As. Oy Helsingin Itämerenkadulla Helsingin Ruoholahdessa oli jo pidempään huomattu siivouksen laadun huonontuneen ja vuosi 2015 olikin tarkoitus aloittaa uusien siivoajien kanssa.
Taloyhtiön hallituksen jäsen Päivi Mäkelä oli hiljattain lukenut sanomalehdestä kehitysvammaisten henkilöiden heikosta työelämäosallisuudesta, mikä herättikin ajatuksen – voisimmeko työllistää kehitysvammaisen henkilön?
– Tietenkin asiaa piti alustaa taloyhtiön hallitukselle ja eri vaihtoehdoista piti ottaa selvää. Kun estettä työllistämiselle ei löytynyt ja kustannuksiltaankin ratkaisu oli muita vastaava, asialle näytettiin vihreää valoa. Lopulta päädyimme työllistämään kaksi kehitysvammaista henkilöä sosiaalista henkilöstövuokrausta tarjoavan sosiaalisen yrityksen, Lakiston Palvelut Oy:n kautta, Mäkelä kertoo.
Koesiivous täsmensi työrytmin
Heti alusta lähtien keskeisenä yhteistyökumppanina toimi Helsingin tuetun työllistämisen palvelu, jonka kautta kaksi työntekijää löytyikin. Valituilla työntekijöillä oli sekä opiskelu- että työkokemusta siivouksen alalta. Kokemusta tai ei, taloyhtiön kannattaa selvittää kunnolla se, millaista jälkeä milläkin siivoustahdilla käytännössä saa. Epäsiistit käytävät ja tilat kun saattavat aiheuttaa nopeasti valituksia asukkailta ja muilta kiinteistön käyttäjiltä.
Näin tehtiin myös Itämerenkadulla.
Päivi Mäkelä oli jo ennen rekrytointiprosessia laatinut melko tarkan työsuunnitelman työtehtävineen siten, että siivous tapahtuisi kahdesti viikossa noin neljän tunnin ajan.
Ennen työsuhteen alkua uudet siivoajat tekivät kuitenkin koesiivouksen, jossa nähtiin heidän työskentelytahtinsa. Samalla pystyttiin kartoittamaan, millaisia työvälineitä he tarvitsevat työnsä hoitamiseen.
– Tämä oli hyvä kokemus, sillä koesiivous osoitti, että siivoamiseen tarvitaan hieman suunniteltua enemmän aikaa. Näin varsinainen työskentely päästiin aloittamaan oikealla aikataululla ja työn jälki on ollut alusta lähtien todella hyvää, Päivi Mäkelä toteaa.
Sosiaalista työtä
Työntekijöillä on ollut tukena jo rekrytointivaiheesta saakka työhönvalmentajat, jotka ovat auttaneet työhön perehdyttämisessä ja oikeiden työmenetelmien haltuunotossa. Nyt työrupeamaa on takana useampi kuukausi ja työntekijät ovat tulleet tutuiksi kasvoiksi Itämerenkadun taloyhtiön asukkaille.
– Työskentely vaatii ilman muuta myös sosiaalisia taitoja. Rappukäytävillä on kohteliasta tervehtiä ja silloin tällöin voi jäädä juttelemaan asukkaiden kanssa pidempäänkin. Uskon, että myös asukkaat ovat olleet tyytyväisiä työntekijöihin, Mäkelä sanoo.
Kokemus työntekijöistä on ensimmäisten kuukausien jälkeen ollut niin positiivinen, että taloyhtiössä harkitaan nyt mahdollisuutta ryhtyä itse työnantajiksi kahdelle kehitysvammaiselle henkilölle sosiaalisen yrityksen sijaan. Tähän on mahdollista hakea palkkatukea TE-keskuksesta. Jatkossa työntekijöiden työtunteja voisi mahdollisesti myös tarjota enemmän, sillä 7-rappuisessa taloyhtiössä riittää tekemistä myös mm. ulkotöissä.
Mikä sosiaalinen yritys on?
Sosiaaliset yritykset toimivat samoja ehtoja noudattaen kuin muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys toimii työnantajana henkilöille, joiden työvoimaa yritykset – tai tässä tapauksessa taloyhtiö -ostavat. Se vastaa kaikista työnantajan velvollisuuksista ja työntekijöille maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on osatyökykyisiä sekä pitkäaikaistyöttömiä.
Tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistäminen.
Teksti ja kuva: Johanna Haaga, RAY:n rahoittama Taidoista työpoluiksi -projekti
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2015