Puolet osakkaista ja neljännes hallituksen jäsenistä piti tarpeellisena, että perustettaisiin viranomaisen ylläpitämä sovittelu- tai riidanratkaisuelintä. Siellä voitaisiin käsitellä esimerkiksi osakkaiden yhdenvertaisuuteen ja kunnossapitovastuun jakoon liittyviä erimielisyyksiä ja riitoja.
Huomattavassa osassa taloyhtiöistä – 33 prosenttia osakkaiden ja 22 prosenttia hallituksen jäsenten taloyhtiöistä – on toistuvia erimielisyyksiä tai riitoja osakkaiden kesken. Suurin osa vastaajista kuitenkin ilmoitti, että asunto-osakeyhtiölakiin ja/tai yhtiöjärjestykseen perustuvien erimielisyyksien määrä ei ole muuttunut.
Yhtiökokousviestintään suurin osa vastaajista on tyytyväisiä. Kuitenkin tyytymättömät osakkaat kaipaisivat enemmän tilikauden aikaista viestintää ja tietoa tulevista remonteista ja uudistuksista yllättävistä vahingoista, huoneiston käytöstä ja kuluista, isännöitsijän vaihdoksesta sekä yhtiön taloustilanteesta.
Tällaisia päätelmiä voidaan tehdä oikeusministeriön toteuttamassa avoimessa internet-kyselyssä saatujen vastausten perusteella. Kyselyyn vastasi yli 6 300 osakasta, hallituksen jäsentä, isännöitsijää ja kiinteistönvälittäjää.
Heistä yli 4 000 haluaa osallistua myös touko-kesäkuussa hankkeen seuraavaan vaiheeseen, jossa kartoitetaan tarkempia toimintavaihtoehtoja joukkoistamisen avulla.
Kunnossapitotarveselvitys riittää
Suurin osa vastaajista ilmoitti, että taloyhtiössä ei ole toistuvia riitoja korjauskustannusten jaosta. Osakkaista 54 prosenttia ja hallituksen jäsenistä 87 prosenttia pitää kunnossapitotarveselvitystä riittävänä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että 5 vuoden selvitys riittää (osakkaat 77 prosenttia hallituksen puheenjohtajat 85 prosenttia ja isännöitsijät 81 prosenttia).
Lisäksi suuri osa vastaajista (69 prosenttia osakkaista, 50 prosenttia hallituksen jäsenistä, 41 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että selvityksen pitäisi aina olla rakennusalan asiantuntijan tekemä.
Remontti-ilmoitusmenettely selkeä
Osakkaiden remontti-ilmoitusta koskevien vaatimusten todettiin pääosin olevan riittävän selkeät (73 prosenttia osakkaista) ja osakkaiden yleensä ilmoittavan remonteistaan lain mukaisesti (82 prosenttia hallituksen jäsenistä, 86 prosenttia isännöitsijöistä).
Ilmoitusten käsittelymaksujen ja valvonnan kustannuksien arvioitiin pääosin säilyneen ennallaan. Ilmoitusvelvollisuuden ja remonttien valvonnan todettiin hieman vähentäneen remonteista aiheutuneita vahinkoja.
Työmäärä kasvanut
Hallituksen jäsenistä 58 prosenttia ja isännöitsijöistä 87 prosenttia ilmoitti työmäärän kasvaneen. Kolmannes hallituksen jäsenistä ja suurin osa isännöitsijöistä (62 prosenttia) arvioi hallitustyön vievän enemmän aikaa.
Työmäärää kasvattivat myös yhtiöiden remontit ja yhtiöissä tapahtuneet vahingot. Hallituksen jäsenistä 39 prosenttia arvioi isännöintipalvelujen tarpeen kasvaneen ja 53 prosenttia isännöitsijöistä palvelun kysynnän lisääntyneen kesäkuun 2010 jälkeen.
Isännöitsijäntodistuksen saamisen arvioitiin jossain määrin hidastuneen ja isännöitsijäntodistuksen hinnan jossain määrin nousseen sekä kesäkuun 2010 jälkeen, että vuoden 2013 varainsiirtoverolain uudistuksen jälkeen.
Laatuaan ensimmäinen
Oikeusministeriö selvitti 1.11-18.12.2013 avoimilla internet-kyselyillä kansalaisten kokemuksia ja käsityksiä asunto-osakeyhtiölain (AOYL) toimivuudesta sekä siitä, miten lain täytäntöönpano ja tavoitellut vaikutukset ovat toteutuneet.
Tarkoitus oli selvittää, onko tarpeen kehittää lainsäädäntö- ja/tai hallinnollisin toimin asunto-osakeyhtiöiden toimintaan ja yhtiöiden piiriin kuuluvien välisiin suhteisiin vaikuttavia seikkoja (mm. viestintä, hyvä käytäntö -suositukset ja riidanratkaisu).
Yhteenveto on laadittu virkatyönä oikeusministeriössä. Vastausaineisto on taloyhtiön osakkaiden ja hallituksen jäsenien osalta yleistetty tilastotieteen menetelmin siten, että yhteenvedossa on otettu huomioon vastaajien ikä ja asunto-osakevarallisuuden jakautuminen eri ikäluokille sekä asunto-osakeyhtiöiden sijainti, talotyyppi ja rakentamisajankohta.
Osakkaiden vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja ikäryhmittäin. Osakkaiden ja hallituksen jäsenten vastauksissa on joiltakin osin alueellisia sekä taloyhtiön rakentamisajasta ja koosta johtuvia eroja.
Hyvä, jos asunto-osakkeet muutetaan kokonaan sähköiseen muotoon. Ne pysyvät paremmin tallella. Kannatan sovittelu- ja riidanratkaisuelinten perustamista taloyhtiöihin.