Suomi uusiutuvan energian maa vuonna 2050?

Jopa sataprosenttisesti uusiutuvan energian varassa toimiva Suomi on mahdollinen – onko se tavoitteemme, onko se mahdollinen, jos on, mitä se voisi tarkoittaa ja onko se todennäköinen? Tällainen provokatiivinen ja jopa vallankumouksellinen tulevaisuudenkuva on esitetty Neo-Carbon Energy –nimisessä hankkeessa tärkeän ja välttämättömän keskustelun aikaansaamiseksi.
– Tuon sataprosenttisesti uusiutuvan energian varassa toimiva Suomi tarkoittaisi toteutuessaan energiavallankumousta, koska koko meidän energiamaisemamme, paletti ja järjestelmä, menisivät uusiksi. Tämä on radikaali ajatus, mutta se pitää esittää siksi, että miettisimme, mitä hyötyä siitä meille olisi.

Näin sanoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoessaan meneillään olevasta Tekesin strategisiin uusiin avauksiin kuuluvasta Neo-Carbon Energy –hankkeesta. Hän johtaa hankkeessa tulevaisuudentutkimuksellista osaa.
Hanketta koordinoi VTT, minkä lisäksi hankkeessa on mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Niiden vastuulla on hankkeen ns. tekninen insinööriosaaminen.
Mutta palataanpa vielä tuohon kysymykseen, mitä hyötyä meille sataprosenttisesti uusiutuvan energian varassa toimivasta Suomesta olisi?

– Hyödyt muodostuisivat päästöjen vähenemisestä, kuluttajien uudenlaisista energiavaatimuksista ja niiden toteuttamisesta sekä uuden liiketoiminnan synnyttämisestä – näiden kaikkien asioiden yhdistelmästä, Heinonen toteaa vuoteen 2050 ulottuvasta tulevaisuuden näkymästä.

– Kansantalouden näkökulmasta hyödyt olisivat myös merkittäviä. Toinen Suomen kahdesta suurimmasta energialähteestä oli vuonna 2015 puupolttoaineen ohella öljy, jonka osuus energian kokonaiskulutuksesta on 20–25 %. Maakaasun osuus koko maan lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista ja primäärienergian käytöstä on noin 10 %. Hiilivoima kattaa Suomessa yli 10 prosenttia primäärienergiasta. Vuonna 2014 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 10 miljardin euron arvosta.
– Sataprosenttisesti uusiutuvan energian Suomi olisi mahdollista myös, jos poliittista tahtoa löytyy. Totta kai on ymmärrettävää, että vastarintaa ilmenee. Mutta siinäkin suhteessa on jo tapahtunut muutos, että ymmärretään fossiilisesta energiasta luopumisen välttämättömyys. Jossakin vaiheessa fossiilista energiaa ei kertakaikkiaan ole mahdollista käyttää. Silloin pitää siirtyä uusiin, uusiutuvaan energiaan perustuviin energiamalleihin. Se pakottaa myös energian ympärille rakennetun liiketoiminnan muuttumaan, hän jatkaa.
Vuonna 2014 Suomen energian kokonaiskulutuksesta uusiutuvalla energialla katettiin kolmannes. Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Osatavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa kasvaisi vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin Suomen energiankulutuksesta.

Onko uusiutuva energia todennäköinen?
Tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavan mukaisesti meidän pitäisi uusiutuvaan energiaan liittyen pohtia, mikä on mahdollista, mikä todennäköistä ja mikä toivottavaa. Jo nyt on teknisesti osoitettu, että uusiutuvan energian tuottaminen on mahdollista. Sitä emme kuitenkaan vielä tiedä, missä kaikissa muodoissa uusiutuvan energian tuotanto toteutuu.
– Todennäköisesti uusiutuvaa energiaa ei tuoteta, ellei synny tahtotilaa ja ymmärrystä uusiutuvan energian tuottamiselle. Tosin Pariisin ilmastosopimus käytännössä edellyttää päästöttömään energiajärjestelmään siirtymistä.

– Onko uusiutuvan energian tuottaminen ja käyttö toivottavaa? Kyllä on, jos halutaan ihmiskunnan säilyvän. Muuten ilmastonmuutos etenee, koetaan sään ääri-ilmiöitä ja ilma saastuu.

– Tämä kaikki kuvastaa sitä, että yhteiskunta kehittyy, talous kehittyy suhdanteiden kautta ja tekniikka mahdollistaa. Meillä on moniin uusiutuvaan energiaan liittyvissä asioissa tekniikka jo olemassa.
– Tarvitaan kuitenkin suuri asenteellinen muutos. Se on hidasta, sen ymmärtävät monet. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen voidaan kuitenkin nähdä myös kilpailukykytekijänä, Heinonen vielä nostaa esiin.

Aurinkoenergian esteet raivattava
Uusiutuvasta energiasta puhuessamme keskitymme nyt lähinnä aurinkoenergiaan. Toki Sirkka Heinosen mielestä olisi hyvä tiedostaa uusiutuva energia laajemminkin, esimerkiksi tuulivoima, geoterminen energia, aaltoenergia tai kineettinen energia muiden energiamuotojen joukossa. Uusiutuva energia on käsitteenä hyvinkin monimuotoinen paletti.
– Neo-Carbon Energy –hankkeessa hypoteesi on, että aurinkoenergiassa pitää investoida aurinkoenergian varastoimiseen ja aurinkoenergian muuntamiseen eri energiankäyttöön sopiviin muotoihin kuten liikenteeseen. Aurinkoenergiaan on suhtauduttu sillä näkemyksellä, että aurinko ei paista aina, eikä varsinkaan meille, Heinonen mainitsee asennetta, jota pitää muuttaa – esimerkiksi tutkimuksella ja tiedolla.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa työskentelevä Suomen ensimmäinen aurinkotalousprofessori Christian Breyer on jo nyt todistanut laskelmillaan, että yhdessä tuulivoiman kanssa aurinkoenergia on jo tällä hetkellä monessa maassa kustannustehokkain energiaratkaisu. Hänen laskelmansa ovat herättäneet huomiota muualla maailmassa, erityisesti Aasiassa ja Venäjällä.

– Olisi hienoa, jos Suomi voittaisi tämän ennakkoluulon, ettei aurinkoenergiaa saada tarpeeksi, koska se on nyt todistettu, että kyllä sitä saadaan lähes yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa. Suomen kannattaisi olla aurinkoenergian hyödyntämisessä kärkimaa, Heinonen korostaa.

 

Piloteista oppia
Tulevat uusiutuvaan energiaan perustuvat energiamuodot toteutuvat hybridiratkaisuina – näin uskotaan. Eli eri energiamuotoja yhdistämällä. On sekä aurinkopaneeleita, että tuuliturbiineja, auringon ja maalämmön yhdistäviä järjestelminä jne.
Miten erilaisia ratkaisuja, ja ennen kaikkea toimivia toimintamalleja löydettäisiin, siihen työhön pitäisi Heinosen mielestä valjastaa ”pilottihankkeita”.
– Piloteissa kokeillaan ja siellä syntyvät uudet, toimivat ratkaisut.
Epäonnistumisistakin oppii. Meillä on siinä mielessä vääränlaista suhtautumista, että kuvitellaan kaiken toimivan heti ja täydellisesti. Olemme aika vaativia. Haluamme hyvää laatua ja toimivuutta ja jos jokin kohta ei toimi, hylkäämme herkästi koko ratkaisun. Niin sen ei pitäisi olla, vaan jos virheitä tulee tai jokin ei toimi oikein, kehitetään sitä niin pitkään, että saadaan aikaan toimiva ratkaisu, Heinonen kehottaa.

Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 1/2016.

Lue myös, mitä uusiutuvan energian Suomi voisi tarkoittaa taloyhtiöille.