Taloyhtiö taistelee maalämpönsä puolesta

Ekoteko uhkaa muuttua oikeusprosessissa ympäristörikokseksi. Vihtiläinen asunto-osakeyhtiö Kisarinne lämpiää maalämmöllä. Niin se on tehnyt jo kolme vuotta.
Lopputarkastuksessa rakennustarkastaja kehui, ettei ole yhtä hienoa lämmönjakohuonetta ja laitteistoa tarkastuksissaan aiemmin nähnyt.
Isännöitsijä seurasi kahden ensimmäisen vuoden aikana energiankulutusta ja saattoi iloisena viestittää, että paljon vähemmän on energiankulutus ollut kuin kalliin sähkölämmityksen aikaan. Mutta…

Taloyhtiö haki vuonna 2012 Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta vesilain mukaista vesitalouslupaa maalämpökaivojen rakentamiseen. Se tehtiin jälkikäteen, koska Vihdin kunnan viranhaltijat eivät missään aikaisemmassa vaiheessa esittäneet, vaatineet tai edes muistuttaneet, että rakentamiselle pitäisi hakea 1. toukokuuta 2011 voimaan tulleen lain perusteella vesilain mukainen vesitalouslupa.
– Käynnistimme hankkeen jo vuoden 2010 syysyhtiökokouksessa, joka pidettiin marras-joulukuun vaiheessa, isännöitsijä Vesa Ryyppö MR Isännöinti Ky:stä kertaa alkuvaiheita.
Hallitus ja isännöitsijä saivat valtuudet viedä asiaa eteen, teetätettiin suunnitelmat ammattitaitoisella suunnittelijalla, keskusteltiin rakennusvalvonnan kanssa ja esitettiin sinne aloitus- ja toimenpidelupaa varten tarkat suunnitelmat, piirustukset, asemapiirros sekä porauskartta siitä, miten järjestelmä kahteen erilliseen kerrostaloon toteutetaan.
Rakennustarkastaja antoi toimenpideluvan porausten tekemiselle ja järjestelmän rakentamiselle lokakuussa 2011.
– Me teimme tämän kaiken Vihdin kunnalta joulukuussa 2010 saamamme ohjeen mukaan. Marraskuussa 2010 Vihdin kunnassa ei ollut mitään ohjeita maalämpöjärjestelmien rakentamisesta ja ohjeet tehtiin ilmeisesti kiireellä meitä varten, Ryyppö jatkaa.
Maalämpökaivojen poraus aloitettiin heti toimenpideluvan saamisen jälkeen. Rakennustarkastaja kuitenkin asteli työmaalle ja keskeytti työt noin viikko siitä, kun yhtiölle oli myönnetty toimenpidelupa. 14 suunnitellusta maalämpökaivosta oli siinä vaiheessa porattu jo 12.

– Yleensä tällaisessa tilanteessa pitäisi töiden keskeyttäjällä olla jokin paperi, päätös, millä keskeytys perustellaan. Tässä tapauksessa ei esitetty mitään perustelua asialle, Ryyppö hämmästelee tilannetta.

Vasta keskeytyksen jälkeen taloyhtiötä kehotettiin tekemään hakemus Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle vesilain mukaisesta vesitalousluvasta.
Maalämpöjärjestelmä oli kuitenkin saatu niin valmiiksi, että taloyhtiö otti sen käyttöön sen turvin, että toimenpidelupa, joka työlle oli saatu, oli lainvoimainen. Kukaan ei ollut valittanut siitä.

Ei muuttunut kielteinen kanta Vaasan HO:ssa
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto hylkäsi lupahakemuksen ja määräsi järjestelmän purettavaksi lokakuussa 2012 antamallaan päätöksellä.
Taloyhtiö valitti tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja sai sieltä nyt tämän vuoden lokakuun alussa päätöksen, jonka mukaan vesilain mukaista vesitalouslupaa ei myönnetä ja järjestelmä on purettava.
Määräyksen mukaan ”hakijan on poistettava jo tehdyt rakenteet ja täytettävä jo tehdyt lämpökaivot tai muulla tavoin ehkäistävä pohjaveteen kohdistuvien haittojen syntyminen.
Toimenpiteitä koskeva suunnitelma täytyy esittää Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Töiden valmistumisesta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.”

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös on ihan turha. Me emme hakeneet etukäteen sitä vesitalouslupaa, koska sitä ei kukaan vaatinut meiltä siinä vaiheessa, kun järjestelmää rakennettiin. Jos hallinto-oikeudessa ovat nyt vain tätä yhtä asiaa selvittäneet, niin eihän heillä sitten ole ollut meidän kanssamme mitään keskusteltavakaan, Ryyppö jyrisee harmissaan siitä, että sai jossakin vaiheessa käsityksen siitä, että asianosaisia kuullaan.

– Ei ole kuultu ketään asianosaista, hän puuskahtaa harmitellen sitäkin, että asian käsittelyyn tuntuu taas menneen aivan turhaan kaksi vuotta.

Piharemonttia ei kannata vielä tehdä
– Kun Aluehallintovirastosta tuli ensimmäinen kieltävä päätös, vietin pari-kolme yötä aika vähissä unissa. Ja nyt tuntuu ihan samalta. Vaasan hallinto-oikeuden kieltävä päätös on taloyhtiölle aikamoinen paukku. Eikä taloyhtiö ole ensikädessä edes vastuussa siitä, että meillä ei ole ollut sitä vesitalouslupaa, Matti Reuna, hallitukseen valmistelu-, hankinta- ja toteuttamisvaiheessa kuulunut osakas tilittää tuntojaan.
– Taloyhtiö hyväksyi ja teki päätöksen siitä, että siirrytään maalämpöön, tehdään siitä tarvittavat suunnitelmat ja hakemukset jne. Saimme luvat kunnalta ja niiden mukaan tehtiin, hän jatkaa.
– Taloyhtiössä on nyt se tilanne, että monet haluaisivat myydä asuntonsa. Asuntoja on ollutkin myynnissä, mutta kauppa ei käy. Ei kai tällaisesta talosta käykään, kun on tällainen riita päällä, eikä lopputuloksesta tiedä kukaan, hän vielä sanoo.

Riidalla hän tarkoittaa sitä, että taloyhtiö on käyttänyt seuraavan mahdollisuutensa saada asiassaan oikeutta ja teki lokakuun lopussa valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. – Tämä on sotkenut koko taloyhtiön elämän totaalisesti. Mitään suunnitelmia ei voi tehdä ennen kuin asia on ratkennut, hän vielä miettii.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asioiden käsittely kestää yleensä noin vuoden, joten taloyhtiössä ja isännöitsijä Vesa Ryyppö ovat asennoituneet odottamaan taas vuoden tämän oikeuselimen ratkaisua asiassa. Muuta ei voi tehdä.
– Tässä tilanteessa ei voi oikein suunnitella sitäkään, mitä tehdään, jos asia ratkeaa taloyhtiön kannalta huonosti. Päätöksessä sanotaan minun mielestäni epäselvästi se, miten voimme vaihtoehtoisesti osoittaa, ettei järjestelmä saastuta pohjavesiä. Mitenkäs me sitten osoitamme sen, ettei tämä saastuta, kun kukaan ei neuvo, eikä kerro? Ei ole esimerkkitapauksia. Huono soittaa kenellekään ja pyytää, että kerropas, miten te puritte järjestelmänne… Kukaan ei ole näitä koskaan purkanut, Ryyppö pohtii toteuttamisen kannalta ylivoimaisilta tuntuvia vaatimuksia.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa taloyhtiö korostaa erityisesti viranhaltijoiden vastuuta hallintolain mukaan neuvoa ja ohjata ja sitä, miten Kisarinteen tapauksessa viranhaltijat laiminlöivät tuon tehtävänsä.

Maa ”puksuttaa” lämpöä pattereihin
– Järjestelmä on rakennettu niin, että kaikki 12 linjaa pystytään tarvittaessa sulkemaan. Mutta mahdollista on sekin, että jos yhdessä linjassa on vika, se suljetaan ja muut 11 toimivat normaalisti, Ryyppö kertoo tekniikasta.
Sulkuhanat on sijoitettu kokoojakaivoihin, jotka sijaitsevat laajalla piha-alueella.
– Tuosta mittarista näet, kuinka lämmintä maasta tulee. Noin kymmenen astetta näyttävät mittarit. Tässä kulkevat tuloputket ja tuolla lähtöputket, Reuna kertoo muhkean näköisestä putkirivistöstä.
– Ja tuo pieni valkoinen boksi on tämän järjestelmän aivot. Se pyörittää koko laitosta, Ryyppö vinkkaa.
Maalämmöllä lämmitetään pattereita ja käyttövettä. Lämpimän veden suhteen taloyhtiössä ei ole huolen häivää ainakaan silloin, jos tulee sähkökatko: – Säiliössä on aina noin 3000 litraa vettä. Jos arvioidaan, että jokainen käyttää noin 50 litraa lämmintä vettä per henkilö per päivä, niin Kisarinteestä ei ainakaan tarvitse lähteä uimahalliin tai muuallekaan peseytymään sähkökatkoksen vuoksi, Ryyppö esittelee.
Maalämpöjärjestelmä on koettu taloyhtiössä käyttäjäystävällisemmäksi kuin vanha öljylämmitys, sillä huoneistojen lämpötilavaihtelut ovat merkittävästi pienempiä.

– Huoneistossamme on tosi tasainen lämpö. Tietysti siihen vaikuttaa termostaatit, jotka pattereihin vaihdettiin. Lisäksi lämmintä käyttövettä riittää paremmin kuin ennen. Lämpimän veden käytössä on tiettyjä kulutuspiikkejä. Aikaisemmin lämmin vesi loppui monta kertaa kesken, mutta nyt lämmintä vettä saa vain vääntämällä vipua isommalle, Reuna kehuu.

Pohjavesien suojeleminen tärkeä tavoite
Vaasan hallinto-oikeuden kielteinen kanta vesitalouslupaan johtuu osaksi siitä, että Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan kerrostalot sijaitsevat pohjavesialueella.
– Tässäkin on jotakin kummallista. Kun kysyimme ja selvitimme sitä, että ovatko talot pohjavesialueella ja tarvitaanko erityislupia, niin saimme tietää, että ei tarvita erityislupia ja talot sijaitsevat pohjavesialueen suojavyöhykkeellä. Nyt valitusprosessin aikana talot sijaitsevatkin pohjavesialueella, Ryyppö jatkaa esimerkkinä ristiriitaisuuksista, joita on tullut matkan varrella vastaan.
Aluehallintovirastossa on oltu hankkeessa erityisen huolestuneita siitä, ettei järjestelmä turmele pohjavesiä, eikä myöskään sekoita eri vesikerrostumia keskenään.
– Me emme ole näinä kolmena vuotena tehneet mitään vahinkoa pohjavesille. Niitä tutkitaan jatkuvasti, eikä mitään muutoksia ole tapahtunut, Reuna nostaa esiin.

– Minusta tuntuu aivan järjettömältä, että meidän pitäisi purkaa 300 000 euroa maksanut järjestelmä pois, vaikka mitään vahinkoa emme ole luonnolle tehneet. Verrattuna nyt vaikkapa Talvivaaraan, hän jatkaa.

– Tai moneen teollisuuslaitokseen, Ryyppö nappaa.
Putkistoissa kulkee 30 prosenttista etanolia. Ryypön mielestä sekin tuntuu liioittelulta, että etanoli myrkyttäisi maan, jos sitä maahan valuisi.
– Palovaara tässä suurempi riski on, koska nämäkin purkit on varustettu palovaaran merkillä. Leimahtaa siis voi, mutta sormia ei syövytä tai eliöitä tapa tämä aine.

Ekologisuutta ja ympäristöystävällisyyttä tavoitellen
– Me olemme kertoneet hyvin avoimesti tästä hankkeesta. Tämä on myös tuulisähkötalo. Kaikissa porraskäytävissä on värikkäät laput, jotka kertovat siitä, että taloyhtiö ostaa tuulisähköä niin paljon kuin voi. Olemme pohtineet sitäkin, laitettaisiinko katolle aurinkopaneeleita. Kaikki mahdollinen ekologinen ja ympäristöä säästävä energia on haluttu ottaa käyttöön, mutta tämä oikeus- ja valitusprosessi on kääntämässä kaiken päälaelleen, Ryyppö sanoo.
– Onhan tämä taas hirmuisen pitkä aika odottaa päätöstä. Ehkä meidän pitää ryhtyä miettimään sitäkin, miten voisimme hyödyntää nämä laitteet, jos kielteinen päätös tulee. Eihän tällaisia nyt voi kaatopaikalle viedä.
Ryyppö mietiskelee, voisiko yksi vaihtoehto olla ilmalämpöpumppujen liittäminen maalämmöstä ”riisuttuun” tekniikkaan.

– Varmastikin yrittäisimme hyödyntää tätä laitosta niin suurella hyötysuhteella kuin mahdollista. Jos tälle järjestelmälle on laskettu 10 vuoden takaisinmaksuaika, niin luulen, että ilmavesilämpöpumppujärjestelmä maksaisi itsensä takaisin 25 vuodessa. Julkisivussa olisi sitä varten rinnakkain viisi metrin kokoista propellia pyörimässä, joiden toimivuus pitäisi taata lumi- ja räntäsateissa ja muissa keleissä, Ryyppö arvioi mahdollisia vaihtoehtoja purkamiselle.

Maalämpöjärjestelmälle on annettu takuu 19 vuoteen asti.
– Tämä on maalämpöjärjestelmien mersu, laadukas saksalainen ja suuri, koska haluttiin, ettei oteta ”halpisversiota”, vaan sellainen, joka toimii ongelmitta isossa taloyhtiössä, hän vielä korostaa.

Energia-avustus panttina ARAssa
Maalämpöjärjestelmälle anottiin kahtena vuotena peräkkäin energia-avustusta ARA:lta. Molemmilla kerroilla avustusta saatiin. Miksi siinäkään vaiheessa kukaan ei ollut kiinnostunut tarkemmin siitä, mitä rahalla tehdään ja lupa-asiastakaan, miehet ihmettelevät
Tällä hetkellä avustusrahat ovat vielä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ”kukkarossa”.
– Ensimmäisessä energia-avustusta koskeneessa päätöksessä ei ollut mitään ehtoa, että olisi oltava vesilain mukainen lupa. Jälkimmäisessä se sen sijaan oli, että avustus maksetaan vain, jos vesioikeuden lupa on lainvoimainen. Niin se avustusraha seisoo siellä panttina, kun ei ole sitä lupaa, Ryyppö kertoo vuonna 2011 ja 2012 saaduista energia-avustuspäätöksistä.
Ryypön mukaan normaali käytäntö on se, että avustuksen myöntämisestä kahden vuoden kuluessa on toimitettava kaikki dokumentit, tiliotteet, kuitit, tilintarkastajien lausunnot ynnä muut siitä, että järjestelmän rakentaminen on maksettu.

– Mutta nyt kun tämä riita on kestänyt jo viisi vuotta, kunnan velvollisuus on ylläpitää avustuksemme siellä ARAssa. Me emme voi olla sinne suoraan yhteydessä, koska avustuksen hakee kunta eli se tulee kunnan kautta. Täytyy toivoa, että pitävät sen voimassa, ettemme menetä sitä avustusta, Ryyppö vielä tuumaa.

Maksaako itsensä takaisin ennen kuin oikeusprosessi päättyy?
Taloyhtiö on investoinut maalämpöjärjestelmän hankkimiseen ja rakentamiseen noin 280 000 euroa. Lähtökohtaisesti on suunniteltu, että järjestelmä maksaisi itsensä takaisin energiansäästönä kymmenessä vuodessa. Jos taloyhtiö saa pitää järjestelmän, tämä tavoite on mahdollista toteuttaa.
Toisessa vaihtoehdossa mietityttää, kuinka kalliiksi investointi oikein muodostuukaan, jos lasketaan, paljonko taloyhtiöllä on järjestelmästä velkaa, kun KHO:n ratkaisu vuoden päästä saadaan; paljonko maksaa järjestelmän purkaminen, jos siihen joudutaan; paljonko maksaa uuden lämmitysjärjestelmän hankinta ja missä määrin olemassa olevaa voidaan siinä hyödyntää; saadaanko 35 000 euron energia-avustus. Ryyppö arvioi kustannuksiksi tässä vaiheessa varovasti 800 000 euroa….

Periksi ei anneta
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätettiin tehdä valitus Ryypön mukaan jo siinä vaiheessa, kun lupahakemuksen hylkäämisestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeudelle.
Periksi ei anneta, on koko taloyhtiön yhteinen päätös ja kaikkien mielessä on jo käynyt sekin vaihtoehto, joudutaanko asiassa jatkamaan käräjäoikeuteenkin.
Maalämpöjärjestelmän hankinta tehtiin sillä periaatteella, että kaikille osakkaille tiedotetaan asioista hyvin avoimesti. Esimerkiksi kunnan rakennustarkastajalta saatu lupa järjestelmän ja kaivojen rakentamiselle liitettiin yhtiökokouksen kutsuun.
– Yhtiökokouksissa on kaikki asiat päätetty, eikä hallitus ole tehnyt missään vaiheessa mitään yksittäisiä päätöksiä. Aina pitää olla koko taloyhtiön edustus mukana, Matti Reuna korostaa.
Ryypön mukaan taloyhtiön osakkaat ovat saaneet myös valitukseen liittyvän aineiston ja siihen on voinut tutustua taloyhtiön pyykkituvassa.

– Tämän piti olla malliesimerkki siitä, miten hienoin ja parhain järjestelmä saadaan taloyhtiöön.

Oikeuskäsittelyn kannalta huolestuttavaa on Ryypön mukaan ollut sekin, ettei kukaan viranomainen ole tahtonut avoimesti keskustella asiasta. Moni virkamies, joka oli mukana hankkeen alkuvaiheessa, on vaihtunut toiseen. Onko kysymys siitä, että Vaasan hallinto-oikeus haluaa pohjavesialueen maalämpörakentamisesta ennakkopäätöksen? Poliittiset intressit?

Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2014.

Lue myös, mitä Kiinteistöposti kirjoitti As Oy Kisarinteen tilanteesta vuoden 2013 huhtikuussa.