Espoon Tapiolassa oleva suojeltu 1950-luvun kohde on suunniteltu korjattavaksi alkuperäisen hengen mukaiseksi kaikilta julkisivuosiltaan. As Oy Viisikon talot ovat esimerkki siitä, että myös tämänkaltaisiin kohteisiin saadaan modernia otetta hyvällä suunnittelulla.
– Kohteen suojelu asettaa rajoitteita, mutta se ei välttämättä estä muutoksia tai tasonkorotuksia, mikäli ratkaisut saadaan rakennukseen sopiviksi. Tämä edellyttää yhteistyötä viranomaisten kanssa, mikä onkin tässä kohteessa sujunut hyvin, pääsuunnittelijana ja arkkitehtisuunnittelijana toimiva rakennusarkkitehti Tomi Hautakangas Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy:stä kertoo.
– Erikoisuutena tulee olemaan alkuperäistä muotoa mukaileva, mutta uudella tapaa rakentuva parvekekaide, joka voidaan toteuttaa pajatyönä ja asentaa valmiiksi maalattuna paikoilleen.
Terassilasitus sijoittuu kaiteen taakse, jolloin vältytään lasituksen liittymiseltä kaiteeseen.
Parvekkeilla tällä hetkellä olevat ruskeat alumiinipintaiset kaiteet on uusittu 1980-luvulla, eivätkä ne istu yhteen talon alkuperäisen ilmeen kanssa. Uusien kaiteiden suunnittelussa Tomi
Hautakangas hyödynsi vanhoja detaljipiirustuksia. Metallikaiteesta tehdään nykyistä sirompi ja parvekkeeseen tulee neljän jako.
Yhtenäinen ilme
Puiston suuntaan avautuvat parvekkeet on verhoiltu rautalankalasilla. Hautakankaan mukaan tämä on tarkoitus vaihtaa, mahdollisesti opaalietsattuun lasiin.
Viranomaisten kanssa suoritettavien mallikatselmuksen kautta asettuvat lopulliset materiaali- ja värivalinnat kohdalleen.
Joillakin parvekkeilla on asukkaiden asennuttamia lasituksia ja ne poikkeavat toisistaan. Remontissa ilme yhtenäistyy, kun kaikki parvekkeet saavat ylhäältä alas saakka ulottuvan lasituksen.
Kiskojen väri myötäilee talon muuta värimaailmaa.
Parvekkeille tulee myös led-valaistus, joka kytketään kiinteistön ulkovaloryhmään. Asukas saa niin halutessaan sammutettua valot huoneistoon asennettavasta katkaisijasta.
Parvekkeiden betonirakenteet ovat kuntotutkimuksen mukaan niin hyvässä kunnossa, että niille riittää paikkakorjaus ja pinnoitus.
Talojen julkisivuremontin suunnittelu käynnistyi, kun seinärappausten havaittiin irtoilevan monesta kohtaa.
– Rappaus on huonolaatuista ja hiekoittunut voimakkaasti, minkä vuoksi sitä olisi ollut hankala paikata, eikä sen käyttöiällekään olisi voitu asettaa kovin suuria odotuksia. Näin ollen vaihtoehdoksi jäi uudelleenrappaus.
Myös sokkelit kunnostetaan ja maalataan. Kymmenkunta vuotta sitten vaihdetut huoneistojen puuikkunat huoltomaalataan ja ikkunapellit uusitaan. Porrashuoneiden ikkunoihin tehdään savunpoistoluukut.
Kaikkiin huoneistoihin asennetaan ulkoseinään uudet korvausilmaventtiilit ja osa ullakolla olevasta vuotavasta ilmanvaihtokanavistosta uusitaan.
– Taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto ja ikkunoissa korvausilmaventtiilit. Ilmanvaihto ei kuitenkaan ole toiminut toivotulla tavalla, joten poistokanavistolle tehdään parannuksia ja osa siitä uusitaan.
Talojen katoilla on ollut tuuletus- ja lämpövuoto-ongelmia. Vesikatot uusitaan ja korotetaan noin 15 senttimetriä, koska yläpohjaan lisätään lämmöneristystä.
Uutta edustavat porrashuoneiden ovien ja liiketilojen ylle rakennettavat kattolipat.
– Ne pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että ne olisivat voineet olla rakennuksissa jo uutena. Mallia ei kuitenkaan ole voitu ottaa suoraan mistään. Matalat lipat verhoillaan kuparipellillä, Tomi Hautakangas kertoo. Espoon kaupunginmuseo piti ratkaisua sopivana.
Kuvateksti: Taloyhtiön tontti rajoittuu suojeltuun puistoon rajan myötäillessä rakennusten reunoja. Kerrostalojen parvekkeet avautuvat puiston suuntaan.
Teksti Irene Murtomäki
Kuva Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2017
