Taloyhtiöt voivat saada suhdanneluonteista käynnistysavustusta perusparannuksiinsa, mikäli eduskunta siunaa hallituksen sille tekemän esityksen 115 miljoonan euron käynnistysavustuksista.
Käynnistysavustuspotti on tarkoitus jakaa siten, että tämän vuoden puolella avustuksiin osoitettaisiin enintään 15 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle enintään 100 miljoonaa euroa.
Tällä painotuksella, että loppuvuonna vähemmän rahaa ja ensi vuonna huomattavasti enemmän rahaa, pyritään siihen, että taloyhtiöt innostuisivat tekemään perusparannuksia, mutta ehtisivät tekemään niistä kuitenkin asianmukaiset päätökset ja kunnolliset suunnitelmat. Nimenomaan tästä syystä avustusta on tarjolla loppuvuodelle vain 15 miljoonaa, mutta ensi vuodelle 100 miljoonaa euroa.
Perusparantaminen avainsana
Käynnistysavustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, aso-yhtiöt sekä yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt eli siis asuinrakennuksen omistava yhteisö.
Avustus on suunnattu perusparannusiin eli huoneiston tai rakennuksen muutos-, uudistus-, laajennus- ja muihin vastaavantyyppisiin toimiin. Perusparantaminen katsotaan normaalia vuosihuoltoa ja -korjausta perusteellisemmaksi remontoinniksi. Käynnistysavustusta voi siis saada esimerkiksi silloin, kun asunto, asuinrakennus, välittömässä läheisyydessä oleva piha-alue tai muu ympäristö remontoidaan alkuperäistä laatutasoa paremmaksi tai palautetaan muilla kuin vuosikorjauksen omaisilla toimilla uudenveroiseen tai alkuperäiseen tasoon.
Avusta myönnetään myös silloin, kun olemassa olevia tiloja muutetaan tai laajennetaan asunnoiksi tai niihin liittyviksi tiloiksi.
Kiinteää hakuaikaa avustuksille ei ole, vaan hakemuksia voi lähettää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAan milloin tahansa sen jälkeen, kun eduskunta on ensin hyväksynyt lisätalousarvion. Alustavan täysistuntosuunnitelman mukaan lisätalousarvio ja ensi vuoden talousarvio olisivat ensimmäisen kerran esillä eduskunnassa 17. syyskuuta.
Remontit voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on saanut ARAsta päätöksen avustuksen saamisesta.
Korjausvelkaa vähentämään
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen mukaan avustuksilla pyritään vauhdittamaan korjausrakentamista, mutta myös parantamaan työllisyyttä. Yksi ajatus on, että käynnistysavustuksilla saataisiin alulle perusparannushankkeita, jotka toteutettaisiin muuten myöhemmin.
Käynnistysavustuksen toivotaan edistävän erityisesti lähiöiden vuokratalokannan korjaamista, mutta myös lähiöiden asunto-osakeyhtiöillä on mittava korjausvelka, jonka vähentämiseen avustuksen toivotaan johtavan.
Investointiavustusta kasvukeskuskaupungeille
Hallitus esittää lisätalousarvioon myös asuinalueiden elinvoiman edistämiseen 4 miljoonaa euroa. Se on tarkoitettu asuinalueiden kehittämisohjelmaan kuuluville kaupungeille ja niiden asuinalueiden kehittämiseen tai konkreettisiin, rakennuksiin kohdistuviin korjaustoimiin. Avustus voi olla korkeintaan neljäsosan toteutuneista kustannuksista (huom. ei uudisrakentamiseen).
Kysymys on kehittämisohjelmasta, jossa vuosina 2013–2015 pyritään kehittämään kaupunkien asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäisemään alueiden eriytymistä. Ohjelman painopisteessä ovat kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa.
Ohjelmassa ovat mukana ARA, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Ympäristöministeriö koordinoi ohjelmaa ja ARA vastaa sen toteutuksesta.
