Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan vuonna 2020 asennettuihin 102 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa euroa. Lämpöpumppujen lämmöntuotanto on Suomessa SULPU:n mukaan 12 terawattituntia vuodessa, eli noin 15 % Suomen asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n vuonna 2020 myydyistä 102 000 lämpöpumpusta oli ilmalämpöpumppuja reilut 80 000, maalämpöpumppuja 9000, ilma-vesilämpöpumppuja 8000 ja poistoilmalämpöpumppuja 3500. SULPU:n mukaan valtion tuki öljylämmityksestä luopumiselle kiihdytti erityisesti ilma-vesilämpöpumppujen myyntiä: kasvua tuli 25 %.
Maalämpöpumpuissa oli SULPU:n mukaan 4 %:n lasku laskua, mutta koska toimitettujen maalämpöpumppujärjestelmien koot kasvoivat huomattavasti, sektorin euromääräinen myynti kasvoi.
SULPU:n mukaan kerrostalojen maa- ja poistoilmalämpöpumput sekä niiden yhdistelmät yleistyvät. Viime vuonna noin 500 kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteen ottava lämpöpumppu.
Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla, SULPU:sta kerrotaan. Kauko- ja aluelämmön ja aluejäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä useita hankkeita. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää aina lämpöpumpputekniikkaa.
SULPU:n mukaan lämpöpumput ovat avainasemassa sähkön kysyntäjoustossa.
– Lämpöpumppu on ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 5000 megawattia, ja sitähän tuli viime vuonnakin noin 500 megawattia lisää. Ohjattavaa sähkötehoa lämpöpumppukannasta löytyisi jo 1500–2000 megawattia, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo.