissa asioissa pilkun laittamista paikoilleen, mutta oma pilkun paikan muutos voi ihan hyvin rikkoa valtakunnan tason määräyksiä.
Viimeisenä palonasiana on sitten tulkinta. Vähän kuten käräjäoikeuksien tuomareiden päätökset, näissä paloasioissakin tulkinta on päätöksen perusta. Älä kyseenalaista viranomaisen tulkintaa, sillä se johtaa vain vaikeuksiin.
Tästä syystä on syytä tuntea eri paikkakuntien rakennusvalvontojen asiantuntijoiden tulkinnat. Telinemies ei edes enää muista, kuinka monella paikkakunnalla on kuullut lauseen ”joo, kyllähän siellä, mutta ei meillä”.
Sillä tarkoitetaan sitä, että mikä on määräysten mukainen tai tutkittua tietoa, ei merkkaa sillä paikkakunnalla mitään, koska siellä tulkitaan asioita oman mielen mukaan. Niillä paikkakunnilla pitää esittää nöyrää ja tyhmää sekä kuunnella ja toimittaa erilaisia bumaskoja jo kaiken toimitetun ja tutkitun päälle sekä vain odottaa, milloin on tarpeeksi. Ylimmän tiedon paikkakuntia löytyy niin etelästä kuin lännestäkin.
Tästä asiasta Telinemies jakaa kuitenkin myös ensimmäisen ruusun. Se menee Tampereelle. Pohjoismaiden suurimmassa sisämaakaupungissa asiat hoidetaan asiallisesti, ilman ylimääriä kuvioita. Se mitä on, se on, ilman henkilökohtaisia koukeroita ja ennakkoluuloja.
Paloturvallisuus on tärkeä asia. Ja rahakas tutkimuksen kohde. Telinemiehen toiveammatti olisikin olla palotutkija jossain tutkimuslaitoksessa. Saisi koko ajan polttaa jotain.
Telinemiehen kirjoitus on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 6/2017
