Talous kunnossa ja remontit hoidettu ajallaan

Helsingissä Länsi-Herttoniemessä sijaitseva As Oy Mäyränkallio on taloudellisesti hyvässä kunnossa, suurimmat remontit on tehty, eikä korjausvelkaa ole päässyt syntymään. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä hallituksen puheenjohtajalla on tärkeä rooli. Mäyränkallion Timo Huurtola muistuttaa, että tyytyväisyyteen ei silti ole varaa tuudittautua. Samalla, kun on oltava ajan tasalla, on myös muistettava katsoa tulevaisuuteen.

Timo Huurtola on toiminut taloyhtiön puheenjohtajana kahteen otteeseen. Ensimmäinen rupeama oli 2000-luvun alussa ja nyt hän on luotsannut taloyhtiön päätöksiä viitisen vuotta. Loppuvuodesta puheenjohtajan nuija siirtyy seuraajalle.
– Kuten edelliselläkin kerralla luovun puheenjohtajuudesta, jotta tulee vaihtuvuutta. Hallitus ei saa olla mikään sisäpiiri, jossa samat ihmiset päättävät vuodesta toiseen muiden asukkaiden puolesta, Huurtola perustelee päätöstään.

Mäyränkalliolla asuttu yli 60 vuotta
As Oy Mäyränkalliolla on kaksi kiinteistöä, jotka ovat valmistuneet vuonna 1953. Taloissa on yhteensä 4 rappua, 64 huoneistoa ja noin 120 asukasta. Talot on tehty aravarahoituksella aikana, jolloin Suomessa tarvittiin pikaisesti asuntoja.
– Niukkuutta, jota tuona aikana elettiin, kuvannevat putkiremontissa kaakelien takaa paljastuneet kylpyhuoneiden seinät. Tiilet oli muurattu pystyyn, eikä lappeelleen, kuten pitäisi, joten seinät oli vahvistettava tukirakenteella.
Mäyränkalliolla viihdytään hyvin. Asukkaiden joukossa on paitsi pari alkuperäistä asukasta myös heitä, jotka ovat asuneet lapsuutensa talossa, muuttaneet välillä muualle ja palanneet takaisin.

– Tämä on haluttua aluetta. Kun iltapäivälehti listasi muutama vuosi sitten Helsingin osoitteet, joissa ihmiset toivoisivat asuvansa, oli Mäyrätie 6 kärkiviisikossa.

Timo Huurtola muutti perheensä kanssa Mäyränkalliolle vuonna 1996. He asuivat huoneistossa ensin vuokralla, kunnes ostivat sen parin vuoden päästä omakseen. Huurtola teki työuransa Keskolla, viimeksi Uudenmaan aluejohtajana.
Taloyhtiön puheenjohtajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa.
– Hoidin tehtävää viitisen vuotta. Sen jälkeen olin hetken varajäsenenä ja vuodesta 2010 jälleen puheenjohtajana. Nyt on mennyt viisi vuotta, ja on aika luopua tehtävästä.
As Oy Mäyränkallion hallituksessa on viisi jäsentä. Taloyhtiössä on pidetty tärkeänä, että hallituksessa on edustaja jokaisesta rapusta.
– Sitä ei ole kirjattu yhtiöjärjestykseen, vaan se toimii luonnostaan. Minusta tämä on hyvä käytäntö. Asukkaan on todennäköisesti helpompi pysähtyä juttelemaan samassa rapussa asuvan hallituksen jäsenen kanssa kuin ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai hallituksen jäseniin.

Isot remontit sujuneet hyvin
Onnistumisia taloyhtiön puheenjohtajana pohtiessaan Timo Huurtola mainitsee ensimmäisenä putkiremontin, joka valmistui kahdeksan vuotta sitten.
Niin kutsuttu perinteinen putkiremontti vaati puheenjohtajalta energiaa ja aikaa. Asiaan paneutuminen kannatti, sillä remontti onnistui Huurtolan mukaan 98-prosenttisesti. Ja nuo 2 prosenttiakin saatiin sovittua urakoitsijan kanssa.
Pettymystä Timo Huurtola sanoo kokeneensa silloin, kun taloyhtiössä suunniteltiin ensimmäistä kertaa hissien asentamista.

– Hanke kaatui yhtiökokouksessa yhden kaksion neliöillä, hän kuvaa äänestystulosta.

Jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä juttu. Muutaman vuoden kuluttua taloyhtiön asukkaat halusivat ottaa asian uuteen käsittelyyn. Aikalisän aikana asunto-osakeyhtiölaki oli muuttunut, joten päätös hisseistä voitiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä ja kustannukset jakaa huoneistolle koituvan hyödyn mukaan. Lisäksi ARAn myöntämä avustus oli noussut 50 prosenttiin. Mäyränkallion taloihin asennettiin hissit kaksi vuotta sitten.
Hyvin sujuneiden remonttien lisäksi Timo Huurtola iloitsee taloyhtiön vakaasta taloudesta.
– Meillä on kassa kunnossa. Se rauhoittaa, sillä jos esimerkiksi lämmönvaihdin menee rikki, sen vuoksi ei tarvitse kerätä ylimääräistä vastiketta. Yhtiövastiketta ei ole tarvinnut korottaa pariin vuoteen siitä huolimatta, että samaan aikaan kustannukset ovat nousseet kolmisen prosenttia per vuosi.

Korjausvelka pidetty kurissa
Putkiremontin ja hissien lisäksi taloyhtiössä on tehty paljon kunnostustöitä, joten korjausvelkaa ei ole päässyt syntymään.

– Jokunen vuosi sitten eräässä lehdessä oli lista niistä remonteista, jotka pitäisi tämän ikäisessä, hyvin hoidetussa taloyhtiössä olla tehtynä. Sitä tutkiessani totesin, että meillä oli kaikki muut toteutettu pihan kunnostusta lukuun ottamatta, mutta nyt myös se on pois päiväjärjestyksestä.

– Talojen tiilikatot on uusittu ja ikkunat vaihdettu kolminkertaisiin lämpölaseihin. Parvekkeet on kunnostettu, samoin julkisivujen rappaus. Piha laitettiin kuntoon kesällä 2014. Pienempiä töitä ovat viime vuosina olleet mankelihuoneen ja saunojen kalustojen uusiminen, Huurtola luettelee.
– Parhaillaan päivityksessä ovat talojen piirustukset. Ne on käyty aiemmin läpi putkiremontin yhteydessä ja siirretty sähköiseen muotoon. Sen jälkeen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon: esimerkiksi hissit on asennettu ja monissa huoneistoissa on tehty remontteja, mahdollisesti purettu seiniäkin. Arkkitehti on kysellyt osakkailta tiedot asunnoista, laittanut piirustukset ajan tasalle ja nyt ne ovat tarkastuskierroksella. Samalla on ennakoitu tulevaa sähköremonttia ja kysytty asukkailta pistorasioiden ja valopisteiden paikat huoneistoissa.
Tulevista mahdollisista remonteista Huurtola mainitsee huoneistojen sähköjen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen. Kuntotutkimukset on budjetoitu ensi vuodelle. Edellisen kerran ne tarkastettiin putkiremonttia suunniteltaessa, mutta niitä ei vielä silloin ollut tarvetta uusia.
Huoneistojen ulko-ovet ovat alkuperäiset ja niiden vaihtamisesta on käyty keskustelua. Samalla uusittaisiin lukitusjärjestelmä. Mietinnässä on myös parvekelasien asentaminen taloyhtiön toimesta niihin huoneistoihin, joissa niitä ei ole.

Tässä ja nyt, mutta katse tulevaisuuteen
Summatessaan, mitä ominaisuuksia taloyhtiön puheenjohtajalla olisi hyvä olla, Timo Huurtola mainitsee ensimmäisenä kyvyn nähdä asioita kokonaisvaltaisesti.

– On asioita, jotka pitää hoitaa tässä ja nyt. Pieniltäkään tuntuvien juttujen ei saa antaa kertyä tai unohtua. Me taloyhtiön hallituksessa emme voi odottaa, että isännöitsijä tai talonmies katsoo päivittäin jokaisen asian perään. Vastuu on myös meillä, Huurtola korostaa.

– Toisaalta puheenjohtajan pitää pystyä katsomaan tulevaisuuteen ja laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Asunto-osakeyhtiölakiin on kirjattu, että taloyhtiöllä on oltava pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS, mikä on ollut meidän taloyhtiössä käytössä ennen lakiin kirjaustakin. Puheenjohtaja on sitä laadittaessa tärkeässä roolissa.
Muistaakseen monet vireillä olevat asiat Timo Huurtolalla on käytössään työlista.
– Jos olen ollut pitempään pois esimerkiksi matkoilla, päivitän sen isännöitsijän kanssa keskustelemalla, miten asiat ovat sillä aikaa edenneet. Kun jokin hanke on edennyt päätökseen, poistan sen listalta.
Asunto-osakeyhtiön puheenjohtajalta kysytään myös johtajuutta.
– Tarkoituksena ei ole, että puheenjohtaja tekee itse kaikki, vaan hyvä johtaja tekee itsensä tarpeettomaksi, Huurtola mainitsee.
Hänen mukaansa ei ole myöskään pahitteeksi, että puheenjohtajalla on ammatillista osaamista tai ainakin kiinnostusta kiinteistöjä, niiden ylläpitoa ja rakentamista kohtaan.

Taloyhtiölle kotisivut ja Facebook-ryhmä
Tiedottamisessa taloyhtiö on siirtymässä niin sanotusti seuraavalle tasolle. Nettisivut ovat työn alla ja taloyhtiölle avataan Facebookiin oma keskustelufoorumi.
Taloyhtiön sivujen tekeminen on annettu kahden nuoren datanomin tehtäväksi. Taloyhtiö haluaa näin kantaa oman vastuunsa nuorten työllistämisessä, samoin syksyn pihatyöt on annettu ammattiopiston oppilaiden tehtäväksi.
Hallitusten jäsenten välisessä viestinnässä käytetään paljolti sähköpostia. Asukkaille tiedotetaan porrashuoneiden ilmoitustaululla. Huoneistoihin jaetaan myös tiedotteita.
Viimeisin oli lattiakaivon puhtaanapidosta kertova viesti, jossa muistutettiin sen kuuluvan asukkaille. Kuitenkin tällä kertaa tarkistus ja puhdistus tehtiin taloyhtiön toimesta.

Täydennysrakentaminen puhuttaa monilla asuinalueilla. Helsingin kaupungin yleiskaavoitusta Timo Huurtola sanoo seuraavansa herkällä korvalla. Nyt näyttää siltä, että Mäyränkallion vieressä oleva Natura-alue tulee kasvamaan luonnonsuojelualueena.

– Se on meille suotuisa uutinen, Huurtola hymyilee.
Täydennysrakentaminen on hänen mielestään paikallaan, mutta se pitää tehdä perustellusti ja harkitusti. Länsi-Herttoniemen taloyhtiöt ovat vaihtaneet mielipiteitä asiasta ja sparranneet toisiaan. Tavoitteena on antaa kaupungin päättäjille taloyhtiöiltä mahdollisimman yhtenäinen näkemys alueen täydennysrakentamisesta.

Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Haastattelu julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2015.