Väestönsuojat antavat suojaa rakennuksen sortumiselta esimerkiksi räjähdysten tai paineaaltojen takia. Lisäksi ne suojaavat kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä kuten ydinaseen kaukolaskeumalta.
Suojien käyttöönoton ei ajatella tapahtuvan täysin yllättäen vaan kriisin ajatellaan kehkeytyvän viikkojen ja kuukausien aikana. Valmiustilanteessa suojia kunnostettaisiin, valmisteltaisiin käyttöönottoa ja lisättäisiin suojautumiseen liittyvää koulutusta, kirjoittaa koulutuspäällikkö Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n verkkosivuilla.
Lain mukaan suojan käyttöönottoon on annettu aikaa 72 tuntia. Sen aikana tyhjennetään suoja, tarkistetaan varusteet, täytetään vesisäiliöt, valmistellaan suoja tiiviiksi ja otetaan suojan oma ilmanvaihtolaitteisto käyttöön.
Väestönsuojista ja niiden kunnosta puhuttaessa on Ira Pasin mukaan hyvä erottaa 1959–1971 rakennetut suojat sekä vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat. Vuosina 1959–1971 rakennettiin suojapaikkoja, joissa on vain hiekkasuodatin. Näiden kunnostaminen nykyaikaisiksi vaatisi todennäköisesti ilmanvaihtolaitteiston erityissuodattimella sekä mahdollisesti joitain rakenteellisia parannuksia. Lisäksi varsinkin pääkaupunkiseudulla on myös ennen vuotta 1959 rakennettuja suojia, joissa ei ole ilmanvaihtolaitteistoa tai suodattimia lainkaan, Pasi kirjoittaa.
Vuoden 1971 jälkeen rakennetuissa suojissa on aktiivihiilierityissuodatin. Suojien ilmanvaihtolaitteistoja tulee käyttöohjeiden mukaan huoltaa ja koekäyttää vuosittain sekä tarkistaa silmämääräisesti, että suoja on tiivis ja välineet paikoillaan. Lisäksi 10 vuoden välein tulee tehdä perusteellisempi tarkastus, josta täytetään pöytäkirja, joka tarvittaessa esitetään pelastusviranomaisille.
Pasin mukaan suojat olisivat todennäköisesti käyttöönotettavissa ja korjattavissa pienine puutteineen, kun puhutaan 1971 ja sen jälkeen rakennetuista väestönsuojista. Osa suojista tosin edellyttäisi isompaa kunnostusta. Tätä vanhemmat väestönsuojat vaativat todennäköisesti ilmanvaihdon osalta perusteellisempaa korjausta, mutta toisaalta antaisivat jonkinlaisen rakenteellisen suojan.
Ira Pasi muistuttaa, että vastuu väestönsuojan kunnosta ja myös sen käytännön toteutuksesta on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiön hallituksella ja viime kädessä puheenjohtajalla. Pasi suosittelee, että taloyhtiöstä löytyisi vapaaehtoinen, joka kouluttautuisi väestönsuojan hoitajaksi yhden illan kurssilla. Hoitaja tekee vuosittain kevyen huollon ja tarkistuksen: pyöräyttää ilmanvaihtoa ja padotusventtiiliä sekä tarkistaa, että tiivisteet toimivat ja kaikki välineet ovat paikallaan. Väestönsuojan hoitajan kursseja järjestävät alueelliset pelastusliitot.