• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Syntyisikö pelastussuunnitelmat kaupunginosittain paremmin?

Syntyisikö pelastussuunnitelmat kaupunginosittain paremmin?

22.5.2013

Tiedonpuute on pelastusviranomaisten mukaan suurin syy siihen, miksi taloyhtiöissä ei ole tehty pelastuslain vaatimia pelastussuunnitelmia. Esimerkiksi Helsingissä arvioidaan, että pelastussuunnitelman on lainsäädännön edellyttämällä tavalla tehnyt vain 1 000 -2 000 noin 10 000:stä pelastussuunnitelman laatimisvelvoitteen piiriin kuuluvista taloyhtiöistä.

Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011 ja sen mukaan tehdyt pelastussuunnitelmat pitää päivittää heinäkuun alkuun mennessä. Tällaisia taloyhtiöitä Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Kaci Bourdache arvioi olevan noin 1000 -2000 niistä 10 000 taloyhtiöstä, jotka ovat Helsingissä velvollisia tekemään pelastussuunnitelmat.

– Voimassaoleville pelastussuunnitelmille annettiin laissa kahden vuoden siirtymäaika ja se on nyt päättymässä 1. heinäkuuta. Siihen mennessä on siis voimassa olevat suunnitelmat päivitettävä, Bourdache kertaa.

– Huomionarvoista on sekin, että mikäli hyväksyttävää pelastussuunnitelmaa ei rakennuksesta löydy, se olisi pitänyt olla tehtynä jo viime kesänä, hän jatkaa.

Tosiasia onkin, että palo- ja pelastusviranomaisilla esimerkiksi Helsingissä ei ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka moni taloyhtiö on suunnitelman ylipäänsä tehnyt. Kaci Bourdachen mainitsema luku on arvio nykytilanteesta, mutta pelastuslaitoksella on vireillä hanke, miten taloyhtiöitä voitaisiin aktivoida paremmin suunnitelmien tekemiseen.

Mainos

Valvontahanke suunnitteilla syksylle

– Saamme tarkempaa tietoa nykytilanteesta mahdollisesti syksyllä, kun valvontaan liittyvä hanke toteutuu, Kaci Bourdache paljastaa.

Suunnitelmissa on, että Helsingin pelastuslaitos valitsee ensin yhden kaupunginosan, jossa sijaitsevien kiinteistöjen on toimitettava pelastusviranomaiselle pelastussuunnitelmat valvontaa varten.

– Ne joilta pelastussuunnitelma puuttuu, määrätään se tekemään, mutta totta kai myös ohjataan ja neuvotaan tekemistä, Bourdache kertoo.

Sen jälkeen edettäisiin toiseen kaupunginosaan ja näin toimien kaupunginosa kerrallaan pelastussuunnitelmat tulisivat jossakin vaiheessa kattamaan kaikki kiinteistöt.

– Pelastuslaitos valvoo nytkin pelastussuunnitelmien tekemistä, mutta esimerkiksi perinteinen palotarkastusmenettely ei tässä kohdin toimi. Pelkästään kiinteistöjen määrä on niin suuri, ettei pelastuslaitoksen resurssit riittäisi, eikä jokaiseen kohteeseen meneminen olisi edes kustannustehokasta veronmaksajien rahankäyttöä. Tällaisella kaupunginosa kerrallaan kaavaillulla hankkeella pelastussuunnitelmien tekeminen saataisiin konkreettisesti eteenpäin, Bourdache vielä toteaa.

Vapaaehtoisesti vapaaehtoisena

Helsingin Pelastusliitto HELPE ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen uskoo, että pelastusviranomaisen tiukempi valvonta auttaisi tilanteessa paljon, mutta toisaalta valvonnan lisääminen ei ole välttämättä mahdollista, eikä varsinkaan pakottamalla synny parasta lopputulosta.

– Paras tilannehan olisi, kun taloyhtiöistä löytyisi joku henkilö, joka kokisi turvallisuusasiat niin omakseen, että saisi muutkin liikkeelle suunnitelmien tekemiseen, Kurvinen pohtii.

Monissa taloyhtiöissä on Kurvisen mukaan juuri se ongelma, että pelastussuunnitelman laatimiseen, suojelujohtajiksi tai väestösuojahoitajiksi on vaikea löytyy vapaaehtoisia tekijöitä.

– Me koulutamme vuosittain noin 500-600 henkilöä. On selvästi nähtävissä, että ne taloyhtiöiden edustajat, jotka tarvitsisivat koulutusta, eivät siihen syystä tai toisesta osallistua ja taas ne, jotka tulevat koulutukseen, kokevat tarvitsevansa lisätietoa ja varmuutta toiminnalleen ja käyvät lisäkurssejakin, Kurvinen pohtii koulutuksen näkökulmasta.

Artikkeli julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2013.

Kategoriassa: Artikkelit, Huolto ja siivous Avainsanoilla: asukas, asuminen, hallituksen puheenjohtaja, hallitus, Helsingin kaupunki, Helsingin pelastuslaitos, Helsingin Pelastusliitto HELPE, isännöitsijä, kerrostalo, pelastuslaki, taloyhtiö

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Hallittu betonin päällystäminen 24.5.2022
  • Työvaatteen elinkaaren ympäristön kuormittavuuden seuranta on ensi kertaa mahdollista EPD-mittauksella 24.5.2022
  • Katon pinnoittaminen on elinkaariedullinen ilmastoteko! 24.5.2022
  • Ainutlaatuiset homogeeniset vinyylilattiat – iQ Granit ja iQ Eminent 24.5.2022

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Suosittua sivustolla

  • Finanssiala: Putkivuodot nousussa
  • Hoas tutki opiskelijoiden asumistoiveita
  • Maalämpöön vai ei?
  • Säleverhoista jäähdytysverkostoon: Vähän viileämpää
  • Täydellinen pyörävarasto

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2022 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy