Vaikka kerrostalossa huoltoyhtiö huolehtii valtaosasta lämmitysjärjestelmiin liittyvistä toimenpiteistä talvikauteen siirryttäessä, asukkaankin täytyy huolehtia tietyistä asioista.Tässä vinkkejä muutamista olennaisista toimista.
Kerrostaloissa lämmitystä ei asukkaan itse tarvitse laittaa päälle tai huoltaa. Huoltomies huolehtii talokohtaisesta lämmityksestä. Jos lämpöä ei tunnu tulevan tarpeeksi, kannattaa ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön tai isännöitsijään.
Asukkaan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että verhot ja huonekalut eivät peitä pattereita tai termostaatteja. Huonekaluja siirtäessä tai imuroidessa tulee termostaatteja varoa, sillä ulkoinen isku saattaa rikkoa termostaatin ja jopa aikaansaada paikallisen vesivuodon. Tällaisessa tapauksessa asukas maksaa vahingonkorjaukset, ei taloyhtiö.
Asukas voi lämmityskauden ulkopuolella välillä käännellä patterin termostaattia, mikä saattaa ehkäistä venttiilien jumiutumista. Asukkaan ei tarvitse kuitenkaan itse korjata lämmitysjärjestelmän vikoja.
Käyttöveden takia lämmöntuotanto on päällä myös kesäisin, joten kesällä mahdollisesti tulleet viat koskevat todennäköisesti lämmönjakoverkkoja tai termostaatteja.
Ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto
– Lämmityskauden käynnistyessä riski yhtäaikaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen on olemassa, mikäli asunnon lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat samanaikaisesti päällä. Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä, Sami Seuna Motivasta neuvoo.
Samalla tarkistetaan, että ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on varmasti päällä. Energiataloudellisuutta merkittävästi parantava lämmöntalteenotto on vakiona 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, vanhemmissakin koneissa mallista riippuen.
– Joissakin iv-koneissa on lämmöntalteenoton automatiikka, toisissa asukkaan pitää kytkeä se manuaalisesti valintakytkimestä. Rivitaloissa ja kerrostalossakin on usein huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet, joissa on myös huomioitava lämmöntalteenoton kytkeminen päälle.
Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttaa myös puhallinteho. Seunan mukaan sitä on mielekästä säätää tarpeen mukaan. Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikkapa kuivatetaan pyykkejä. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun kotona ei olla.
Toimenpiteet vaihtelevat lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuista riippuen
Jos pientaloyhtiössä on keskitetty vesikiertoinen lämmitys (eli lämpö tulee yhdestä paikasta useaan huoneistoon), huoltoyhtiö / isännöitsijä / asukasisännöitsijä kytkee lämmöt päälle. Tällöin asukas toimii samoin kuin kerrostaloasukaskin. Jos lämmitys on huoneistokohtainen (sähkölämmittimet), lämmittimen voi säätää haluamallaan tavalla.
Jos talossa on ”kuiva” sähkölämmitys, voi asukas testata sähköpatterien tai lattialämmityksen toimivuutta termostaattia säätämällä.
Rakenteesta riippuen lattia saattaa lämmetä vasta useiden tuntien tai jopa lähes vuorokauden viiveellä.
Pesutilojen lattialämmitys on syytä kytkeä päälle viimeistään lämmityskauden alkaessa, joko tasaisella lämpötila-alueella tai pinta-asenteisen lattialämmityksen kohdalla jaksottaisena käyttönä (muutaman tunnin jaksoin vuorokauden aikana).
Asukkaan kannattaa huolehtia, että pesutilojen ilmanvaihto toimii koko ajan. Esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon pitää olla aina päällä.
Ilmanvaihto kytketään talviasentoon: koneellisessa ilmanvaihtokoneessa lämmöntalteenotto kytketään päälle ja tuloikkunoiden venttiilit käännetään talviasentoon. Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, korvausilmaventtiilit säädetän ”talviasentoon”. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa talviaikana venttiilistä voi tulla kylmää ilmaa liikaakin, jolloin venttiiliä on laitettava pienemmälle.
Tarkista tiivisteiden kunto
Mikäli ikkunoiden tai ovien kautta tuntuu vetoa, kannattaa tarkistaa tiivisteiden kunto. Parhaat tiivistemateriaalit kestävät yli kymmenenkin vuotta, huonommat materiaalit saattavat kestää vain pari vuotta. Ehjänkin näköinen tiiviste toimii huonosti, jos se on osittainkin irti kiinnityspinnasta.
Valitse tiivistepaksuus avattaviin ikkunoihin ja oviin niin, että tiiviste on muutaman millimetrin paksumpaa kuin tiivistettävä rako. Samassa ikkunassa/ovessa saattaa joutua käyttämään useamman paksuista tiivistettä. Kiinteät ikkunat tiivistetään silikonilla. Tarvittaessa pyydä ammattilaista tekemään tiivistykset.
Huonelämpötilojen ohjearvoja:
oleskelutiloissa 20- 22 °C
makuuhuoneissa 18-20 °C
kerrostalojen porrashuoneet 17-18 °C
varastot 12 °C
autotalli 5 °C
Näin mittaat huonelämpötilan:
Mittaa lämpötila oleskelualueelta niin, että asetat lämpömittarin noin puolen metrin päähän seinästä ja reilun metrin korkeuteen. Mittaustulos ei kerro koko totuutta, jos laitat mittarin ulkoseinälle, ikkunalaudalle tai lämpöpatterin läheisyyteen.
Poissa kotoa? Jos koti jää tyhjilleen useammaksi päiväksi, voit huoletta säätää termostaatit muutamia asteita pienemmälle.