Taloyhtiö kokeili ruokahävikin pienentämistä

Ruokahävikin vähentämiseksi tapahtuu monella saralla. Roihuvuorelaisessa taloyhtiössä kokeiltiin mallia, jossa asukkaiden käytössä oli Herkkupesä. Sinne sai viedä ja sieltä sai hakea ylijäänyttä ruokaa.
Kokeilu hiipui aikanaan, mutta innostusta vastaavanlaisen toiminnan järjestämiseen on jälleen ilmaantunut laajemminkin, Saa syödä! -kokeilussa aktiivisesti mukana ollut Päivi Aaltonen As Oy Untuvaisentie 7:stä kertoo.
Kynnyskysymyksenä toiminnan käynnistämiseksi näyttää olevan yhteisen paikan puute.

– Alueen taloyhtiöissä on nuorta väkeä, joka olisi kovasti kiinnostunut asiasta. Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa kylmäsäilytystilaa. Yksittäinen taloyhtiö tuskin haluaa omaan kylmäkellariin paikkaa, joka olisi laajan piirin käytössä, Päivi Aaltonen toteaa.
Mauri Aaltonen kertoo myös panneensa merkille viriävän kiinnostuksen yhteistä Herkkupesää kohtaan. Se on osa laajempaa katsontakantaa. Ihmiset haluavat vähentää ruokahävikkiä ja sitä kautta pienentää hiilijalanjälkeä.
– Meidän alueelle toiminta istuisi mainiosti. Täällä asuu paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa lähiruuasta. Monessa Strömsin taloyhtiön pihassa on esimerkiksi kasvilavat, kuten meilläkin. Niissä viljellään muun muassa tomaatteja, herneitä, yrttejä ja porkkanoita. Lisäksi suunnitelmissa on taloyhtiöiden yhteinen perunapelto.

Vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita

Kolmisen vuotta sitten toteutetussa Saa syödä! -kokeilussa Herkkupesä sijaitsi As Oy Untuvaisentie 7:n kylmäkellarissa. Käytännössä homma pelasi niin, että asukkaat veivät kylmävarastoon ylijäänyttä ruokaa, jota kukin sai hakea omaan käyttöönsä. Sekä viedyt että haetut ruuat merkattiin päivämäärineen ylös päiväkirjaan.

– Herkkupesään vietiin lähinnä vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita. Tietääkseni valmista ruokaa sinne ei joitain eineksiä lukuun ottamatta laitettu tarjolle, Päivi Aaltonen muistelee.

Lähes kaikki ruoka, jota taloyhtiön kylmäkellariin tuotiin, teki kauppansa. Kokeiluun osallistui myös alueella toiminut kauppias, joka vei Herkkupesään viimeiseen päivämäärän tuotteita.
Alun perin oli ajatuksena varustaa kylmäkellari web-kameralla, mutta se ei teknisistä syistä onnistunut. Sen avulla kukin olisi voinut kotona katsoa tietokoneelta, mitä Herkkupesässä on tänään tarjolla. Herkkupesän siivouksesta huolehti Päivi Aaltonen.
– Siinä ei ollut kovin paljon työtä ja se onnistui luonnikkaasti. Poikkesin Herkkupesällä pari kertaa viikossa esimerkiksi pyykkiä viedessäni ja katsoin, ettei siellä ole pilaantunutta ruokaa.
Vinkiksi vastaavaa toimintaa suunnitteleville hän toteaa, että siivoukseen kannattaa nimetä vastuuhenkilö.

Tiedotus pelasi hyvin
Herkkupesän tiedotus toimi mainiosti, Aaltoset kiittelevät. Näin ollen toiminnan jatkuminen ei jäänyt siitä kiinni. Hanketta veti palvelumuotoilutoimisto Palmu ja mukana olivat myös muun muassa Motiva ja HSY.
– Rappukäytävässä oli julisteita Herkkupesästä ja asuntoihin jaettiin tiedotteita. Lisäksi saimme paljon julkisuutta tiedotusvälineissä, kuten lehdissä ja televisiossa. Saa syödä! -kokeiluun liittyen järjestettiin myös ruokailta lähikoulussa, jossa kokki Sami Garam teki ruokaa ruuantähteistä.
Vastaanotto oli muutoinkin taloyhtiössä hyvä. Syystä tai toisesta Herkkupesän käyttö hiipui ajan myötä.
– Asia jäi silti itämään ja nyt näyttää siltä, että jotain vastaavaa voisi vielä syntyä.
Aaltosen toteavat, että esimerkiksi syksyllä Herkkupesälle saattaisi olla käyttöä. Ihmiset voisivat viedä sinne omenoita marjoja ja vihanneksia. Toinen ajankohta, jolloin Herkkupesä on jo osoittanut tarpeellisuutensa, on joulun jälkeinen aika.
– Silloin hyllyillä oli tarjolla muun muassa suklaata ja jouluisista herkkukoreista ylijääneitä tuotteita.
Vaikka Herkkupesä on tältä erää tyhjentynyt, ei se ole ainoa mittari kuvaamaan kokeilun onnistumista.

– Ruokahävikistä puhuttaessa yhdellä jos toisellakin saattoi jäädä mieleen, miten paljon ruokaa ylipäätään heitetään hukkaan. Sitä rupeaa tarkkailemaan omia tottumuksiaan niin, ettei itse haaskaisi ruokaa. Tällaista hyötyä on vaikea mitata.

Samoilla linjoilla on Jukka Peltonen, joka toimi taloyhtiön tiedotusvastaavana Saa syödä! -kokeilussa.
– Raaka-aineiden käyttöön ja valmistettavan ruuan määrään tulee kiinnitettyä entistä enemmän huomiota. Ruokaa kyllä riittäisi toisinaan naapurillekin, mutta kynnys lähteä sitä tarjoamaan on korkea.
Omien ylijääneiden ruokien antaminen muille pitäisi saada vaivattomaksi. Herkkupesä saattaisi toimia taloyhtiön virtuaalisena palveluna, jossa voisi ilmoittaa esimerkiksi ”tänään jäi makaronilaatikkoa, voin tuoda sinullekin”.
Jukka Peltonen pohtiikin, olisiko Herkkupesää mahdollista viritellä jossain vaiheessa uudelleen sähköisten kanavien kehityttyä ja niiden käytön kasvaessa.

Ruokaa haaskataan runsaasti
Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.
Ruokahävikin määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa.
Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Roskiin heitetty ruoka verottaa myös lompakoitamme 500 miljoonalla eurolla vuosittain.

Lähde: www.saasyoda.fi

Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2016