Taloyhtiöt mukaan rottatutkimukseen
Vaikka maailma on täynnä tietoa, tiedämme rotista yllättävän vähän. Helsingin kaupunkirottaprojekti selvittää, mitä rotat tekevät talvella. Jos ne eivät liiku, muuttavatko ne viemäreihin vai missä ne piileskelevät?
Helsingin Viikissä sijaitsevassa Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan pakastimessa on tutkimuksia varten tallessa jo 100 rottaa. Niistä valtaosa on nuoria rottia, sillä vanhempia ja fiksumpia rottia on vaikeampi saada satimeen.
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, maamme ainoa rottatutkija, etsii rotista mahdollisia viruksia ja loisia. Hän ei kuitenkaan näe rottaa tästä näkökulmasta uhkana.
− En usko, että Suomessa rotta levittää merkittävästi tauteja. Aivelo kertoo, että lähes joka viikko joku toimittaja soittaa ja kysyy, kuinka paljon Helsingissä on rottia.
− Rottien määrä on vain arvio, niitä saattaa olla 100 000 tai vähemmän. Tai enemmän. Vaihteluväli on suuri.
Tietoa rotista ei ole saatavilla kovin runsaasti. Ei tunneta hyvin, miten rotat liikkuvat talvella. Jos ne eivät liiku, muuttavatko ne viemäreihin? Vielä ei tiedetä sitäkään, mikä on viheralueiden vaikutus rottien määrään.
Jotain silti jo tiedetään. Esimerkiksi se, että rotat hakevat ruokaa jäteastioista.
Tiedossa on myös, että rotat ovat viisaita ja niitä on vaikea saada loukkuun; ne nuoret rotat jäävät helpommin satimeen. Jos joku rotta kuolee myrkkyyn, muut rotat eivät tee samaa virhettä.
Aasiassa rotta on tunnetusti viisauden symboli. Turtles-teinimutanttikilpikonnat -sarjan veikeä piirroshahmo Tikku on myös rotta.
− Olemme koettaneet pyydystää rottia ja laittaa niille selkään sirun sekä lukulaitteet niiden kulkureiteille. Kolmessa viikossa saimme kiinni vain kolme rottaa, kertoo Aivelo.
Mahdollista on, että hiiret, jotka ovat pienempiä ja kevyempiä, ovat käyneet syömässä loukun houkutukset pois.
Jätekatoksien siisteys vaikuttaa rottien määrään. Rotat tykkäävät myös linnuille annetusta ruoasta, leseistä ja pähkinöistä, ja ne viihtyvät tunkiotyyppisillä alueilla, rottatutkija Tuomas Aivelo sanoo. Kuva: Gerhard Hintermann
Pitääkö olla huolissaan?
Aivelon tutkimusryhmä on tutkinut rottia vuodesta 2018. Seuraavien vuosien aikana tietoa rotista saadaan lisää, kun Aivelon vetämä Helsingin kaupunkirottaprojekti käy kunnolla rottien kimppuun. Tarkoitus on selvittää, millä alueilla rottia on ja kuinka paljon niitä todella on.
– Koneen säätiö rahoittaa hankettamme neljän vuoden ajan. Ajatuksena on ennen kaikkea laajentaa tutkimuksen yhteiskuntatieteellistä puolta.
Kaupungin eri osastoilla ja lukuisilla toimijoilla ei ole yhtenäistä linjaa, miten rottien kanssa pitäisi menetellä; esimerkiksi puisto-osasto näkee asian omasta vinkkelistään ja jätehuoltopuoli omastaan.
Helsingin kaupungin virkamiehiltä taas tulee viestejä kuten: ”Huolestuneiden kansalaisten määrä on kasvussa!”
Kun tietoa ei ole, silloin epätietoisuus kasvaa.
Kansalaiset eivät tiedä, tarkoittaako korkea rottakanta lisää tauteja tai sitä, kenen olisi syytä olla huolissaan.
− Lähivuosina tiedon määrä rotista kasvaa eksponentiaalisesti ja niistä saadaan selville jännittäviä asioita, Aivelo lupaa.
Lisää faktaa rotista on hyvä saada myös työturvallisuuden näkökulmasta. Rottien kanssa ovat tekemisissä ja niitä kohtaavat rottien torjujat, jätteiden kuljettajat, siivoojat ja tietysti niiden tutkijat.
Kiinteistöalalla rotat ovat työturvallisuustekijä samalla tavalla kuin liukas lattia tai jos lumi on jäänyt auraamatta.
Rotat saattavat aiheuttaa vakavia vahinkoja.
Ne jyrsivät rakenteita ja sähköjohtoja, jolloin tulipalovaara kasvaa. Ovatpa torjujat kertoneet, että rotat ovat joskus syöneet koko talon rakenteet.
− Alueilla, joissa on matalia taloja ja sekaviemäröinti, on rotta saattanut joskus tulla ylös vessanpöntöstä.
Erillisviemäröinti estää rottien liikkumista viemäristä toiseen.
Monialaista tutkimusta
Rottatutkimusta tehdään maailmanlaajuisesti ja monitieteellisesti. Tavoitteena on rakentaa kaikkialla maailmassa toimiva malli. Se onnistuu, kun kaikki tieto kerätään yhteen.
Yksi tapa selvittää rottien liikkumista on niin sanotut jälkilevyt. Laboratoriotutkimukset ovat kalliita, mutta jälkilevyt ovat edullisia.
− Jälkilevyt ovat valkoisia 20 x 20 senttimetrin kokoisia levyjä, jotka on maalattu hienojakoisella noella. Tässä tutkimustyössä on mukana satoja opiskelijoita.
Vuodesta 2012 asti on käytetty sähköansoja.
Kun raato on loukussa säiliössä, tutkija saa siitä tiedon tekstiviestillä.
Käytännössä rottien torjuntabisnes Suomessa on muutamalla suurella toimijalla. Myös jätepuolella on rajallinen määrä toimijoita, kiinteistöpuolella kirjo on laajempi.
− Rottatutkimuksen seuraava kohde on taloyhtiöiden asukkaat ja huoltoyhtiöt. Tavoite on saada kaikenlaisia havaintoja rotista, ja kenties saada tietoon alue, jonne voisi tulla loukuttamaan.
Tutkimista vaikeuttaa hiukan maanomistus, koska yhden rottayhteisön reviirillä voi olla useita eri asunto-osakeyhtiötä.
Jätepisteellä on väliä
Rotista ei pääse eroon, mutta niiden torjunta on välttämätöntä. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa on suuri rottapopulaatio.
− Rotat ovat riippuvaisia ihmisestä. Jos ei ole ihmisiä, ei ole rottiakaan, huomauttaa Aivelo. Rotat ovat reviiritietoisia, ja ne puolustavat aluettaan aggressiivisesti. Jos ravinnon määrä vähenee, myös rottien määrä pienenee. Tämä on oleellinen tieto esimerkiksi elintarviketurvallisuuden kannalta.
Jätekatoksien siisteys vaikuttaa rottien määrään.
Rotat tykkäävät myös linnuille annetusta ruoasta, leseistä ja pähkinöistä, ja ne viihtyvät tunkiotyyppisillä alueilla. Syväkeräysastioiden määrän kasvun myötä voi selvittää, miten rottien silloin käy.
− Eräässä sekajäteastiassa oli 17 rottaa. Ne olivat päässeet sinne astian yläreunassa, aidan korkeudella olevasta reiästä. Puolen tunnin päästä ne olivat kuitenkin kadonneet, sillä ne olivat tehneet astian pohjaan reiän.
Jos jäteastia on aamulla vaihdettu uuteen, iltapäivällä siinä saattaa olla uusi reikä, jota yksittäinen rotta ei tee, mutta 40 rottaa onnistuu operaatiossa helposti.
Hyvä vinkki rottien määrän vähentämiseen on tämä: tee parempi jätepiste.
Teksti Jyrki Liikka
