Taloyhtiösuositukset tutuiksi käytännön esimerkeillä

Lainsäädännön lisääminen tai muuttaminen ei aina ole riittävä, eikä välttämättä edes oikea keino parantaa asunto-osakeyhtiöiden viestintää tai hallinnon toimivuutta.
Sen sijaan laatimalla suosituksia ja alan järjestöjen kanssa ”jalkauttamalla” ne viestinnällä, koulutuksella ja käytännön esimerkeillä osaksi taloyhtiöiden arkea, voidaan oikeasti parantaa yksittäistenkin osakkeenomistajien asemaa ja tiedonsaantimahdollisuuksia taloyhtiössä.

Jotenkin näin voisi kiteyttää oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Markus Tervosen ajatukset hiljattain julkistettuun Taloyhtiön hyvä hallinto -suositukseen ja viime vuoden syksyllä julkistettuun Taloyhtiön viestintäsuositukseen liittyen.
– Oikeusministeriö lain valmistelusta vastaavana tahona seuraa lain täytäntöönpanoa ja lain vaikutuksia, Tervonen sanoo.
Tätä on tehty vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölakiuudistuksen jälkeen muun muassa vuosina 2013-2016 toteutetuilla verkkokyselyllä ja –keskusteluilla, joista on ammennettu käytännön tietoa myös näiden suositusten sisältöihin.
– Monessa kohdin suositusten ansio on nimenomaan siinä, että ohjeet tai niiden perustelut heijastelevat jossain määrin verkkokeskustelun palautetta ja niitä tarpeita, mitä nimenomaan yksittäiset taloyhtiöiden osakkaat ja hallituksen jäsenet verkkokeskustelussa nostivat esiin, Tervonen toteaa.
– Me toivomme taloyhtiöiden ottavan suositukset omikseen, keskustelemaan toimintatavoista ja päättämään siitä, miten niitä eri tilanteissa sovelletaan. Erityisesti taloyhtiön hyvästä hallintotavasta toivomme, että se voisi muodostua kaikkien taloyhtiöissä toimivien yhteiseksi ”jutuksi” tai tarinaksi muun muassa siitä, miten osallistua taloyhtiön asioiden hoitamiseen ja siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kullakin on, hän jatkaa.

Hallintotapasuosituksessa kaksi pääkohtaa
Uudistettuun hyvä hallintotapa -suositukseen sisältyy Tervosen mielestä kaksi uusia näkökulmia avaavaa seikkaa.
Toinen niistä on hallintotapasuosituksen johdanto, jossa on pyritty selvittämään yksittäisen osakkaan tai hallitusjäsenen näkökulmasta, minkälaisen raamin asunto-osakeyhtiölaki käytännössä taloyhtiön hallinnolle asettaa.
– Siellä puhutaan muun muassa huomaavaisuudesta. Siitä, että yhteisöasumisessa osakkailla on erilaisia toiveita ja tapoja ja asunto-osakeyhtiöasumiseen kuuluu tietyssä mitassa sekin, että siedetään muita ja annetaan muillekin tilaa, hän selittää.
– Toisaalta siellä nostetaan esiin huomaavaisuus siinäkin mielessä, että taloyhtiön asioita hoidetaan ja hallituksessa työskennellään pääasiassa maallikkovoimin, minkä perusteella ei voida olettaa, että hallituksen jäsenet olisivat esimerkiksi jatkuvasti osakkaiden käytettävissä, hän jatkaa.

Toinen pyrkimys uudessa suosituksessa on taloyhtiöiden suunnitelmallisuuden ja strategisen ajattelun edistäminen…
– … taloyhtiölle sopivalla ja järkevällä tavalla. Suosituksessa korostetaan nimenomaan sitä, että strategiatyötä voidaan tehdä taloyhtiön omista lähtökohdista. Strategian ei tarvitse olla liian virallinen asiakirja, eikä sisältää välttämättä edes kovin paljon auki kirjoitettuja asioita.

– Kun kirjataan ylös asumisen ja taloyhtiön kehittämisen tavoitteet, niin sekin jo helpottaa hallituksen vastuulla olevaa suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja antaa osakkaille oikeanlaisia, perusteltuja odotuksia siitä, miten tässä taloyhtiössä tullaan toimimaan.
– Näen nämä suositukset tietynlaisena jatkumona, jossa pyritään vastaamaan siihen selvitystenkin perusteella tunnistettuun huoleen, että vaikeiksi koetut taloyhtiöasiat eivät välttämättä kiinnosta ihmisiä ja toisaalta osakkaat kokevat, ettei heitä osallisteta tai he eivät pääse osallistumaan taloyhtiön yhteisten asioiden suunnittelemiseen, Tervonen luettelee.
Hänen mielestään viestintäsuosituksen soveltamisella voitaisiin käytännössä varmastikin lisätä kiinnostusta taloyhtiön asioita kohtaan.
Strategian laatimisella taas voitaisiin vastata nykyistä paremmin yhteisten asioiden suunnittelemisen tarpeeseen.

Kukin valitkoon oman tapansa
Kun viestintäsuositus viime syksynä julkistettiin, ajatus oli, että hallitukset siihen tutustuisivat ja asia käsiteltäisiin kenties ns. virallisena asiana tämän kevään yhtiökokouksissa.
Taloyhtiön hyvän hallintotavan osalta Tervosen mukaan ajatuksena on toistaiseksi ollut, että kukin taloyhtiö valitsee oman tapansa, miten lähtee suositusta käytännössä soveltamaan.
– Sillehän ei ole mitään estettä, että esimerkiksi hallitus päättää omassa työssään ottaa suosituksessa esitettyjä ohjeita käyttöön. Ja toisaalta, vaikka yhtiökokous ei tässä vaiheessa ottaisi sen tarkemmin kantaa hyvään hallintotapasuositukseen, se voisi tulla esiin esimerkiksi suuremman korjaushankkeen tai muun suosituksessa käsitellyn tapahtuman yhteydessä, hän pohtii.
Yhdessä avoimesti valmisteltujen suositusten kehittämiseen voisi Tervosen mielestä yhdistää sellainenkin tulevaisuudenkuvan, että jos asunto-osakeyhtiölakia muutetaan alalla vakiintuneen hyvän tavan mukaiseksi, voivat hyvää tapaa noudattavat taloyhtiöt olla jo sellaisessa tilanteessa, ettei muutos tuo heille juurikaan uusia vaatimuksia.
– Ja taas ne taloyhtiöt, joissa esimerkiksi erimielisyyksistä johtuen hyvä hallintotapasuositus ei ole lyönyt itseään läpi, voitaisiin vaatia asunto-osakeyhtiölakiin vedoten tiettyjen asioiden edistämistä ja hoitamista, hän vielä jatkaa näkökulmasta, miten suositukset voisivat parhaimmillaan palvella lainsäädäntöön perustuvina vaatimuksina.
Tässä vaiheessa Tervosen mielestä on tärkeää ”jalkauttaa” niin viestintäsuositus kuin hallintosuosituksin taloyhtiöiden arkeen tarjoamalla siihen liittyvää koulutusta, saada aikaan hyviä käytänteitä ja tuoda esiin käytännön esimerkkejä.
Kiinteistöliitto Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan jäsenistössä keväällä tehdyn tutkimuksen mukaan vain 5 prosenttia isännöitsijöistä ja saman verran hallituksen puheenjohtajista koki, että viestintäsuositus on muuttanut toimintatapoja taloyhtiöissä viestinnän suhteen.
– Tämä tulos vahvistaa edelleen sitä käsitystä, että suosituksista ja niiden käyttöönottamisessa on suuri viestintähaaste meille kaikille, hän muistuttaa.

Teksti: Riina Takala-Karppanen

Taloyhtiön viestintäsuosituksen löydät täältä:

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen löydät täältä: