Suomi on tuulikaappimaa

Suomessa parvekkeet ovat suuria ja usein lasitettuja. Suomalaiselle parveke on tärkeä, koska parvekkeella kevät voi alkaa aikaisemmin ja syksyllä kesää voi pidentää. Lämpimämmissä maissa oleskellaan enemmän puistoissa, kaduilla ja toreilla. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Suomalaisen asuminen erityispiirteet tulevat esille, kun katsoo millaisia ratkaisuja ulkomailta opiskelemaan tulleet arkkitehtiopiskelijat tekevät.

Monet asumiseen liittyvät ratkaisut ovat meille itsestään selviä. Arkkitehtoniset valinnat ovat meille arkipäivää: ”niin on aina ollut ja niin on aina oleva.”

Yliopistotutkija Satu Huuhka on Tampereen teknillisen yliopiston Rakennusopin ja korjausrakentamisen opettaja. Hän on ohjannut ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoitustöitä, jotka paljastavat suunnittelussa esille tulevia kulttuurisia eroja.

Maamme sijainti tuottaa omat vaatimuksensa, joita opiskelijat eivät osaa aina ottaa huomioon. Puurakennuskurssilla tehtävänä oli suunnitella pieni puurakennus.

– Usein opiskelijat piirtävät rakennuksiin tasaisen katon. Eräs portugalilainen opiskelija piirsi katokseen myös aukon, Huuhka kertoo.

Opiskelijat eivät ottaneet lunta huomioon.

Lämpimässä Etelä-Euroopassa sade ei niinkään haittaa, sillä onhan Roomassa Pantheonin temppelin kupolikatossa halkaisijaltaan 9 metrin aukko. Sama näkyy siinä, että eteläeurooppalaisissa oppilaitoksissa luokkahuoneisiin kuljetaan usein ulkokäytävän kautta.

– Etelästä tulevat opiskelijat eivät osaa ottaa huomioon lämmöneristystä eivätkä kosteutta.

Lumen ja veden valumista heillä ei ole samanlaista kokemusta.

Opiskelijoiden ratkaisut ovat usein myös kevyempiä, niissä on liikkuvia rakenteita, jotka talvella helposti jäätyvät.

Ulkomaisia arkkitehtuurilehtiä selatessa näyttää siltä, että niissä sisä- ja ulkotila ikään kuin liukuvat toisiinsa, jolloin ikkuna saattaa lähteä suoraan lattiasta. Tällaisten arkkitehtonisesti eleganttien rakenteiden toteuttaminen vaatii Suomessa syvällistä rakenteellista osaamista.

Yliopistotutkija Satu Huuhka on Tampereen yliopiston Rakennusopin ja korjausrakentamisen opettaja. Hän on ohjannut ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoitustöitä, jotka paljastavat suunnittelussa esille tulevia kulttuurisia eroja.

Etäisyys naapuriin

Tanskassa ja Hollannissa historiallisten kaupunkien kadut ovat kapeita ja maan tasalla olevissa ikkunoissa on usein vain kevyet verhot. Siellä sosiaalisen tilan välimatka muihin asukkaisiin on lyhyempi, naapurit kohtaavat toisensa eri tavalla.

Meillä sosiaalinen kontrolli on erilaista. Suomessa kerrostaloihin ei esimerkiksi yleensä haluta luhtikäytäviä, jotka tuottaisivat asuntojen ikkunoiden eteen liikennettä.

– Hollannissa taas erään kerrostalon porraskäytävät muutettiin luhtikäytäviksi sosiaalisen kontrollin lisäämiseksi ja ilkivallan kitkemiseksi.

Meille tärkeää on oma reviiri. Mieluummin halutaan olla naapurista eristyksissä, jopa hiukan piilossa.

Pienenä anekdoottina Huuhka kertoo, että hänen miehensä laittoi aikaisemmin aina kotiin tullessaan verhot tiukasti kiinni. Tapa oli lapsuudenkodin peruja.

Suomessa välimatka kohti yhteisöllisempää asumista saattaa lyhentyä vasta pidemmässä aikahaarukassa.

Jos huoneistoa revitään auki ja putket vaihdetaan, silloin voi tarvittaessa tehdä pieniä muutoksia kylpyhuoneen pohjaratkaisuun. Kahdenkymmenen sentin hienosäätö pienessä tilassa voi merkitä paljon. Kuva: Mikael Lindén

Neliöt vähenevät

Eräs suomalaisen rakentamisen erityisyys ovat tuulikaapit.

Vanhojen talojen kuisti on siirretty tuulikaappiin ja väliovi on toiminut eräänlaisena ilmalukkona. Kuraiset kengät ja takki jätetään tuulikaapin naulakkoon. Tai kissa saa odottaa kiltisti sisäänpääsyä välioven takana.

Jos maassa on kuiva ilmasto, tuulikaappia eikä eteistä tarvita.

– Eräässä brasilialaisen opiskelijan suunnitelmassa ovesta tullaan sisään suoraan olohuoneeseen.

Tässä ratkaisussa vaatenaulakko sijaitsi makuuhuoneessa.

Ulkomaalaiset opiskelijat piirsivät myös pienempiä parvekkeita.

– Meillä parvekkeet ovat suurempia ja usein lasitettuja. Suomalaiselle parveke on tärkeä, koska parvekkeella kevät voi alkaa aikaisemmin ja syksyllä kesää voi pidentää. Lämpimämmissä maissa oleskellaan enemmän puistoissa, kaduilla ja toreilla.

Avokeittiöt ovat myös yleistyneet. Taustalla on 1990-luvulla alkanut tilankäytön tehostaminen.

– Vielä 1970-luvulla 3h + k on ollut kooltaan 80 neliötä. Nyt 3h + tupakeittiön koko on 65 neliötä.

Pienempään tilaan ahdettu kolmio on tietysti edullisempi ostaa kuin suurempi, koska neliöitä on vähemmän.

Käytettävyyttä voidaan parantaa vanhoissa kylpyhuoneissa. Remontin yhteydessä halutaan usein amme pois ja tilalle laitetaan suihku. Kuva: Mikael Lindén

Sauna on in tai out

Sauna on nykyisissä asunnoissa normi, mutta kaikki eivät sitä halua.

Yksi mahdollisuus on muuttaa vaatehuone pieneksi saunaksi. Tähän operaatioon tarvitaan lupa kaupungilta ja taloyhtiöltä.

– 1970-luvun L:n muotoiseen koukkukolmioon voi kätevästi linjasaneerauksen yhteydessä rakentaa saunan, jos kylpyhuoneen vieressä on vaatehuone, kuten usein on.

Uusissa asunnoissa kylpyhuone on inva-mitoitettu ja esteettömyysseikat on otettu huomioon. Käytettävyyttä voidaan parantaa myös vanhoissa asunnoissa. Remontin yhteydessä halutaan usein amme pois ja tilalle laitetaan suihku.

– Perustelen ammeen poistamisen opiskelijoille sillä, että huonojalkaisilla vanhuksilla on vaikeuksia päästä sinne ja pysyä pystyssä.

Muualla maailmassa on varsin yleisesti käytössä suihkuallas, joka hoitaa samalla vedeneristyksen. Suihkualtaan ongelma on se, että siihen ei pääse pyörätuolilla.

– Varsinkin puutaloissa suihkuallas tai -kaappi olisi kuitenkin vedeneristyksen näkökulmasta järkevä ratkaisu.

Vuodenaikojen ottaminen huomioon näkyy suomalaisessa rakentamisessa monenlaisina suojarakenteina. Kuva: Ari Korkala

Muutosten mahdollisuudet

Saksassa viemäriputkien saneerauksessa käytetään yleisesti sukitusta tai sujutusta.

Jos huoneistoa revitään auki ja putket vaihdetaan, silloin voi tarvittaessa tehdä pieniä muutoksia kylpyhuoneen pohjaratkaisuun. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on otettava huomioon jo suunnittelun toimeksiannossa, halutaanko muutoksia vai ei.

– Jos muutosten mahdollisuuksia ei edes ajatella, tehdään helposti kaikki vanhan mallin mukaan. Kahdenkymmenen sentin hienosäätö pienessä tilassa voi merkitä paljon.

Iso virtaus asuntosuunnittelussa on edelleen se, että tarjolla on vain yhtä varsin yksipuolista tuotetta, eikä yksilöllisiä toiveita oteta huomioon.

– Kerrostalotuotannossa asiakas ostaa sitä mitä on tarjolla, ja silloin voi vaikuttaa vain pinnallisiin ratkaisuihin.

Rakentamisen laadusta keskustellaan joskus kiivaastikin. Ei liene viikkoa, jolloin uutisoidaan jostain kulmasta vuotavista uudisrakennuksista ja muista rakennusvirheistä.

Arkkitehtuurin laadusta sen sijaan ei keskustella, eikä asuntojen pohjaratkaisuista käydä debattia muualla kuin ammattiseminaareissa ja satunnaisesti sanomalehdissä.

– Ehkä asuntojen ostajat eivät osaa kaivata muuta. Katsotaan vain sitä, mitä on tarjolla.

Teksti Jyrki Liikka