• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Kolumnit / Taloyhtiön liittäminen valokuituverkkoon on yhtiökokouksen päätös

Taloyhtiön liittäminen valokuituverkkoon on yhtiökokouksen päätös

15.2.2019

Suomessa on jo hyvin kattava valokuidun runkoverkosto nopeaan tiedonsiirtoon. Osa siitä on syntynyt valtion tuella, osa markkinavoimin. Kun taloyhtiön sisäverkko on uusittu suurten nopeuksien reitiksi, voidaan operaattoreilta pyytää tarjoukset kiinteistöliittymästä. Hintaan vaikuttaa operaattorin liityntäpisteen etäisyys sekä taloyhtiön sijainti ja koko.

Näin sanoo Wikipedia: valokuitu on ohut lasista tai muovista vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa. Valokuidussa voidaan moduloidulla led- tai laservalolla siirtää tietoa suurella nopeudella. Valokuitu koostuu ytimestä, sen ympärillä olevasta kuoresta ja suojaavasta pinnoitteesta. Monen valokuidun kimppu on valokaapeli.

Tietoliikenneyhteyksiä käyttäville tärkeää on tiedon siirtymisen vakaus ja nopeus. Tiedonsiirtonopeuden tavoitteena on nyt ainakin gigabitti. Bitti liittyy tiedon määrään ja gigabitti tarkoittaa, että niitä bittejä siirtyy miljardi sekunnissa. Valokuitu on hyvä vastaus gigabitin siirtonopeutta haluavalle.

Mainos

Jorma Harle. Kuva: Traficom

– Valokuidulla on keskeinen rooli Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategiassa. Tarkoitus on varmistaa, että digitaalinen infrastruktuuri mahdollistaa asumisen, työskentelyn ja yritystoiminnan kaikkialla Suomessa, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viestintäverkkoasiantuntija Jorma Harle sanoo.

Euroopan komission tavoitteena on, että vuonna 2025 eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa ja jatkossa tuhat megabittiä eli gigabitti sekunnissa.

Harle toteaa, että valokuiturakentaminen on Suomessa tapahtunut pääosin markkinaehtoisesti, mutta vuonna 2010 käynnistettiin Nopea laajakaista -tukiohjelma. Sen avulla valokuituverkkoja on rakennettu alueille, joille yhteydet eivät markkinavoimin synny. Valokuiturakentamista on tuettu myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla.

Nopea laajakaista -tukiohjelmalle on varattu tukea noin 135 miljoonaa euroa, josta 69,5 miljoonaa euroa tulee valtiolta. Tukiohjelma on päättymässä; viimeiset hakemukset piti jättää vuoden 2018 loppuun mennessä ja tukea saavien verkkojen pitää olla valmis viimeistään vuoden 2020 lopussa. Tukiohjelmassa on Harlen mukaan ollut noin 200 verkkohanketta, joista tällä hetkellä on vielä käsittelyssä 40 hankkeen valtiontukihakemukset.

Tukiohjelman avulla oli vuoden 2017 loppuun mennessä rakennettu haja-asutusalueille noin 20 000 kilometriä uutta valokuituverkkoa. Liittymiä näihin verkkoihin oli myyty lähes 32 000 kappaletta. Kysely vuoden 2018 verkkokilometreistä ja liittymistä on Harlen mukaan parhaillaan käynnissä.

Valokuidun runkoverkkoa vedetään Länsi-Helsingissä. Mistään ei käy ilmi, minkä operaattorin runkoverkosta on kysymys. Se selviää kysymällä operaattoreilta. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Kiinteistöliittymä on yhtiökokouksen päätös

Nopeista yhteyksistä kiinnostuneiden taloyhtiöiden pitää olla aktiivisia. Osakkaat voivat hankkia itse kukin oman gigayhteytensä, mutta taloyhtiön hankintana asia hoituu edullisemmin.

– Yhtiön jaetut laajakaistaratkaisut eli niin sanotut kiinteistöliittymät edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä, koska kustannuksetkin tulevat yhtiölle. Toisaalta osakkaat pääsevät näin hyödyntämään laajakaistaa yleensä huomattavasti edullisemmin kuin itse hankittuna, Traficomin Jorma Harle toteaa.

Jotta tieto siirtyisi erittäin nopeasti nyt ja tulevaisuudessa, täytyy olla nopea runkoverkko, siitä nopea liittymä kiinteistöön ja kiinteistön nopea sisäinen verkko.

Jarno Haikonen. Kuva: Traficom

– Valtaosa laajakaistan runkoverkosta on valokuitua. Viimeinen pätkä rakennukseen ja rakennuksessa voi olla puhelinkuparia, kaapeliverkkoa tai mobiilia eli langatonta 4G:tä. Kun on tarvetta nopeuttaa tiedon siirtoa gigaluokan nopeuksiin, 4G:stä siirrytään 5G:hen ja puhelinverkosta kaapeliverkkoon ja valokuituun, DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen sanoo. Giga-luokan nopeuksien tarve syntyy, kun esimerkiksi tv:tä seurataan netin kautta.

Haikonen sanoo, että taloyhtiön ei kannata hankkia giga-luokan kiinteistöliittymää, jos kiinteistön sisällä huoneistoihin menee vain kuparinen puhelinverkko.

– Kun sisäverkko on päivitetty kaapeli- tai ethernet-verkoksi, kiinteistöliittymästä saa irti kaiken hyödyn, Haikonen toteaa.

Sähköisen viestinnän palveluja koskevan lain mukaan vuoden 2017 alusta on uudiskohteisiin rakennettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko. Laki ulottuu myös laajoihin korjauksiin kuten sähkö- tai putkistoremontteihin, joiden yhteydessä sisäverkko on pakko uudistaa. Taloyhtiöt korjaavat sisäverkkonsa giga-luokan tiedonsiirtonopeuksiin pystyväksi ja jäävät odottamaan sopivaa hetkeä hankkia kiinteistöliittymä valokuidun runkoverkkoon.

Kiinteistöliittymän hankinta ja hinta

Kun taloyhtiön sisäinen verkko on giga-kunnossa ja yhtiökokous on päättänyt hankkia kiinteistöliittymän, taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä tekee tarjouspyynnön operaattoreille. Tarjouspyyntö on helpointa tehdä verkossa. Valtakunnallisesti toimivia valokuituverkon rakentajia ovat DNA, Elisa ja Telia. Paikallisemmin toimivia on paljon, esimerkiksi PyhäNet Oy, MPY Palvelut ja Keski- Suomen Valokuituverkot Oy.

Tarjouksen hintaan vaikuttaa se, miten lähellä operaattoreiden valokuituverkot kulkevat. Sitä tietoa ei ole nähtävissä omin toimin mistään, vaan operaattorit kertovat valokuituverkkonsa sijainnin kysyttäessä. Eri operaattoreilla voi olla vierekkäiset runkoverkot.

Kaikki toivo ei ole menetettyä, jos valokuidun runkoverkkoa ei olekaan lähellä. Aina kannattaa kysyä.

– Jos tietyllä alueella on kysyntää, mutta ei vielä meidän kuituverkkoamme, voimme sen rakentaa, Elisan osastopäällikkö Jari Simpanen kertoo.

Traficomin Jorma Harlen mukaan vain pieni osa valokuiturakentamisen kustannuksista aiheutuu itse valokuitukaapelista. Jopa 60–80 prosenttia hankkeen hinnasta syntyy kaivuukustannuksista.

– Kiinteistöliittymällä ei ole vakiohinnastoa. Rakennuskustannukset riippuvat maastosta ja siitä, missä päin Suomea ollaan. Kaupungissa kiinteistöliittymän hinta on helposti kymmeniä euroja per metri kaivuineen ja asvaltointeineen. Liittymän hinta riippuu myös taloyhtiön koosta, Elisan Simpanen sanoo.

– Tärkeä tieto on taloyhtiön osoite. Sen perusteella operaattori sanoo, mitä pystyy taloyhtiölle tarjoamaan. Hinta on aina tapauskohtainen, DNA:n Jarno Haikonen sanoo. Haikosen mukaan useamman kilpailevan operaattorin vuoksi Suomessa on hyvälaatuiset ja edulliset laajakaistayhteydet.

– Operaattori pitää myös huolta, että verkkoja päivitetään. Taloyhtiön pitää osata kysyä, millaiseen palveluun operaattori pystyy. Jos operaattori ei pysty tarjoamaan giga-tason nopeutta, sellaiseen tarjoukseen ei pidä tarttua, Haikonen toteaa.

– Taajamissa operaattori hakee kaapeleille ja tarvittaville katujakamoille kaupungilta tai kunnalta sijoitusluvat. Operaattori suorittaa kaivuutyön ja tarvittavat kaapeleiden asennukset, kytkennät ja testaukset, Traficomin Harle sanoo. Hänen mukaansa kiinteistön omistaja vastaa pääasiassa oman tonttinsa osuudella asennusojan kaivamisesta ja täyttämisestä, asennusputken hankkimisesta ja asentamisesta sekä putkireitin sijaintitiedon dokumentoinnista.

– Usein kerrostaloyhtiöissä operaattori vastaa myös tonttiosuuden rakentamistöistä. Taloyhtiön sisäverkot ja jakamotilat ovat taloyhtiön omaisuutta ja täten taloyhtiön vastuulla, Harle toteaa.

Kuva: Pixabay

Tulevaisuuden yhteydet

Traficomin Jorma Harlen mukaan valokuitu ei jää kehitteillä olevien langattomien superyhteyksien jalkoihin.

– Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin, minkä lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien pohjana, Harle kertoo.

– Suomessa valokuituverkkoja on rakennettu noin 40 vuotta, ja tällä hetkellä ei ole tiedossa tekniikkaa, joka syrjäyttäisi valokuidun. Valokuitu- ja langattomat ratkaisut täydentävät toisiaan eli molempia tarvitaan. Valokuituun perustuva tietoliikenneverkko on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa ylivoimainen tiedonsiirtoratkaisu.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen

 

Kategoriassa: Kolumnit, Koti Avainsanoilla: Jaana Ahti-Virtanen, Jari Simpanen, Jarno Haikonen, Jorma Harle, Kiinteistöliittymä, Liikenne- ja viestintävirasto, Nopea laajakaista, runkoverkosto, sisäverkko, taloyhtiö, Tiedonsiirtonopeus, tietoliikenneyhteydet, Traficom, Tukiohjelma, valokaapeli, valokuitu, valokuituverkko, valokuituyhteydet

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Suunnittele vaikuttavia ja helppohoitoisia wc-tiloja 6.2.2023
  • LUXA 103 läsnäolotunnistinperhe 6.2.2023
  • Eurooppalaista huippulaatua – Reynaersin ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmät nyt Suomessa 6.2.2023
  • Ouluun rakennettu varavoimajärjestelmä havainnollistaa sähköverkon toimintaa 6.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy