Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 7,8 Mt hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO2).
”Hienoa, että meillä on nyt kattava suunnitelma rakennusten käytön ja asumisen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Rakennusten korjaaminen energiatehokkaiksi ja lämmittäminen uusiutuvalla energialla fossiilisten sijaan ovat tärkeitä toimia kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Energiatehokkuuden parantaminen auttaa myös hillitsemään asumiskustannusten nousua”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, tavoitteet energiatehokkuudelle, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä politiikkatoimet, joilla edistetään rakennusten korjaamista energiatehokkaiksi ja lämmityksen suhteen vähähiiliseksi.
Strategiassa keskitytään olemassa oleviin rakennuksiin, sillä vuonna 2020 ja sen jälkeen valmistuvat rakennukset rakennetaan säädösten mukaan erittäin energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi, lähes nollaenergiatasolle.
Strategian mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen rakennusten lämmityksessä ja sähköntuotannossa leikkaa vuoteen 2050 mennessä olemassa olevien rakennusten päästöistä 40 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä yhteensä 20 prosenttia ja 30 prosentin päästövähennys saadaan aikaan vanhojen rakennusten poistuman ja tilatehokkuuden parantamisen avulla.
Strategia sisältää yhteensä 85 toimenpidettä, joista 36 on jo toimeenpantu, 16 on valmisteltavana ja 33 on annettu suosituksina viranomaisille, kiinteistöjen omistajille ja muille sidosryhmille. Strategiassa on otettu huomioon erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet.
Tavoitteena on, että lähes nollaenergiarakennusten osuus kasvaa 10 prosentista yli 90 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Asuinrakennusten omistajia kannustetaan tekemään energiatehokkuutta parantavia korjauksia muun muassa energia-avustuksella, jota on tarjolla yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2020-2022. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset.
Strategiassa esitetään omakoti- ja paritaloille, rivitaloille, kerrostaloille sekä muussa kuin asuinkäytössä oleville rakennuksille suunnatut suositukset kustannustehokkaisiin korjaustoimiin ja energiatehokkuuden parannuksiin. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on kustannus- ja materiaalitehokkainta tehdä muiden peruskorjausten yhteydessä. Tähän velvoittavat myös vuonna 2013 voimaan tulleet energiatehokkuuden parantamista korjausten yhteydessä koskevat vaatimukset.
Vanhoista rakennuksista poistuu arviolta 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tähän johtavat muun muassa rakennuskannan ikääntyminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja kaupunkirakenteen tiivistäminen.
Kivihiilen käyttö lämmöntuotannossa lopetetaan vuoden 2029 loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaan fossiilista polttoöljyä käyttävästä öljylämmityksestä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion rakennuksissa öljylämmityksestä luovutaan jo 2024 mennessä. Vuodelle 2021 valmisteillaan avustusta öljylämmityksestä luopumiseen.
Strategia ulottuu vuoteen 2050 saakka ja se päivitetään 10 vuoden välein. Etenemisestä raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2023 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Raporteissa seurataan muun muassa energiankulutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöissä tapahtuvia muutoksia.
Strategia sisältää myös Suomessa kehitettävän hiilijalanjälki-indikaattorin, jolla voidaan lähitulevaisuudessa seurata laajamittaisten peruskorjausten päästöjä. Indikaattori otetaan käyttöön ja sille asetetaan tarkemmat tavoitteet, kun hiilijalanjäljen laskentamenetelmä ja rakennusmateriaalien päästötietokanta ovat käytössä.
Seurantajärjestelmä tehdään valmiiksi vuoteen 2023 mennessä.
Strategia on laadittu ympäristöministeriön käynnistämissä hankkeissa. Sen laatimisen tukena oli kiinteistö- ja rakennusalan toimialajärjestöjen ja valtion virastojen edustajista koottu seurantaryhmä. Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun REMPPA-hankkeessa kartoitettiin rakennuskannan tila, korjaustoimenpiteet sekä Suomen politiikkatoimet. Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n RetroCheck-hankkeessa tuotettiin vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymisen indikaattorit, perusura korjausrakentamiselle, korjausrakentamisen etenemissuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050 sekä seurantajärjestelmä korjausrakentamisen seurantaa ja raportointia varten.
Strategiasta on järjestetty kaksi julkista kuulemistilaisuutta, erillinen asiantuntijakuuleminen sekä kuusi eri puolilla Suomea järjestettyä työpajaa. Kaikkiaan työhön on osallistunut asiantuntijoita lähes 150 organisaatiosta.
”Strategiasta on saatu mahdollisimman toimiva ja toteuttamiskelpoinen, kun se on tehty avoimesti, yhteistyössä sidosryhmien kanssa”, ministeri Mikkonen sanoo.
Strategia toimitettiin EU:lle 10.3.2020 direktiivin vaatimusten mukaisesti.