• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / ”Taloyhtiöt, tarttukaa käynnistysavustuksiin”

”Taloyhtiöt, tarttukaa käynnistysavustuksiin”

30.9.2013

Taloyhtiöille on jälleen luvassa suhdanneluonteisia korjausavustuksia, joiden työllisyyden edistämistäkin tärkeämpää asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen mukaan on se, että avustusrahat kohdentuvat lähiötalojen perusparannuksiin. Varsinkin 70-luvun lähiötaloissa on paljon tekemätöntä työtä.

– Nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen. Teillä on vuosi aikaa, minä aikana valtio ”jelppaa” lähiötalojen korjaamisessa. Sen jälkeen suhdanneluonteisten korjausavustukset ja niiden jakaminen on loppu.

Näin asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kehotti toimimaan, kun taloyhtiöille  tulee tänä syksynä ja ensi vuonna tarjolle suhdanneluonteisia korjausavustuksia.

Mainos

Hallitus on esittänyt lisätalousarvioon ja ensi vuoden budjettiin, että ns. määräaikaisiin käynnistysavustuksiin varattaisiin 115 miljoonaa euroa lähiötalojen perusparannuksiin. Tänä vuonna ajatellaan käytettävän enintään 15 miljoonaa euroa ja ensi vuonna enintään 100 miljoonaa.

– Avustukset koskevat niin vuokrataloja, asunto-osakeyhtiöitä kuin asumisoikeusasuntotalojakin, Pia Viitanen kertoi Turun Varissuolle tekemällään lähiökierroksella.

Avustusta voi saada enintään 10 prosenttia korkotukilainan perusteeksi hyväksytyistä perusparannuskustannuksista.

– Avustuksissa on vastaavanlainen idea kuin edellisen taloustaantuman aikaan, jolloin suhdanneluonteiset korjausavustukset olivat edellisen kerran käytettävissä. Erona on tällä kertaa kuitenkin se, että perustelutekstienkin mukaan avustukset suunnataan erityisesti lähiötaloille, Pia Viitanen kertoo.

Edellisen kerran suhdanneluonteiset korjausavustukset olivat käytössä vuosina 2009 ja 2010. Silloin avustukset myönnettiin kunnista, mutta nyt myöntämisvaltuutta käyttää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Lomakkeet vielä tälle vuodelle kohdistuvien avustusten hakemiseen tulivat  ARAn kotisivulle syyskuun lopussa.

– Nyt kun avustukset myönnetään ARAn kautta, saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys perusparantamisen tarpeesta. Näihin avustuksiin ei liity mitään erityisiä energiaehtojakaan, vaan kyse on peruskorjaukseen tarkoitetuista suhdanneluonteisista avustuksista, hän vielä kertaa.

– Koska korjausurakkaan ei ole aina kovin helppo lähteä mukaan, siksi valtio haluaa nyt kannustaa korjaamaan. Korjaaminen on teillä edessä joka tapauksessa, jossakin vaiheessa tulevina vuosina, mutta nyt kannattaa tarttua tähän tilaisuuteen, joka on tarjolla, koska tämän ja ensi vuoden jälkeen ei ole tätä apua tiedossa, Viitanen painotti.

Työllisyyden edistäminen ja tietynlaisen ”vipinän” saaminen talouteen ovat tietysti myös tavoitteina.

– Haluamme tukea korjausrakentamista isolla summalla, 115 miljoonalla eurolla. 10 prosenttia kokonaiskustannuksista kuhunkin hankkeeseen. Kun siihen pistää nollan perään, voi laskea, että avustusten antama kokonaissyke talouteemme tulee olemaan yli miljardia euroa.

Tempoilevuus vaikeuttaa avustusten hyödyntämistä

Vaikka ministerin uutinen ei vastannutkaan suoraan Varissuon alueella toimivan Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaakson esittämään kritiikkiin, tietenkin perusparannuksia edistävät avustukset otetaan iloisina vastaan.

Kritiikkiä 27 vuotta alueen isännöinnin ja kiinteistönhuollon kanssa tekemisissä olleena Kivilaakso esitti siitä, että valtiovallan linja korjaus- tai energia-avustusten myöntämisessä on ollut tempoilevaa.

– Avustusten myöntämiseen toivoisi pitkäjänteisyyttä. Kun päätetään antaa avustusrahaa johonkin tiettyyn korjaamiseen, niin se usein johtaa siihen, että samanaikaisesti korjaamisen hinta nousee. Avustuksen saamisen ehdot voivat johtaa siihen, että korjaamisen hinta kasvaa kolme kertaa suuremmaksi kuin mitä korjausavusta saadaan, Kivilaakso tilitti.

Esimerkiksi sinällään hyvää tarkoittavat ehdot energia-avustuksissa ja säästötavoitteista voi kuitenkin käytännössä merkitä sitä, että hinta nousee niin korkeaksi, ettei avustusta kannata edes hakea.

Pitkäjänteisyyden tarve avustuskäytännössä korostuu Kivilaakson mielestä erityisesti asunto-osakeyhtiöissä, joissa muutoinkin korjaamispäätösten tekeminen vie aikaa.

– Jos asunto-osakeyhtiö haluaa rahoittaa korjaamista myös avustuksella, niin se ei onnistu lyhyellä aikavälillä. Päätöksenteko vaatii usein ainakin vuoden, kun ihmiset haluavat ns. ”suruajan” ennen kuin toteavat, että korjata täytyy ja se maksaa tosi paljon, Kivilaakso vielä kuvaili erityisesti asunto-osakeyhtiöille ominaista toimintaa.

– Ehkä ongelmalähiöihin voisi osoittaa avustusrahoja korkeammalla kertoimella kuin muihin kohteisiin, Kivilaakso ehdotti.

Lähiöiden kehittäminen tavoitteena

Ministeri Pia Viitasen lähiökierrosten tarkoituksena on ollut kuulla ihmisten kokemuksista asumisesta lähiöissä sekä kerätä ideoita, miten lähiöitä voitaisiin kehittää.

Turun Varissuo oli kierroksen kolmas kohde, jossa nousivat esiin etenkin monikulttuurisuus ja vuokra- ja omistusasumisen suhde. Varissuon asuntokannasta noin 40 prosenttia on vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja noin 53 prosenttia.

Joissakin puheenvuoroissa todettiin, että vuokra-asuntokanta on todellisuudessa ehkä vieläkin isompi, koska omistusasuntojakin vuokrataan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille suomalaisille.

Yksi tärkeä näkökulma lähiöiden kehittämisessä Viitasen mukaan on uudenlaisten rahoitusmallien sekä täydennys- ja korjausrakentamisen kehittäminen. Aikaperspektiivi toimenpiteille on asetettu vuosille 2015-2025.

Selvitystyötä varten on koottu ns. remonttiryhmä, joka puolen vuoden toimeksiantonsa aikana selvittää, miten lähiöiden viihtyvyyttä korjaamisen ja täydennysrakentamisen keinoin voidaan parantaa ja minkälaisia rahoitus- ja tukimalleja voidaan luoda korjaamisen edistämiseksi.

Selvitystyössä otettaneen kantaa esimerkiksi lisäkerrosrakentamiseen, josta on joissakin alueilla saatu hyviä kokemuksia, mutta joka ei välttämättä sovellu kaikkialle.

Remonttiryhmään kuuluvat yliopisto-opettaja Harri Hagan (Tampereen teknillinen yliopisto), toiminnanjohtaja Ahto Aunela (Tampereen vuokratalosäätiö/VTS-Kodit), neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa (valtiovarainministeriö), toimitusjohtaja Teija Ojankoski (VAV Asunnot), johtaja Timo Stenius (Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia) ja hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen (Vahanen-Yhtiö). Ryhmä valitsee joukostaan puheenjohtajan. Sihteerinä toimii yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.

Teksti ja kuva: Riina Takala

Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa nro 7/2013.

Kategoriassa: Artikkelit Avainsanoilla: Akseli Kiinteistöpalvelut, ARA, asukas, asuminen, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, asunto-osakeyhtiö, käynnistysavustus, korjausrakentaminen, Mauri Kivilaakso, perusparantaminen, taloyhtiö, vuokrataloyhtiö

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Suunnittele vaikuttavia ja helppohoitoisia wc-tiloja 6.2.2023
  • LUXA 103 läsnäolotunnistinperhe 6.2.2023
  • Eurooppalaista huippulaatua – Reynaersin ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmät nyt Suomessa 6.2.2023
  • Ouluun rakennettu varavoimajärjestelmä havainnollistaa sähköverkon toimintaa 6.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy