SuLVI: Aurinkosähkön mitoituksessa virheitä

Kuva: Pixabay

Yhä isompi osa kiinteistöjen käyttämästä energiasta tuotetaan ympäristöystävällisellä aurinkoenergialla eli aurinkopaneeleilla tai aurinkokeräimillä. Suomen LVI-liitto SuLVI:n mukaan aurinkosähkö on usein kuitenkin mitoitettu pieleen.

Aurinkosähkö kannattaa mitoittaa niin, että kaikki sähkö, mikä aurinkoenergialla tuotetaan, myös käytetään kiinteistössä. Vaikka kiinteistön tuottama ylimääräinen sähkö voidaan nykypäivänä myydä sähköyhtiöille, Suomessa korvaukset ovat niin minimaalisia, ettei se kannata. Hyvään hyötysuhteeseen yltäminen edellyttää, että aurinkosähkö mitoitetaan juuri oikein.

”Tällä hetkellä on päällä aurinkosähköbuumi, jonka takia liikkeellä on valitettavasti myös epäpäteviä toimijoita. Aurinkosähkön tuottoja saatetaan liioitella ja luvata liian lyhyitä takaisinmaksuaikoja”, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n koulutuspäällikkö Samuli Könkö sanoo.

Aurinkosähkön mitoituksen pitäisi perustua kiinteistön todelliseen, eikä laskennalliseen kulutukseen. Aurinkosähköjärjestelmää hankittaessa paras tapa SuLVI:n mukaan on palkata LVI-suunnittelija, joka konsultoi tarvittaessa muita suunnittelijoita ja osaa laskea kiinteistön aurinkosähköjärjestelmien mitoituksen oikein.

LVI-suunnittelija ottaa kantaa myös siihen, kannattaako auringon säteilyenergiasta tehdä sähköä vai lämpöä – eli ostaa aurinkopaneeleita vai -keräimiä.

Aurinkosähkö on oleellinen osa rakennusten lähes nollaenergia- eli nZEB-ratkaisuja. Niissä rakennukset ovat erittäin energiatehokkaita. Lisäksi sekin energia, mitä nZEB-rakennuksissa käytetään, tuotetaan uusiutuvilla energioilla kuten auringolla.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD edellyttää, että julkisten uudisrakennusten on oltava 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 jälkeen kaikissa uudisrakennuksissa on yllettävä nZEB-tasoon.

Myös korjausrakennuskohteissa on mahdollista saavuttaa nZEB-taso. Lähes nollaenergiatasolle kannattaa pyrkiä, vaikka direktiivi ei siihen pakottaisikaan, koska se on ympäristöystävällistä, tuo kustannussäästöjä ja parantaa asumismukavuutta.

nZEB-tasolle pääseminen edellyttää kokonaisvaltaista suunnitelmaa, jossa energiatehokkuuden parantaminen laitetaan etusijalle. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi poistoilman lämmöntalteenottoa.

”Ei riitä, että kiinteistössä uusitaan vain julkisivu, laitetaan lisäeristyksiä ja uusitaan ikkunoita. Tekniikan pitää olla iskussa. Usein tarvitaan poistoilmalämmön hyödyntämistä ja siihen lisättynä aurinkoenergiaa joko keräimillä tai paneeleilla”, Könkö sanoo.

Yleensä energiansäästöä saadaan aikaiseksi SuLVI:n mukaan jo pelkästään sillä, että kiinteistön taloteknisiä laitteita kunnostetaan ja huolletaan.