Suuret kaupungit kaavoittivat kymmenen vuotta sitten jokaista kaavoitukseen käyttämäänsä kuukautta kohti noin 200 kerrosneliömetriä asuinkerrosalaa. Vuosina 2014-2015 tämä luku oli jo yli 300 kerrosneliömetriä.
Näin tarkasteltuna asemakaavoitus on puolet tehokkaampaa kuin ennen.
Samalla asemakaavaprosessin kesto kaavan vireille tulosta sen hyväksymiseen on kuitenkin väistämättä pidentynyt.
Kun vuosina 2004-2005 aikaa kului suurissa kaupungeissa keskimäärin 9,9 kuukautta, vuosina 2014-2015 hyväksyminen vei 15,6 kuukautta.
Tilanne näyttää siis siltä, että asemakaavoitus on tehostunut kasvuseutujen suurissa kaupungeissa, vaikka kaavaprosessit vievätkin enemmän aikaa kuin ennen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin asemakaavoitusta kymmenessä suuressa kaupungissa sekä niiden 36 kehyskunnassa vuosina 2014-2015. Aineistoa verrattiin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.
Täydennysrakentaminen kasvussa
Kaavoituksesta erityisen haastavaa tekee se, että pääpaino on siirtynyt täydennysrakentamiseen. Ahtaiden tonttien monimutkaiset suunnittelukysymykset ja eri osapuolten yhteen soviteltavat intressit lisäävät kaavoittajien työtä ja pidentävät osaltaan prosessin kestoa.
Täydennysrakentamiskaavat laaditaan lisäksi usein kaavamuutoksina yksityisten tahojen omistamille maille, jolloin niiden kaavoittamisesta laaditaan yleensä maankäyttösopimus.
Sopimusneuvotteluihin kuluva aika lasketaan osaksi kaavoituksen kokonaiskestoa, vaikka kaava ei neuvottelujen aikana varsinaisesti etene.
Yhteisen näkemyksen löytäminen voi kunnasta, sopimuskumppanista tai suunniteltavan alueen erityishaasteista riippuen viedä useamman kuukauden.
– Niin sanotut helpot alueet on suurissa kaupungeissa jo kaavoitettu. Pieniä kaavoja yhdistellään ja vähäisten kaavamuutosten laatimisen sijasta tehdään aiempaa herkemmin poikkeamispäätöksiä, kertoo raportista ympäristöministeriössä vastannut erityisasiantuntija Kristiina Rinkinen.
Uusia toimintatapoja tarvitaan
Asemakaavoja laaditaan vähemmän kuin ennen, mikä on näkynyt trendinä koko maassa jo useamman vuoden. Nyt tehtävät kaavat ovat kuitenkin laajempia niin pinta-alan kuin kerrosalan puolesta, mikä pidentää kaavoitusprosessiin kestoa.
Selvitys tukee käsitystä siitä, että toimintatavat eivät ole vielä kaikilta osin sopeutuneet uuteen tilanteeseen.
– Hankehallintaan ja kumppanuuskaavoitukseen tarvittaisiin uusia välineitä. Se, kauanko kaavaprosessi kestää, ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että eri osavaiheiden kestoa pystytään ennakoimaan. Silloin niin kunta kuin kumppanit pystyvät ajoittamaan toimintansa ja resurssinsa parhaalla mahdollisella tavalla, Rinkinen sanoo.
Näihinkin seikkoihin pureudutaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, jonka valmistelu on aloitettu.
Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla -selvityksen lähteenä on käytetty ympäristöhallinnon Liiteri-järjestelmän kaavoituksen seurannan tilastolomakkeita.
Selvitystä varten on myös laadittu kysely ja haastateltu kaavoitusalan toimijoita.
Selvitykseen Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla (Ympäristöministeriön raportteja 20/2017, valtioneuvoston julkaisuarkisto) pääset tästä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80531
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus (ym.fi) pääset tästä:
