”Ennakkotietoa taloyhtiöille ja isännöitsijöille antennitelevisioverkon taajuus- ja antennimuutoksista” otsikoitiin 30. syyskuuta medialle laadittu tiedote.
Viestintäviraston projektikoordinaattori Tiina Aaltosen ja taajuusvalvonnan päällikkö Heidi Himmasen mukaan viestillä halutaan muistuttaa, mutta ennen kaikkea herättää taloyhtiöt varautumaan tärkeään, edessä olevaan antennijärjestelmiin kohdistuvaan muutokseen.
Jos taloyhtiöissä ei tehdä tarvittavia muutostöitä silloin kun taajuusmuutoksia tehdään alueella, televisiot menevät pimeiksi.
Tarkistuta taloyhtiön yhteisantennijärjestelmän kunto varsinkin, jos sitä ei ole uudistettu vuosiin tai vuosikymmeniin.
Kutsu ammattitaitoinen antenniurakoitsija tekemään antennijärjestelmän tarkastus, jossa tarkistetaan antennin, kaapeloinnin ja talokeskuksessa sijaitsevan vahvistimen kunto. Jos tarvitaan uusi vahvistin, hankituta ja asennuta se valmiiksi ennen taajuusmuutosta.
Sovi antenniasentajan kanssa, että hän tulee virittämään talon vahvistimen silloin, kun televisiokanavat siirtyvät uudelle taajuudelle.
Milloin h-hetki koittaa missäkin päin Suomea, Viestintävirasto tiedottaa siitä, kunhan alueellinen aikataulu saadaan valmiiksi.
Laadi tiedote osakkaille ja asukkaille, että he osaavat h-hetken jälkeen virittää omat televisionsa uusille kanaville. Muistuta myös siitä, että televisioista ja digibokseista täytyy silloin löytyä DVB-T2-viritin, jos halutaan katsoa kaikkia kanavia. Helpoiten tämä onnistuu, kun vastaanotin on Suomessa testattu eli siinä on Antenna Ready HD– merkintä. Vaikka taajuusmuutokset eivät koske kaapelitelevisioverkkoa, myös kaapelitelevisiotalouksissa tarvitaan Cable HD Ready- merkinnällä varustettu vastaanotin teräväpiirto-ohjelmien (HDTV) katseluun.
Noin kuukausi aikaa muutoksiin alueittain
Taajuusvalvonnan päällikkö Heidi Himmanen toivoo, että taloyhtiöissä valmistauduttaisiin antenni- ja taajuusmuutoksiin mahdollisimman paljon etukäteen.
Suomessa siirrytään vuonna 2017 laajemmin uuteen DBV-T2-lähetystekniikkaan. Samalla siirretään osa nykyisin television käytössä olevista taajuuksista langattomalle laajakaistalle, mikä edellyttää muutoksia televisiotaajuuksissa ennen vuotta 2017. Taajuusmuutokset koskevat vain Digitan operoimaa UHF-alueen antenniverkkoa. Käytännössä taajuusmuutosten tekeminen alkaa jo ensi keväänä ja tavoitteena on, että koko maan kattavat muutokset on tehty vuoden 2016 loppuun mennessä.
– Vaikka taajuusmuutoksille varattu puolentoista vuoden aika voi kuulostaa pitkältä, niin se ei kuitenkaan käytännössä ole kuin noin kuukausi per alue, Heidi Himmanen vielä muistuttaa ennakkotoimien tärkeydestä.
Nyt käytössä olevien taajuuksien vaihtaminen uusiin edellyttää yhteisantennijärjestelmiin antenniasentajan tekemiä muutostöitä, jotka tulee toteuttaa alueen päälähettimen rinnakkaislähetyksen aikana. Rinnakkaislähetyksellä tarkoitetaan sitä, että kunkin kanavanipun ohjelmistot lähetetään samanaikaisesti sekä nykyisellä poistuvalla päälähetintaajuudella että uudella korvaavalla taajuudella. Rinnakkaislähetyksillä pyritään täten minimoimaan televisiopalvelun katkokset kuluttajille mahdollistamalla enemmän aikaa yhteisantennikiinteistöissä tehtäville asennus- ja viritystöille. Muutoksia ei voi toteuttaa koko maassa samanaikaisesti, koska rinnakkaislähetykset edellyttäisivät koko päälähetinkaluston tuplaamisen, mikä ei ole mahdollista.
Riippuen alueella tehtävien taajuusmuutosten ja yhteisantennikiinteistöjen lukumäärästä päälähettimien rinnakkaislähetysaika on pidennettävissä kahteen kuukauteen. Kokonaisuudessaan tiiviin aikataulun vuoksi, on kuitenkin erittäin tärkeää, että taloyhtiöissä varaudutaan muutoksiin hyvin ennalta, jotta muutokset yhteisantennijärjestelmiin saadaan toteutettua aikataulun puitteissa.
Täytelähettimien huomattavan suuren määrän vuoksi, niiden taajuusmuutokset tullaan osin toteuttamaan yhden työpäivän aikana. Tämä tulee huomioida yhteisantennijärjestelmien muutostöiden aikataulutuksessa, mikäli kiinteistö sijaitsee täytelähettimen palvelualueella. Myös tästä tullaan tiedottamaan alueellisesti tarkemmin erikseen, jotta muutostöihin voidaan varautua.
Päälähetinalueittain edeten
Viestintävirasto laatiiparhaillaan Digitan kanssa yhteistyössä suunnitelmaa, missä järjestyksessä taajuusmuutoksia ryhdytään tekemään. Ne on suunniteltava tarkkaan häiriöiden välttämiseksi, mutta teknisten syiden lisäksi on tarpeen huomioida muutostöiden toteuttamisessa sääolosuhteet: Pohjois-Suomessa voi olla kevättalvella niin paljon lunta, ettei työskentely lähetysmastoissa ole mahdollista.
– Keskustelua on käyty siitä, että liikkeelle lähdettäisiin keskeltä Suomea. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta Keski-Suomen lääniä, Tiina Aaltonen sanoo.
Tässä hän selventää, että taajuusmuutoksia ei tehdä kunta-, eikä lääni-, eikä maakuntakohtaisestikaan, vaan päälähetinalueittain. Alueittainen muutosjärjestys ja -aikataulu varmistuvat suunnittelun edetessä. Viestintävirasto ja Digita tiedottavat niistä aluekohtaisesti tarkemmin.
Digita vastaa pää- ja alilähetinten taajuuksien muuttamisesta.
H-hetkellä kaikki alueen vahvistimet viritettävä
Taajuusmuutoksessa television UHF-alueen käytössä olevat taajuudet muuttuvat. Taloyhtiöiden yhteisantennijärjestelmissä on kanavakohtainen vahvistin, jonka antenniasentaja käy virittämässä tai vaihtaa vanhan uuteen, kun taajuusmuutos alueella on käynnissä. Tämä viritystyö on tehtävä silloin, kun niin sanotut rinnakkaislähetykset eli vanha ja uusi televisiotaajuus ovat molemmat käytössä, jos ei halua, että television näkyminen katkeaa, Heidi Himmanen selittää.
– Kunkin alueen taajuusmuutosvaihe kestää vain noin kuukauden, minä aikana joka ikisessä taloyhtiössä sillä alueella on tehtävä viritykset vahvistimiin. Se tarkoittaa sitä, että asentajat ovat silloin kiireisiä. Heidän toivomuksensa on, että tarkastukset ja sen perusteella tehtävät toimet voitaisiin tehdä jo etukäteen, jolloin h-hetkeen ei jäisi kuin vahvistimien virittäminen, hän vielä korostaa.
Tiedottamiselle tämä asettaa Tiina Aaltosen mukaan oman haasteensa, että tavoitetaan kattavasti kaikki kunkin taajuusmuutosvaiheen alueella sijaitsevat kiinteistöt hyvissä ajoin ennen kuin tämä taajuusmuutosten ”h-hetki” on käsillä.
Antennit usein huonossa kunnossa
– Antennien huono kunto on pientaloissa, taloyhtiöissä ja julkisissa rakennuksissa yleinen ongelma, minkä mekin olemme tiedostaneet, Heidi Himmanen nostaa esiin muistuttaen antennien nykyaikaistamisenkin tarpeista.
Taloissa pitää olla erikseen UHF- ja VHF-antennit. – Joissakin tilanteissa on käytetty yhdistelmäantennia. Se ei ole enää määräyksen mukainen, eikä ajantasainenkaan. Vahvistus ei ole riittävä, eikä sillä saada näkyviin molempia UHF- ja VHF –lähetyksiä, hän toteaa.
Ennakointi kannattaa myös siinä mielessä, että kun muutoksia tehdään koko valtakunnan tasolla, niin laitehankintoihin menee oma aikansa, antenneja ja vahvistimia tuskin urakoitsijoiden varastoista kertaheitolla suuria määriä löytyy.
Määräys 65 ei pakota, vaan ohjaa
Muun muassa antennijärjestelmiä koskeva viestintäviraston ”määräys 65” tuli voimaan tämän vuoden alussa.
– Määräys edellyttää ns. tähtiverkon rakentamista. Se ei kuitenkaan ole siinä mielessä velvoittava, että olisi pakko tehdä muutoksia, vaan silloin jos tehdään muutoksia, korjauksia tai rakennetaan uutta antennijärjestelmää, niin silloin toteuttamisessa pitää noudattaa tätä määräystä, Heidi Himmanen kertoo.
– Ensi vuoden alusta määräystä ruvetaan soveltamaan radiohäiriötilanteissa myös vanhoihin antenneihin. Eli kun todetaan häiriöitä, me edellytämme, että kuluttajat tai taloyhtiöt päivittävät antennijärjestelmänsä määräyksen mukaiseksi. Sikäli määräys siis velvoittaa vanhoja antennijärjestelmiä, hän vielä jatkaa.
Viestintäviraston taajuusvalvonnan ”mielenkiinto” antennijärjestelmiä kohtaan johtuu myös siitä, että valvontaa työllistävät Himmasen mukaan jatkuvasti televisiovastaanotto- ja näkyvyysasiat.
– Haluamme ennakoivasti pitää huolta ja turvata antennitelevisiovastaanoton jatkuvuuden. Muutostilanteitahan on vuosien aikana ollut jo paljon, mutta myös tulossa.
Budjettiinkin täytyy ehkä varata rahaa
Viestittämiseen liittyy myös sekin näkökulma, että taloyhtiöiden täytyy mahdollisesti varata talousarviossaan rahaa yhteisantennijärjestelmien kuntokartoitukseen tai laitteiden uusimiseen.
– Olisikin hyvä keskustella paikallisen antenniurakoitsijan kanssa jo etukäteen tilanteesta ja teettää tarkastus järjestelmän ja laitteiden kunnosta, Heidi Himmanen huomauttaa.
Uuden sukupolven televisiotekniikka käyttöön
Käyttöön otettava DVB-T2-tekniikkaa mahdollistaa teräväpiirtolähetysten vastaanottamisen.
Heidi Himmasen mukaan uusi DVB-T2-tekniikka edustaa samantapaista kehitystä kuin matkaviestimissä on tapahtunut, ensin siirryttiin GSM:stä 3G:hen ja nyt 4G:hen.
– DVB-T2 mahdollistaa enemmän kapasiteettia, johon voidaan vaihtoehtoisesti laittaa teräväpiirtokanavia tai enemmän standardipiirtoisia kanavia, hän sanoo.
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2014.