Tuleeko Helsingin Satumaanpolku 6:ssa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön putkiremontista satumainen? Tätä kysyttiin joulukuun alussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa, jossa kerrottiin taloyhtiön kahden viikon putkiremontista.
Hallituksen puheenjohtaja Mikko Jauhiainen ja isännöitsijä Juhani Hujanen vakuuttavat kokemuksen olleen niin hyvän ja positiivisen, että heidän mielestään taloyhtiöiden kannattaisi soveltaa yhteistoimintamallia putkiremonteissaan.
Suosittelen ehdottomasti, mikäli taloyhtiöllä on aikaa riittävästi valmistautua ja halua osallistaa asukkaat yhteistoiminnalliseen remontin toteuttamiseen, hallituksen puheenjohtaja Mikko Jauhiainen nostaa esiin ensimmäisenä tärkeänä vaatimuksena.
Urakan toteuttajilla tulee olla riittävä osaaminen työn suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi taloyhtiön hallituksella tulee olla intoa ja yhteistyöhalukkuutta tehdä työ aidosti suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Ja myös isännöitsijältä tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja yhteistyöhalukkuutta, hän jatkaa.
Myös Juhani Hujanen Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy:stä vakuuttaa allianssimallin eli yhteistoimintamallin soveltumista taloyhtiöiden korjaushankkeisiin.
– Taloyhtiön koko vaikuttaa kuitenkin sen verran vahvasti urakan logistiikkaan ja työvoimaan sekä töiden allokointiin, niin siksi on syytä miettiä aidon allianssimallin tarkoituksenmukaisuus isommissa kohteissa ainakin suoritettavan työn ja odotetun urakan keston osalta, Hujanen muistuttaa.
– Mielestäni kuitenkin kyseinen työskentelymalli sopii mainiosti yhteistyö- ja projektimuodoksi remontissa kuin remontissa.
Perusteellinen valmisteluvaihe tarpeen
Hankkeen valmistelu käynnistyi Jauhiaisen mukaan toukokuun lopulla, jolloin aloitettiin viikoittaiset Big room-kokoukset allianssiryhmän kesken.
Kokouksien aikana valmisteltiin mm. rakennusvalvonnan vaatimat suunnitelmat rakennuslupaa varten. Lupahakemus jätettiin juhannuksen aikoihin, hän kertoo.
Lisäksi ennen kuin kuhunkin huoneistoon kohdistuvaa kahden viikon korjausrupeamaa lähdettiin käytännössä toteuttamaan, erilaisia valmistelevia töitä oli tehty jo elokuusta alkaen. Se vaihe sisälsi muun muassa työn suunnittelua eri työkuntien välillä, käyttövesiputkien asennusta porraskäytävässä, paloluukun asentamista, seinien, kattojen ja lattioiden maalaustöitä sekä näytteiden ottoja rakenteista.
Pyrkimyksenä oli Juhani Hujasen mukaan nimenomaan se, että kaikki ne asiat, jotka suinkin voitiin tehdä ilman huoneistoon menoa, tehtiin ja valmisteltiin etukäteen.
Aikataulussa pysyttiin
Hallituksen puheenjohtaja Mikko Jauhiainen on tyytyväinen putkiremontin toteuttamiseen myös asukkaiden näkökulmasta katsottuna.
– Asukkaita haastateltuani ja vikalistat nähneenä voin sanoa remontin sujuneen odotusten mukaisesti ja monen osakkaan kohdalla jopa odotuksia paremminkin.
Esimerkillistä hankkeessa voi perinteisiin toimintatapoihin verrattuna sanoa olleen myös sen, että kun huoneistoissa suunniteltiin sujuvan ennalta-arvioidussa kahdessa viikossa, aikataulu piti hyvin. Aika ylittyi Hujasen mukaan vain niissä tapauksissa, missä osakas teetti huoneistossaan taloyhtiön remontin lisäksi omia lisätöitään.
– Remontit huoneistoissa menivät suunnitellussa ajassa eli kahdessa viikossa. Joitakin pieniä yllätyksiä tuli matkan varrella ja työtapoja jouduttiin vaihtamaan lennossa, mutta ne eivät viivästyttäneet remonttia, eivätkä vaikuttaneet myöskään remontin hintaan, Hujanen vielä toteaa.
Minkälainen olikaan ”satumainen” putkiremontti Satumaanpolulla – lue artikkeli tästä: