Taloyhtiöille on jälleen luvassa suhdanneluonteisia korjausavustuksia, joiden työllisyyden edistämistäkin tärkeämpää asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen mukaan on se, että avustusrahat kohdentuvat lähiötalojen perusparannuksiin. Varsinkin 70-luvun lähiötaloissa on paljon tekemätöntä työtä.
– Nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen. Teillä on vuosi aikaa, minä aikana valtio ”jelppaa” lähiötalojen korjaamisessa. Sen jälkeen suhdanneluonteisten korjausavustukset ja niiden jakaminen on loppu.
Näin asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kehotti toimimaan, kun taloyhtiöille tulee tänä syksynä ja ensi vuonna tarjolle suhdanneluonteisia korjausavustuksia.
Hallitus on esittänyt lisätalousarvioon ja ensi vuoden budjettiin, että ns. määräaikaisiin käynnistysavustuksiin varattaisiin 115 miljoonaa euroa lähiötalojen perusparannuksiin. Tänä vuonna ajatellaan käytettävän enintään 15 miljoonaa euroa ja ensi vuonna enintään 100 miljoonaa.
– Avustukset koskevat niin vuokrataloja, asunto-osakeyhtiöitä kuin asumisoikeusasuntotalojakin, Pia Viitanen kertoi Turun Varissuolle tekemällään lähiökierroksella.
Avustusta voi saada enintään 10 prosenttia korkotukilainan perusteeksi hyväksytyistä perusparannuskustannuksista.
– Avustuksissa on vastaavanlainen idea kuin edellisen taloustaantuman aikaan, jolloin suhdanneluonteiset korjausavustukset olivat edellisen kerran käytettävissä. Erona on tällä kertaa kuitenkin se, että perustelutekstienkin mukaan avustukset suunnataan erityisesti lähiötaloille, Pia Viitanen kertoo.
Edellisen kerran suhdanneluonteiset korjausavustukset olivat käytössä vuosina 2009 ja 2010. Silloin avustukset myönnettiin kunnista, mutta nyt myöntämisvaltuutta käyttää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Lomakkeet vielä tälle vuodelle kohdistuvien avustusten hakemiseen tulivat ARAn kotisivulle syyskuun lopussa.
– Nyt kun avustukset myönnetään ARAn kautta, saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys perusparantamisen tarpeesta. Näihin avustuksiin ei liity mitään erityisiä energiaehtojakaan, vaan kyse on peruskorjaukseen tarkoitetuista suhdanneluonteisista avustuksista, hän vielä kertaa.
– Koska korjausurakkaan ei ole aina kovin helppo lähteä mukaan, siksi valtio haluaa nyt kannustaa korjaamaan. Korjaaminen on teillä edessä joka tapauksessa, jossakin vaiheessa tulevina vuosina, mutta nyt kannattaa tarttua tähän tilaisuuteen, joka on tarjolla, koska tämän ja ensi vuoden jälkeen ei ole tätä apua tiedossa, Viitanen painotti.
Työllisyyden edistäminen ja tietynlaisen ”vipinän” saaminen talouteen ovat tietysti myös tavoitteina.
– Haluamme tukea korjausrakentamista isolla summalla, 115 miljoonalla eurolla. 10 prosenttia kokonaiskustannuksista kuhunkin hankkeeseen. Kun siihen pistää nollan perään, voi laskea, että avustusten antama kokonaissyke talouteemme tulee olemaan yli miljardia euroa.
Tempoilevuus vaikeuttaa avustusten hyödyntämistä
Vaikka ministerin uutinen ei vastannutkaan suoraan Varissuon alueella toimivan Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaakson esittämään kritiikkiin, tietenkin perusparannuksia edistävät avustukset otetaan iloisina vastaan.
Kritiikkiä 27 vuotta alueen isännöinnin ja kiinteistönhuollon kanssa tekemisissä olleena Kivilaakso esitti siitä, että valtiovallan linja korjaus- tai energia-avustusten myöntämisessä on ollut tempoilevaa.
– Avustusten myöntämiseen toivoisi pitkäjänteisyyttä. Kun päätetään antaa avustusrahaa johonkin tiettyyn korjaamiseen, niin se usein johtaa siihen, että samanaikaisesti korjaamisen hinta nousee. Avustuksen saamisen ehdot voivat johtaa siihen, että korjaamisen hinta kasvaa kolme kertaa suuremmaksi kuin mitä korjausavusta saadaan, Kivilaakso tilitti.
Esimerkiksi sinällään hyvää tarkoittavat ehdot energia-avustuksissa ja säästötavoitteista voi kuitenkin käytännössä merkitä sitä, että hinta nousee niin korkeaksi, ettei avustusta kannata edes hakea.
Pitkäjänteisyyden tarve avustuskäytännössä korostuu Kivilaakson mielestä erityisesti asunto-osakeyhtiöissä, joissa muutoinkin korjaamispäätösten tekeminen vie aikaa.
– Jos asunto-osakeyhtiö haluaa rahoittaa korjaamista myös avustuksella, niin se ei onnistu lyhyellä aikavälillä. Päätöksenteko vaatii usein ainakin vuoden, kun ihmiset haluavat ns. ”suruajan” ennen kuin toteavat, että korjata täytyy ja se maksaa tosi paljon, Kivilaakso vielä kuvaili erityisesti asunto-osakeyhtiöille ominaista toimintaa.
– Ehkä ongelmalähiöihin voisi osoittaa avustusrahoja korkeammalla kertoimella kuin muihin kohteisiin, Kivilaakso ehdotti.
Lähiöiden kehittäminen tavoitteena
Ministeri Pia Viitasen lähiökierrosten tarkoituksena on ollut kuulla ihmisten kokemuksista asumisesta lähiöissä sekä kerätä ideoita, miten lähiöitä voitaisiin kehittää.
Turun Varissuo oli kierroksen kolmas kohde, jossa nousivat esiin etenkin monikulttuurisuus ja vuokra- ja omistusasumisen suhde. Varissuon asuntokannasta noin 40 prosenttia on vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja noin 53 prosenttia.
Joissakin puheenvuoroissa todettiin, että vuokra-asuntokanta on todellisuudessa ehkä vieläkin isompi, koska omistusasuntojakin vuokrataan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille suomalaisille.
Yksi tärkeä näkökulma lähiöiden kehittämisessä Viitasen mukaan on uudenlaisten rahoitusmallien sekä täydennys- ja korjausrakentamisen kehittäminen. Aikaperspektiivi toimenpiteille on asetettu vuosille 2015-2025.
Selvitystyötä varten on koottu ns. remonttiryhmä, joka puolen vuoden toimeksiantonsa aikana selvittää, miten lähiöiden viihtyvyyttä korjaamisen ja täydennysrakentamisen keinoin voidaan parantaa ja minkälaisia rahoitus- ja tukimalleja voidaan luoda korjaamisen edistämiseksi.
Selvitystyössä otettaneen kantaa esimerkiksi lisäkerrosrakentamiseen, josta on joissakin alueilla saatu hyviä kokemuksia, mutta joka ei välttämättä sovellu kaikkialle.
Remonttiryhmään kuuluvat yliopisto-opettaja Harri Hagan (Tampereen teknillinen yliopisto), toiminnanjohtaja Ahto Aunela (Tampereen vuokratalosäätiö/VTS-Kodit), neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa (valtiovarainministeriö), toimitusjohtaja Teija Ojankoski (VAV Asunnot), johtaja Timo Stenius (Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia) ja hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen (Vahanen-Yhtiö). Ryhmä valitsee joukostaan puheenjohtajan. Sihteerinä toimii yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.
Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa nro 7/2013.
