Taloyhtiön liittäminen valokuituverkkoon on yhtiökokouksen päätös

Kuva: Pixabay

Suomessa on jo hyvin kattava valokuidun runkoverkosto nopeaan tiedonsiirtoon. Osa siitä on syntynyt valtion tuella, osa markkinavoimin. Kun taloyhtiön sisäverkko on uusittu suurten nopeuksien reitiksi, voidaan operaattoreilta pyytää tarjoukset kiinteistöliittymästä. Hintaan vaikuttaa operaattorin liityntäpisteen etäisyys sekä taloyhtiön sijainti ja koko.

Näin sanoo Wikipedia: valokuitu on ohut lasista tai muovista vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa. Valokuidussa voidaan moduloidulla led- tai laservalolla siirtää tietoa suurella nopeudella. Valokuitu koostuu ytimestä, sen ympärillä olevasta kuoresta ja suojaavasta pinnoitteesta. Monen valokuidun kimppu on valokaapeli.

Tietoliikenneyhteyksiä käyttäville tärkeää on tiedon siirtymisen vakaus ja nopeus. Tiedonsiirtonopeuden tavoitteena on nyt ainakin gigabitti. Bitti liittyy tiedon määrään ja gigabitti tarkoittaa, että niitä bittejä siirtyy miljardi sekunnissa. Valokuitu on hyvä vastaus gigabitin siirtonopeutta haluavalle.

Jorma Harle. Kuva: Traficom

– Valokuidulla on keskeinen rooli Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategiassa. Tarkoitus on varmistaa, että digitaalinen infrastruktuuri mahdollistaa asumisen, työskentelyn ja yritystoiminnan kaikkialla Suomessa, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viestintäverkkoasiantuntija Jorma Harle sanoo.

Euroopan komission tavoitteena on, että vuonna 2025 eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa ja jatkossa tuhat megabittiä eli gigabitti sekunnissa.

Harle toteaa, että valokuiturakentaminen on Suomessa tapahtunut pääosin markkinaehtoisesti, mutta vuonna 2010 käynnistettiin Nopea laajakaista -tukiohjelma. Sen avulla valokuituverkkoja on rakennettu alueille, joille yhteydet eivät markkinavoimin synny. Valokuiturakentamista on tuettu myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla.

Nopea laajakaista -tukiohjelmalle on varattu tukea noin 135 miljoonaa euroa, josta 69,5 miljoonaa euroa tulee valtiolta. Tukiohjelma on päättymässä; viimeiset hakemukset piti jättää vuoden 2018 loppuun mennessä ja tukea saavien verkkojen pitää olla valmis viimeistään vuoden 2020 lopussa. Tukiohjelmassa on Harlen mukaan ollut noin 200 verkkohanketta, joista tällä hetkellä on vielä käsittelyssä 40 hankkeen valtiontukihakemukset.

Tukiohjelman avulla oli vuoden 2017 loppuun mennessä rakennettu haja-asutusalueille noin 20 000 kilometriä uutta valokuituverkkoa. Liittymiä näihin verkkoihin oli myyty lähes 32 000 kappaletta. Kysely vuoden 2018 verkkokilometreistä ja liittymistä on Harlen mukaan parhaillaan käynnissä.

Valokuidun runkoverkkoa vedetään Länsi-Helsingissä. Mistään ei käy ilmi, minkä operaattorin runkoverkosta on kysymys. Se selviää kysymällä operaattoreilta. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Kiinteistöliittymä on yhtiökokouksen päätös

Nopeista yhteyksistä kiinnostuneiden taloyhtiöiden pitää olla aktiivisia. Osakkaat voivat hankkia itse kukin oman gigayhteytensä, mutta taloyhtiön hankintana asia hoituu edullisemmin.

– Yhtiön jaetut laajakaistaratkaisut eli niin sanotut kiinteistöliittymät edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä, koska kustannuksetkin tulevat yhtiölle. Toisaalta osakkaat pääsevät näin hyödyntämään laajakaistaa yleensä huomattavasti edullisemmin kuin itse hankittuna, Traficomin Jorma Harle toteaa.

Jotta tieto siirtyisi erittäin nopeasti nyt ja tulevaisuudessa, täytyy olla nopea runkoverkko, siitä nopea liittymä kiinteistöön ja kiinteistön nopea sisäinen verkko.

Jarno Haikonen. Kuva: Traficom

– Valtaosa laajakaistan runkoverkosta on valokuitua. Viimeinen pätkä rakennukseen ja rakennuksessa voi olla puhelinkuparia, kaapeliverkkoa tai mobiilia eli langatonta 4G:tä. Kun on tarvetta nopeuttaa tiedon siirtoa gigaluokan nopeuksiin, 4G:stä siirrytään 5G:hen ja puhelinverkosta kaapeliverkkoon ja valokuituun, DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen sanoo. Giga-luokan nopeuksien tarve syntyy, kun esimerkiksi tv:tä seurataan netin kautta.

Haikonen sanoo, että taloyhtiön ei kannata hankkia giga-luokan kiinteistöliittymää, jos kiinteistön sisällä huoneistoihin menee vain kuparinen puhelinverkko.

– Kun sisäverkko on päivitetty kaapeli- tai ethernet-verkoksi, kiinteistöliittymästä saa irti kaiken hyödyn, Haikonen toteaa.

Sähköisen viestinnän palveluja koskevan lain mukaan vuoden 2017 alusta on uudiskohteisiin rakennettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko. Laki ulottuu myös laajoihin korjauksiin kuten sähkö- tai putkistoremontteihin, joiden yhteydessä sisäverkko on pakko uudistaa. Taloyhtiöt korjaavat sisäverkkonsa giga-luokan tiedonsiirtonopeuksiin pystyväksi ja jäävät odottamaan sopivaa hetkeä hankkia kiinteistöliittymä valokuidun runkoverkkoon.

Kiinteistöliittymän hankinta ja hinta

Kun taloyhtiön sisäinen verkko on giga-kunnossa ja yhtiökokous on päättänyt hankkia kiinteistöliittymän, taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä tekee tarjouspyynnön operaattoreille. Tarjouspyyntö on helpointa tehdä verkossa. Valtakunnallisesti toimivia valokuituverkon rakentajia ovat DNA, Elisa ja Telia. Paikallisemmin toimivia on paljon, esimerkiksi PyhäNet Oy, MPY Palvelut ja Keski- Suomen Valokuituverkot Oy.

Tarjouksen hintaan vaikuttaa se, miten lähellä operaattoreiden valokuituverkot kulkevat. Sitä tietoa ei ole nähtävissä omin toimin mistään, vaan operaattorit kertovat valokuituverkkonsa sijainnin kysyttäessä. Eri operaattoreilla voi olla vierekkäiset runkoverkot.

Kaikki toivo ei ole menetettyä, jos valokuidun runkoverkkoa ei olekaan lähellä. Aina kannattaa kysyä.

– Jos tietyllä alueella on kysyntää, mutta ei vielä meidän kuituverkkoamme, voimme sen rakentaa, Elisan osastopäällikkö Jari Simpanen kertoo.

Traficomin Jorma Harlen mukaan vain pieni osa valokuiturakentamisen kustannuksista aiheutuu itse valokuitukaapelista. Jopa 60–80 prosenttia hankkeen hinnasta syntyy kaivuukustannuksista.

– Kiinteistöliittymällä ei ole vakiohinnastoa. Rakennuskustannukset riippuvat maastosta ja siitä, missä päin Suomea ollaan. Kaupungissa kiinteistöliittymän hinta on helposti kymmeniä euroja per metri kaivuineen ja asvaltointeineen. Liittymän hinta riippuu myös taloyhtiön koosta, Elisan Simpanen sanoo.

– Tärkeä tieto on taloyhtiön osoite. Sen perusteella operaattori sanoo, mitä pystyy taloyhtiölle tarjoamaan. Hinta on aina tapauskohtainen, DNA:n Jarno Haikonen sanoo. Haikosen mukaan useamman kilpailevan operaattorin vuoksi Suomessa on hyvälaatuiset ja edulliset laajakaistayhteydet.

– Operaattori pitää myös huolta, että verkkoja päivitetään. Taloyhtiön pitää osata kysyä, millaiseen palveluun operaattori pystyy. Jos operaattori ei pysty tarjoamaan giga-tason nopeutta, sellaiseen tarjoukseen ei pidä tarttua, Haikonen toteaa.

– Taajamissa operaattori hakee kaapeleille ja tarvittaville katujakamoille kaupungilta tai kunnalta sijoitusluvat. Operaattori suorittaa kaivuutyön ja tarvittavat kaapeleiden asennukset, kytkennät ja testaukset, Traficomin Harle sanoo. Hänen mukaansa kiinteistön omistaja vastaa pääasiassa oman tonttinsa osuudella asennusojan kaivamisesta ja täyttämisestä, asennusputken hankkimisesta ja asentamisesta sekä putkireitin sijaintitiedon dokumentoinnista.

– Usein kerrostaloyhtiöissä operaattori vastaa myös tonttiosuuden rakentamistöistä. Taloyhtiön sisäverkot ja jakamotilat ovat taloyhtiön omaisuutta ja täten taloyhtiön vastuulla, Harle toteaa.

Kuva: Pixabay

Tulevaisuuden yhteydet

Traficomin Jorma Harlen mukaan valokuitu ei jää kehitteillä olevien langattomien superyhteyksien jalkoihin.

– Tällä hetkellä toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet toteutetaan valokuidulla. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin, minkä lisäksi valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien pohjana, Harle kertoo.

– Suomessa valokuituverkkoja on rakennettu noin 40 vuotta, ja tällä hetkellä ei ole tiedossa tekniikkaa, joka syrjäyttäisi valokuidun. Valokuitu- ja langattomat ratkaisut täydentävät toisiaan eli molempia tarvitaan. Valokuituun perustuva tietoliikenneverkko on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa ylivoimainen tiedonsiirtoratkaisu.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen