Suhdanneavustus lisäsi korjausrakentamista, mutta ei tukenut kiinteistöjen pitkäjänteistä kehittämistä. Valtiontalouden kannalta olisi tehokkaampaa kohdentaa ohjauskeinoja korjaushankkeiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen. Näin toteaa VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto tekemässään tuloksellisuustarkastuksessa.
Valtiontalouden tarkastusviraston havainto oli, että vuosina 2009-2010 myönnetty suhdanneluonteinen korjausavustus vaikutti myönteisesti rakennusalan työtuntien määrään ja asuntokannan laatuun lisäämällä korjausrakentamista.
Lyhyen aikavälin elvyttävästä luonteesta johtuen suhdanneavustus ei kuitenkaan tukenut pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistöjen kehittämistä, mikä on ristiriidassa pidemmän aikavälin korjausstrategian kanssa. Tästä syystä tarkastusvirasto pitää tehokkaampana, jos ohjauskeinoja käytetään korjaushankkeiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen.
Työllisyyttä parantamaan
Suhdanneavustuksen tavoitteena oli ylläpitää ja edistää rakennusalan työllisyyttä. Elvytystoimia kohdennettiin korjausrakentamiseen ajatellen, että työvoimaa siirtyisi uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Perusteet korjausrakentamisen tukemiselle olivat osittain epäjohdonmukaiset, sillä tarkastuksen perusteella korjaus- ja uudisrakentamisen työmarkkinat ovat pitkälti erilliset. Vaikka suhdanneavustus lisäsi lyhyellä aikavälillä jonkin verran korjausrakentamisen kysyntää, sen vaikutusta rakennusalan työpaikkojen määrään ei ole pystytty selvittämään.
Kattava vaikutusarviointi tehtävä
Ympäristöministeriön tulisi jatkossa toteuttaa elvytyskeinojen käytöstä kattava vaikutusarviointi, joka auttaisi päätöksentekoa tulevissa elvytystilanteissa.
Myös korjausrakentamisen tilastoinnin tasoa tulisi kehittää. Mahdollisissa tulevissa rakennusalan elvytystilanteissa ympäristöministeriön kannattaisi harkita tuen suuntaamista vahvemmin julkisen sektorin rakennuskannan korjauksiin. Lisäksi korjausavustusjärjestelmissä tulisi kiinnittää huomiota harmaan talouden ehkäisemiseen.
Avustusjärjestelmän taustaa
Suhdanneluonteista korjausavustusta myönnettiin osana hallituksen elvytyspakettia asuinyhteisöille vuosina 2009-2010 kahdessa eri muodossa: 10 prosentin suhdanneavustusta myönnettiin 5 000 euroa ylittäviin asuinyhteisöjen parannus- ja korjaustoimenpiteisiin ja 15 prosentin suhdanneavustusta energiatehokkuutta edistäviin toimenpiteisiin.
Energiapainotteisen suhdanneavustuksen vaikutus ei osoittautunut merkittäväksi. Sille varatusta määrärahasta jäi käyttämättä noin kolmasosa eli 12,3 miljoonaa euroa.
Yhteensä suhdanneavustuksia maksettiin 259,9 miljoonaa euroa. Avustuksia maksettiin sekä valtion talousarviosta että sen ulkopuolisesta valtion asuntorahastosta.
“Suhdanneavustus otettiin vuonna 2009 toistamiseen käyttöön: vuosina 1993–1994 myönnettiin pääasiassa 10 prosentin suuruista korjausavustusta asuntoosakeyhtiöille. 10 prosentin korjausavustuksen tarkoituksena oli 90- luvulla tukea rakentamista Suomen ollessa lamassa. Lisäksi tarkastuksen aloittamisen jälkeen hallitus päätti vuoden 2013 loppupuolella tukea rakennusalan työllisyyttä ja korjausrakentamista määräaikaisella asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustuksella, yhteensä 115 miljoonalla eurolla, vuosina 2013–2014”, tarkastuskertomuksessa muistutetaan.