Taloyhtiöt janoavat tietoa korjaamisesta

Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston järjestämään ”Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeet” -nimellä otsikoituun seminaariin marraskuussa oli ilmoittautunut lähes 500 henkilöä.

– Kuten muuallakin Länsi-Euroopassa, myös Suomessa on tultu tilanteeseen, jossa asuintaloja korjataan enemmän kuin rakennetaan uusia, avauspuheenvuoron pitänyt kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä totesi.

– Entistä enemmän mietitään, miten kaupunkikeskustoissa voidaan tehdä järkevästi täydentämisrakentamista, Pokka kuvasi suuntausta.

Urakoitavaa riittää

Virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta valotti tilannekuvaa korjausrakentamisen viranomaisohjauksen kentältä. Tänä päivänä säädöspohjaa tarjotaan paljon Brysselistä käsin, hän myönsi. Subsidiariteetin eli läheisyysperiaatteen nimissä asioita on silti mahdollista ratkaista pitkälti siellä, missä niitä toteutetaankin.

Suomen rakennusmääräyskokoelma on uudistumassa viiden vuoden sisällä. Siihen liittyen ensimmäinen, energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöissä koskeva ympäristöministeriön asetus 4/13 annettiin uudistetussa muodossaan jo 27.2.2013. Koko uudistuksen läpiviemisessä Jääskeläinen riittävän melkoisesti urakkaa niin ympäristöministeriölle, suunnittelijoille kuin rakentajillekin.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät muutokset tulivat voimaan jo kuluvan vuoden alusta, mm. antaen pohjaa edellä mainitulle 4/13 -asetukselle. Muutokset koskivat myös lupajärjestelmää. Milloin korjausrakentamista koskeva toimenpide edellyttää luvan, milloin ei? Kysymys on tuttu Helsingin rakennusvalvonnassa .

Osa energiatehokkuuteen selvästi vaikuttavista, vähäisistä toimenpiteistä Jääskeläisen mukaan on vapautettu rakennusjärjestystasolla lupavaatimuksesta. Sen suhteen esiintyy kuitenkin eroja kuntien omien rakennusjärjestysten kautta. Pääkaupunkiseudulla kunnat ovat yhtenäistäneet rakennusjärjestyksiään.

Jos energiatehokkuuteen vaikuttavalle korjaukselle ei edellytetä rakennuslupaa, vaan toimenpidelupa riittää, hankkeeseen ei vaadita vastaavaa työnjohtajaa. Tämä linjaus on tärkeä, Jääskeläisen mukaan helpottaa tavallaan sekä hankkeeseen ryhtyvää että viranomaista.

– Hankkeeseen ryhtyvän ei silti pidä laiminlyödä omavalvontaa! Jääskeläinen painottaa.  Rakennuttajan on itse hankittava oma, tarvittava valvonta.

– Ainakin Helsingissä osa toimenpiteistä selviää melko kevein viranomaismenettelyin. Aina ei tarvitse edes toimenpidelupaa, vaan asiaan saa viranomaiskannan ’heti kättelyssä’.

Korjaus, vaihdos vai muutos, luvatta vai luvalla

Kerrostalot ovat pientaloihin verrattuna eri asemassa mm. ikkunoiden muutoksissa. Kerrostaloissa niiden uusiminen luetaan helposti energiatehokkuuteenkin merkittävästi vaikuttavaksi, lupaa edellyttäväksi toimenpiteeksi. Toisaalta lupavelvoite niissä ylittyy myös ulkonäkösyistä.

Pientaloissa ikkunaremontti ei ylitä lupakynnystä, lukuun ottamatta suojelukohteita. Viranomainen on silti se, joka aina päättää: lupa tai ei.

Ylä- ja alapohjien lämmöneristeiden lisääminen ei yleensä ole luvanvaraista. Kuitenkin, jos viranomainen on todennut kohteessa terveyshaitan, toimenpiteelle on haettava lupa. Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden remontti ilman systeemin muuttamista ei edellytä lupaa, ei myöskään kyseisten laitteiden uusiminen. Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi tai koneellisen ilmanpoiston vaihtaminen koneelliseksi tulo-poistoksi tai lämmöntalteenoton lisääminen ovat luvan edellyttäviä toimenpiteitä.

Lämmitysjärjestelmän muutokset eivät lähtökohtaisesti edellytä viranomaisten lupapäätöstä. Jos kuitenkin vanhan tilalle valitaan lämmitystapa, joka ei hyödynnä uusiutuvia lämmönlähteitä tai lämmön yhteistuotantoa, esimerkiksi kaukolämpöä, nykytasolla viranomainen voi soveltaa tapaukseen MRL 117 h-pykälää ’Lämmitysjärjestelmän arviointi’.

– Maalämpöratkaisujen suhteen luvat on siirretty lain puolelle, poraukset vaativat toimenpideluvan – mikäli niitä ei ole vapautettu luvasta. Tiedossani ei ainakaan ole yhtään kuntaa, joka sen olisi luvasta vapauttanut, Lauri Jääskeläinen totesi.

Rakennusten ominaispiirteiden vaalimiseen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, kuitenkin joustavasti soveltaen. Viranomaismenettelyssä myös ääni- ja kosteustekniset toimivuudet ovat koko ajan nousseet vahvemmin pinnalle, samoin ilmaolosuhteet, jotka ovat tärkeässä roolissa asetuksessa 4/13.

Korjauksen onnistumista avittaakseen toimenpiteissä, jotka eivät ylitä lupakynnystä, Rakennustarkastusyhdistys (RTY) on laatimassa valtakunnallisiksi tarkoitettuja ohjeita ja vinkkejä ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Erilaisia sivustoja tulevien korjaushankkeidensa tiimoilta miettivien tueksi  Jääskeläisen mukaan löytyy paljon, Helsingin rakennusvalvonnan sivujen www.hel.rak.fi lisäksi mm. Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ylläpitämä ”Energiakorjaus-sivusto”  ja Motivan sivusto.

Erityisesti kiinteistönomistajille, joilla on ajatus lähteä remontoimaan vanhaa rakennustaan sen rakentamisen aikaisia rakennussäädöksiä noudattaen, Jääskeläinen antaa vinkin tutustua Oulun kaupungin rakennusvalvonnan omille kotisivuille, jonne niitä on kerätty talteen.

Menikö seminaari sivu suun?

Seminaarissa oli lupa-asioista omalta kantiltaan kertomassa lupayksikön päällikkö Juha Veijalainen sekä kaupunkitilayksikön päällikkö Marjatta Uusitalo Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta.

Arkkitehti Eero Palomäki Työterveyslaitokselta käsitteli rakennusten kunto- ja sisäilma-asiaa haitta-aineiden, kosteus- ja homevauriokorjausten ja rakennusmateriaaleista peräisin olevien epäpuhtauksien näkökulmista.

Korjaushankkeen laadun varmistamisen menetelmiä esitteli Vahanen Oy:stä palveluvastaava Matti Herranen, joka on laatinut mm. betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kuntotutkimuksen tilaajan ohjeen.

Korjausrakentamisen ns. teknisten lupien tiimoilta puhui yksikön päällikkö Risto Levanto ja täydennysrakentamisesta ullakoille arkkitehti Heli Virkamäki, Helsingin rakennusvalvonnasta molemmat.

Asuntopolitiikan ja ARA-tuotannon tulevaisuuden näkymiä kuulijoille valotti Hannu Rossilahti, ARAn johtaja.

Seminaariin on mahdollista osallistua vieläkin: www.hel.fi/hki/rakvv/etusivu . Sieltä otsikon Uutiset alla olevaan osaan  Lue lisää… , jonka altaalta löytyy ( 20.11.2013 ) Korjausrakentamisen seminaarin esitykset on julkaistu. Napautus, ja olet videon kautta seminaarissa.

… ja moniin kysymyksiin löytyy vastaus jonottamatta

Palvelupiste Tellinkiin on niin moni epätietoinen lähettänyt vastauksen toivossa kysymyksensä sähköisesti – ja saanut myös siihen vastauksen – että ’Usein kysyttyä’ kohtaa napauttamalla löytää kymmenelle alaotsikolle jaoteltuina jo muiden esittämiä kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia. Paljon mahdollista, että päässäsi pyörivä kysymys ja vastaus jo löytyykin sieltä. Jos ei, tai vastaus ei mielestäsi anna asiaan riittävästi valaistusta, sivun kautta kysymyksen lisäselvityspyyntöineen voi lähettää ihan itse. Tai sitten lähteä kysymyksineen konkreettisesti käväisemään Tellingissä, tai soittaa. Yhteystiedot ja palveluajat selviävät sivuilta.

Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 2013.