Syntyisikö pelastussuunnitelmat kaupunginosittain paremmin?

Tiedonpuute on pelastusviranomaisten mukaan suurin syy siihen, miksi taloyhtiöissä ei ole tehty pelastuslain vaatimia pelastussuunnitelmia. Esimerkiksi Helsingissä arvioidaan, että pelastussuunnitelman on lainsäädännön edellyttämällä tavalla tehnyt vain 1 000 -2 000 noin 10 000:stä pelastussuunnitelman laatimisvelvoitteen piiriin kuuluvista taloyhtiöistä.

Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011 ja sen mukaan tehdyt pelastussuunnitelmat pitää päivittää heinäkuun alkuun mennessä. Tällaisia taloyhtiöitä Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Kaci Bourdache arvioi olevan noin 1000 -2000 niistä 10 000 taloyhtiöstä, jotka ovat Helsingissä velvollisia tekemään pelastussuunnitelmat.

– Voimassaoleville pelastussuunnitelmille annettiin laissa kahden vuoden siirtymäaika ja se on nyt päättymässä 1. heinäkuuta. Siihen mennessä on siis voimassa olevat suunnitelmat päivitettävä, Bourdache kertaa.

– Huomionarvoista on sekin, että mikäli hyväksyttävää pelastussuunnitelmaa ei rakennuksesta löydy, se olisi pitänyt olla tehtynä jo viime kesänä, hän jatkaa.

Tosiasia onkin, että palo- ja pelastusviranomaisilla esimerkiksi Helsingissä ei ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka moni taloyhtiö on suunnitelman ylipäänsä tehnyt. Kaci Bourdachen mainitsema luku on arvio nykytilanteesta, mutta pelastuslaitoksella on vireillä hanke, miten taloyhtiöitä voitaisiin aktivoida paremmin suunnitelmien tekemiseen.

Valvontahanke suunnitteilla syksylle

– Saamme tarkempaa tietoa nykytilanteesta mahdollisesti syksyllä, kun valvontaan liittyvä hanke toteutuu, Kaci Bourdache paljastaa.

Suunnitelmissa on, että Helsingin pelastuslaitos valitsee ensin yhden kaupunginosan, jossa sijaitsevien kiinteistöjen on toimitettava pelastusviranomaiselle pelastussuunnitelmat valvontaa varten.

– Ne joilta pelastussuunnitelma puuttuu, määrätään se tekemään, mutta totta kai myös ohjataan ja neuvotaan tekemistä, Bourdache kertoo.

Sen jälkeen edettäisiin toiseen kaupunginosaan ja näin toimien kaupunginosa kerrallaan pelastussuunnitelmat tulisivat jossakin vaiheessa kattamaan kaikki kiinteistöt.

– Pelastuslaitos valvoo nytkin pelastussuunnitelmien tekemistä, mutta esimerkiksi perinteinen palotarkastusmenettely ei tässä kohdin toimi. Pelkästään kiinteistöjen määrä on niin suuri, ettei pelastuslaitoksen resurssit riittäisi, eikä jokaiseen kohteeseen meneminen olisi edes kustannustehokasta veronmaksajien rahankäyttöä. Tällaisella kaupunginosa kerrallaan kaavaillulla hankkeella pelastussuunnitelmien tekeminen saataisiin konkreettisesti eteenpäin, Bourdache vielä toteaa.

Vapaaehtoisesti vapaaehtoisena

Helsingin Pelastusliitto HELPE ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen uskoo, että pelastusviranomaisen tiukempi valvonta auttaisi tilanteessa paljon, mutta toisaalta valvonnan lisääminen ei ole välttämättä mahdollista, eikä varsinkaan pakottamalla synny parasta lopputulosta.

– Paras tilannehan olisi, kun taloyhtiöistä löytyisi joku henkilö, joka kokisi turvallisuusasiat niin omakseen, että saisi muutkin liikkeelle suunnitelmien tekemiseen, Kurvinen pohtii.

Monissa taloyhtiöissä on Kurvisen mukaan juuri se ongelma, että pelastussuunnitelman laatimiseen, suojelujohtajiksi tai väestösuojahoitajiksi on vaikea löytyy vapaaehtoisia tekijöitä.

– Me koulutamme vuosittain noin 500-600 henkilöä. On selvästi nähtävissä, että ne taloyhtiöiden edustajat, jotka tarvitsisivat koulutusta, eivät siihen syystä tai toisesta osallistua ja taas ne, jotka tulevat koulutukseen, kokevat tarvitsevansa lisätietoa ja varmuutta toiminnalleen ja käyvät lisäkurssejakin, Kurvinen pohtii koulutuksen näkökulmasta.

Artikkeli julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2013.