Tampereen keskustan täydennysrakentaminen kohdistuu myös Amurin kaupunginosaan. 1970-luvun alussa vanha puu-Amuri pantiin matalaksi kerrostalojen tieltä. Miten Amurille käy tällä kertaa? Taloyhtiöt ovat mukana muutossuunnittelussa.
Hankepäällikkö Sakari Leinosen työpöydällä on Tampereen kaupunkiympäristösuunnittelun ja keskustahankkeen kehittämisohjelma, jonka pääperiaatteet nojaavat kaupungin strategiaan. Kaupungin tavoitteisiin kuuluvat keskustan elinvoiman kasvattaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen.
– Suunnitelma ulottuu vuoteen 2030, jolloin arvioidaan, että koko keskustan alueella olisi silloin 15 000 uutta asukasta ja 15 000 uutta työpaikkaa, Leinonen sanoo.
Tavoite on haastava, mutta mahdollista saavuttaa, vaikka suunnitelmat perustuvat aina osittain arvauksiin, tulevaisuudesta kun ei voi varmuudella tietää.
Amuria uudistava suunnittelu on osa tätä kehittämisohjelman toteuttamistavoitetta.
Asukkaatkin osallistuvat
Amurin yleissuunnittelu on aloitettu 2016, ja siihen kuului myös kulttuuriympäristön inventointi. Yleissuunnitelma valmistui viime vuonna.
– Alueen taloyhtiöt haluttiin ottaa mukaan suunnitteluun, sillä silloin ollaan liikkeellä samalla asteella. Kukaan ei tykkää siitä, että suunnitellaan, mutta ei kerrota, mitä kaikkea ollaan tekemässä, toteaa Leinonen.
Tiedossa on, että osa taloyhtiöistä on tyytyväinen nykytilanteeseen, sillä kaikki suuret remontit on niissä jo tehty. Jotkut taloyhtiöt ovat kiinnostuneita muutaman kerroksen lisärakentamisesta, mikä samalla toisi taloon hissit. Muutama taloyhtiö on purkamisen kannalla.
Kaupunkisuunnittelua tekevät enimmäkseen kaupunkien ja kuntien virkamiehet, mutta ehdotuksia tilataan myös yksityisiltä konsulteilta. Alusta asti mukana on ollut Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik, joka valittiin puitesopimuksen perusteella. Arkkitehtitoimisto valmisti asukkaiden nähtäväksi erilaisia visioita, jotka on jaettu kolmeen kategoriaan: Small, Medium ja Large, sen mukaan kuinka paljon asumisneliötä ja asukkaita alueelle tulisi.
Suunnitelmissa väljästi rakennettu puistomainen Amuri olisi edelleen suhteellisen harvaan rakennettu ja rakennukset madaltuvat puistoihin päin.
Käytännössä uusien rakennusten korkeus kasvaisi ja tonttien reunoille nousisi myös matalampia lisärakennuksia.
– Tavoitteena on tasapainoinen kaupunkirakenne, jossa toteutuvat tyylikkyys, kaupunkimaisuus, kerroksellisuus ja selkeä korttelirakenne.
Tärkeät viheralueet
Jo projektin alkuvaiheessa kävi ilmi, että Amurin asukkaat arvostavat alueen puistomaista väljyyttä ja vihreyttä.
– Vihreys on selvästi merkittävä arvo, joka pidetään suunnittelussa koko ajan mukana, sanoo Leinonen.
Yhdeksi työkaluksi on otettu viherkerroin, jossa lasketaan suhdeluku tontin painotetun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välillä.
– Se parantaa tonttikasvillisuuden vihertehokkuutta ja edistää riittävän viherrakenteen säilymistä. Alueelle laskettu viherkerroin toki rajaa suurisuuntaisempaa Large- vaihtoehtoa.
Vihreyden lisäksi tarkastelun kohteina ovat suhteuttava rakentaminen, lisäkappaleet ja katutilat. Pohdinnassa on, missä suhteessa yksityiset ja julkiset tilat ovat toisiinsa, miten ne yhdessä muodostavat kaupunkimaisempaa tilaa.
Kyse on tunnelmasta ja monista muista seikoista, joita asukkaat eivät välttämättä tunnista, mutta jotka vaikuttavat elämänlaatuun.
Myös liikenneratkaisuilla on merkitys. Muutaman vuoden päästä valmistuva raitiotie kulkee sopivasti Amurin alueen eteläpuolelta.
Yksi vaihtoehto alueen kehittämisessä on purkaminen.
– Purkavassa tarkastelussa arvioidaan eri dimensioita yhdellä tontilla. Amurin alueella alkuperäinen tonttikoko on 59 x 45 metriä.
– Tässä vaihtoehdossa tutkitaan sitä, mitä tontille voisi rakentaa, jos se olisi tyhjä, Leinonen kertoo.
Lisärakentamisen ja purkamisvaihtoehdon pitää täyttää yleissuunnittelun tavoitteet.
Amurin erityislaatuisuus
Nykyinen Amuri rakennettiin 1970–1980 luvuilla purettujen puutalojen paikalle. Puretusta Amurista on jäljellä enää museoksi säilytetty työväenmuseokortteli, jossa sijaitsee kahvila Amurin Helmi.
Alue on suunnittelun kannalta erityinen, joka on kaupungin näkökulmasta luokkaa ns. haastava.
– Lähtökohta on, että kaikki on kiinni taloyhtiöistä, sillä tontit ovat taloyhtiöiden omistamia. Kaikki päätökset ovat silloin taloyhtiöiden käsissä.
Vanhan puu-Amurin korttelirakenne on aina ollut ja on yhä yksinkertainen ja selkeä.
Nyt suunnittelu lähtee uudelta pohjalta. Palapelissä on tavaton määrä muuttujia ja vaarana on tilkkutäkkimäisyys.
– Jos uudistus tapahtuu tontti ja talo kerrallaan, säännönmukaisuus saattaa hävitä. Jos taas muutetaan riittävästi, kokonaisuus alkaa silloin vähitellen löytää muotoaan.
– Osa taloyhtiöistä näkee uudistumisen tarpeettomana. Jos alueelle saadaan hyviä esimerkkejä onnistuneesta täydennysrakentamisesta, käsitykset saattavat muuttua, huomauttaa Leinonen.
Muutoksia tulee
Alueen kehittämisestä on järjestetty myös opiskelijakilpailuja yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja kaupungin kanssa. Alueen taloyhtiöiden edustajia on otettu mukaan tuomaristoon.
Arkkitehtiopiskelijat ovat hahmottaneet mitä kaikkea alueelle voisi rakentaa, ja tuloksia on voitu ottaa hankesuunnittelun tueksi.
– Kilpailut ovat siitä mainioita, että silloin uudet ajatukset ovat realisoitavissa. Opiskelijat voivat suunnitella ilman rajoituksia, jolloin tuloksena saattaa olla sellaista, joka ei aikaisemmin tullut kenellekään mieleen. Se on sellaista vapaata ajatusleikkiä, Leinonen kertoo.
Taloyhtiöiden edustajat suhtautuvat Amurin kehitykseen osittain hyvin varautuneesti. Osa seuraa kiinnostuneen tapahtumien etenemistä, osa ei halua minkäänlaisia muutoksia. Muutosvastarinta on luonnollista.
Asukkaan kannalta myönteinen puoli on, että asuntojen hinnat saattavat nousta, kun aluetta kehitetään.
– Muutoksia tulee joka tapauksessa tapahtumaan rakennusten elinkaaren myötä. Kiusallisempaa on, jos ajatellaan, että mikään ei muutu, eikä mahdollisuuksiin varauduta. Amurin tulevaisuus on kaupungille merkityksellinen, mutta pitkälti asukkaiden omissa käsissä, Leinonen muistuttaa.
Teksti Jyrki Liikka | Kuvat Ari Korkala | Havainnekuvat Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Architects