Kuntien on laadittava lähiöstrategioita ja kiinteistönomistajien omia kiinteistöjään koskevia strategioita. Tässä on perusta asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen nimeämän Remonttiryhmän toimenpide-ehdotuksille, joissa korostetaan erityisesti parempaa korjaamisen ja ylläpitämisen kulttuuria. Raportissa esitetään muutoksia myös korjausten rahoittamiseen.
Remonttiryhmä luovutti raporttinsa tänään asunto- ja viestintäministeri Pia Viitaselle.
– Kiinteistönomistajien ja kuntien olisi tiedostettava rakennusten ja asuinalueiden korjaustarve ja tartuttava nyt toimeen, jotta Suomen lähiöt eivät rapistu”, Remonttiryhmän puheenjohtaja Teija Ojankoski totesi.
Strategiat perustaksi
Remonttiryhmän näkemyksen mukaan kuntia tulisi kannustaa laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi. Strategian puuttuminen tulee pidemmän päälle kalliiksi kunnalle ja veronmaksajille.
Remonttiryhmä esittää muun muassa, että Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimuksiin kirjattaisiin myös vanhojen asuinalueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen (täydennysrakentamisen) tavoitteita.
Valtion tulisi tarjota kunnille valmiita toimintamalleja strategian luomiseen ja toteuttamiseen. Toimintamallit syntyvät esim. pilottilähiöiden kautta.
Remontti- ja ylläpitomittari käyttöön
Remonttiryhmä esittää, että taloyhtiöissä otetaan käyttöön mittari, joka seuraa korjaustarvetta ja ylläpitovajetta. Mittari voitaisiin liittää osaksi isännöitsijätodistusta.
Lisäksi Remonttiryhmä ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitotarveselvitys tehtäisiin nykyisen 5 vuoden sijaan 10 vuodeksi, jotta asukkaat ja asunnonostajat voivat paremmin varautua korjaustarpeisiin taloudellisesti. Selvityksestä tulisi keskeinen asuntokaupan dokumentti 2020 mennessä.
Rahoituksen uudet keinot
– Lähiöiden uutta korjauskulttuuria voi edistää myös valtiontaloudellisin ohjausvälinein. Valtio voisi esimerkiksi helpottaa korjausten rahoitusta antamalla asunto-osakeyhtiöille täytetakauksen peruskorjauslainaan. Uusi täytetakausmalli tulisi nykyisen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuskorkotukilainan rinnalle. Täytetakausmallin valmistelu voidaan aloittaa nähdäkseni välittömästi, Pia Viitanen totesi.
Täytetakauksen hakuprosessista halutaan sujuva.
Valtion korjausavustukset tulisi kohdistaa jatkossa strategioiden laatimiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Näillä avustuksilla ei tarkoiteta esimerkiksi viimeksi myönnettyjä suhdanneluonteisia korjausavustuksia.