Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi tämän vuoden alussa raportin ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037”. Siihen koottiin radikaali teknologia, jonka uskotaan uudistavan yhteiskuntamme toimintamallit. Raportissa on sata lupaavinta teknologiaa ja sata lainsäädäntötavoitetta, joilla teknologiat saataisiin sujuvasti käyttöön. Raportin ovat kirjoittaneet tulevaisuudentutkijat Risto Linturi ja Osmo Kuusi.
Raportissa on listattu arkemme toiminnat, jotka muuttuvat nopeimmin uusien teknologisten ratkaisujen myötä. Niitä ovat henkilöliikenne (tulossa palveluna hankittava kuljettajaton liikenne), tavaraliikenne (tulossa kuljettajaton liikenne ja älykäs kuormausrobotiikka), työ ja ansainta (tulossa yhteistyö, omavaraisuus ja mikroyrittäminen), työn korvaus koneilla (tulossa hajautettu, koneälyyn ja joukkoistukseen perustuva malli), ravinto (tulossa kaupunkiviljely ja robottilähikeittiö), tavaroiden valmistus (tulossa robotisoitu, hajautettu yksilöllinen valmistus), energia (tulossa uusiutuvat, hajautetut energialähteet ja -varastot) sekä rakennettu ympäristö (tulossa rakentamisen ja kunnossapidon robotisaatio).
Perinteiseltä ja joskus jähmeältäkin tuntuva asunto-osakeyhtiö on, ehkä hieman yllättäen, sopivan kokoinen alusta tuleville muutoksille.
Paikallista energiaa
Risto Linturi toteaa, että paikallinen sähkön tuotanto lisääntyy, ja se puoltaa taloyhtiötyyppisiä rakenteita.
– Paikallinen sähkön tuotanto saattaa tehdä järkeväksi yhtiömuotoisen asumisen omakotialueellakin. Taloyhtiössä paikallisesti tuotettu sähkö voidaan käyttää yhdessä, omakotiasukkaat joutuvat myymään sitä toisilleen. Verotus ja siirtoverkkomaksut kohtelevat omakotiasujia ja asunto-osakeyhtiöitä eri lailla nykyään.
Sähkön tuotantoon tarvittavat akut ylituotannon varastoimiseen on myös järkevää hankkia yhteiseen käyttöön.
Teknologian lisääntyminen näkyy myös huoltoyhtiöiden tulevaisuudessa. Kokeneille huoltomiehille tulee kyky tekoälyn opastuksella asentaa ja huoltaa laitteita paikan päällä.
– Teknologian lisääntyminen tarkoittaa, että yksi huoltomies ei osaa huoltaa kaikkea. Tällä hetkellä on kokeilussa lisätyn todellisuuden AR-lasit, jotka huoltomies laittaa päähänsä, kilauttaa asiantuntijalle, joka näkee saman kuin huoltomies ja pystyy ohjaamaan työtä huoltomiehen näkökentässä. Asiantuntija voi neuvoa huoltomiestä etänä ilman matka-aikaa. Kullakin huollettavalla laitteella voi myös olla tallenteita huoltoa varten.
Taloyhtiölle yhteiskeittiö
Linturin mukaan uuden teknologian käyttöönotto on usein järkevintä yhteishankintoina, ja asunto-osakeyhtiössä yhdessä hankittujen asioiden verotus, hallinnointi ja kunnossapito on yksinkertaisempaa. Yhteishankintoja voivat olla robottiauto, saapuvan ja lähtevän postin jakelulokerikko, robottikopterin laskeutumisalusta.
– Minua kiehtovat esimerkiksi robottikeittiöt, joita on jo kokeilussa: pari robottikäsiä kulkee kiskoilla hyllyjen alla, kädet ulottuvat kaikkialle mihin keittiössä pitää ulottua ja tekevät ruokaa kuin ihminen, Linturi kertoo.
Keittiön robotin saisi nyt 80 000 eurolla, ja yhteishankintana taloyhtiön tai palvelutalon yhteiskeittiöön se voisi olla perusteltavissa.
– Kun keittiörobotti kokkaa 24 tuntia vuorokaudessa, se voisi tehdä kaikkien asukkaiden ruuat toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kustannukset jaettaisiin käytettyjen raaka-aineiden perusteella.
Kerrostalon yhteiskeittiö ei ole uusi asia Suomessa, mutta robotti kokkina on. Palvelun täydellinen hyödyntäminen tekisi asuntojen keittiöt tarpeettomiksi, mutta keittiöttömien asuntojen rakentamiseen tarvitaan rakentamista ohjaavien normien muutoksia.
Ruuan tuotantoa sisätiloissa
Kun robottiliikenne on arkea, auto saapuu tilauksesta oven eteen viidessä minuutissa, eikä asukkailla ole enää omia autoja eikä taloyhtiössä tarvita tiloja autojen säilytykseen. Niille tiloille Risto Linturi näkee monta uutta käyttötarkoitusta: robottikeittiön lisäksi voisi olla keittiössä tarvittavien raaka-aineiden sisäviljelyä ja 3D-tulostimia tarvittavien tavaroiden tuotantoon sekä virtuaaliympäristöjä.
– Enää ei tarvitse hakeutua urheilukentälle tai keilahalliin voidakseen harrastaa. Taloyhtiön yhteistiloissa voi lisätyn todellisuuden AR-lasit päässä heilua ja huhkia haluamiensa lajien parissa tai vaikka liitää Pariisin kaduilla. Tilan pitää kyllä olla pehmustettu, ettei huiskiessa telo itseään, ja liitotunnelmaan tarvitaan puhallin, jolla saadaan tuulenviri kasvoille ja laite, jolla päästään vaaka-asentoon lentoa varten. Mutta sellainenkin on jo, Linturi toteaa.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa todetaan, että sisäviljelyn teknologian kypsyminen laajamittaiseen käyttöön tapahtunee 2020-luvulla. Raportin mukaan tuore ravinto lähellä kasvatettuna ja valmistettuna on terveellisempää kuin vakioitu, prosessoitu ja säilötty ravinto. Lisäksi sisäviljelyn ympäristöhaitat ja kustannukset ovat pienet peltoviljelyyn verrattuna.
– Yhteiskäyttö ja lähellä valmistaminen tarvitsevat kylän kokoisen yhteisön. Jos asunto-osakeyhtiö on riittävän suuri, se voi vastata kylää.
Teksti ja kuva Jaana Ahti-Virtanen
