Tampereen Rautatienkadun päässä sijaitsevan puu- ja kivirakenteisen asuinrakennuksen katto hohtaa kirkkaana. Kaupungin yhtenä maamerkkinä tunnetun Asunto Oy Sorinahteen uusi vesikate on kuparia, joka ajan myötä patinoituu kauniisti.
Asunto Oy Sorinahteen kaksikerroksinen ja kuusiportainen asuinkerrostalo on valmistunut vuonna 1912. Talossa on 24 huoneistoa: neljä kaksiota ja 20 yksiötä. L-mallisen rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 1200 neliömetriä.
Talossa oli ennen saneerausta alkuperäinen katto, joka oli tullut käyttöikänsä päähän. Vanha harjakatto oli ohuesti galvanoitua rautapeltiä, joka oli vuosina 2008–2010 toteutetussa remontissa hiekkapuhallettu ja maalattu vihreäksi.
– Aika oli tehnyt tehtävänsä ja taloyhtiössä katsottiin, että on paras uusia vesikate eikä lähteä kunnostamaan vanhaa. Taloyhtiön hallituksessa puntaroitiin vaihtoehtoina: tehdäänkö uusi vesikate saumapellistä vai kuparista, hallituksen puheenjohtaja Sari Niiniluoto kertoo.
Vaaka kallistui kuparin puolelle, kun ynnättiin vuosikymmenten varrella syntyviä kustannuksia.
– Peltikate olisi täytynyt maalata ensimmäisen kerran kahden vuoden päästä ja sen jälkeen huoltomaalata viiden, kymmenen vuoden välein. Kun vuosien varrella koituvat kulut lasketaan yhteen, tulee hankintahinnaltaan kalliimpi kupari edullisemmaksi. Se maksaa aika nopeasti itsensä takaisin, Niiniluoto toteaa.
Sorinahteen monimuotoinen katto vaatii erityisosaamista. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijänä tuolloin toiminut Ilari Stenman Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy:stä kävivät läpi yrityksiä, joilta löytyy perinteistä peltisepän ammattitaitoa.
Kattoremontin tarjouspyynnöt lähetettiin viidelle urakoitsijalle elokuussa 2020.
– Tavoitteena oli toteuttaa hanke mahdollisimman hyvin alusta lähtien. Hallituksen puheenjohtajana käytin useita päiviä soittaessani referenssikohteisiin, koska pidin sitä erityisen tärkeänä. Kilpailutusvaiheeseen valikoitui kolme yritystä, Niiniluoto kertoo.
Taloyhtiö valitsi urakkaneuvottelujen jälkeen urakoitsijaksi Pirkanmaan Pläkkärit Oy:n.
Kattoremontti sääsuojassa ja käsityönä
Työmaan vastaava Valtter Tyrväinen Pläkkäreistä kertoo, että Sorinahteen kattoremontti alkoi maaliskuussa 2021 telineiden pystytyksellä ja sääsuojauksella. Varsinainen kattotyö alkoi ensimmäinen huhtikuuta ja valmista oli elokuun lopussa.
Sorinahteen kattoremontti toteutettiin peltisepän erikoistyönä kupariohutlevystä saumaamalla. Saneerauksessa kunnioitettiin alkuperäistä rakennustapaa.
Monimuotoisessa katossa on paljon yksityiskohtia, kattoikkunoita, torni ja päätykolmiorakennelmia. Työmaalla nämä nimettiin ”mansikoiksi”.
Kun Sorinahteen vanha kate purettiin, paljastui alla olleet kattorakenteet. Nämä olivat Tyrväisen mukaan hyvässä kunnossa, eikä aluslaudoitusta tarvinnut paljon uusia.
– Kattopinta-alaa on noin tuhat neliötä, josta yhteensä noin 40 neliön alalle vaihdettiin uudet laudat. Voikin todeta, että puurakenne oli kestänyt hyvin aikaa.
– Koska kupari vaatii sileän pohjan, asennettiin laudoituksen päälle vaneri ja siihen huopapinta. Tässä niin kutsutussa kelluvassa rakenteessa pelti ei ole puun kanssa kosketuksessa, Tyrväinen kertoo.
Rivipellit ja jalkakourun osat tulivat työmaalle valmiiksi kantattuina, lähes kaikki muu on tehty käsityönä työmaalla.
Uuden kuparikatteen saumat tehtiin tuplasaumalla. Kiinnitys tehtiin klemmareilla, jotka mahdollistavat kuparin lämpöliikkeen, joka on isompi kuin tavallisessa kattopellissä.
Katon tuuletuksesta huolehtivat alipainetuulettimet, jotka on saumattu harjalle. Huolto- ja kulkurakenteet varustettiin nykymääräysten mukaisilla kattoturvavarusteilla, jotka on polttomaalattu. Vahvan pinnoitteen ansiosta metalli ei pääse kuparin kanssa kosketukseen.
Kuparikaton kimpussa ahersi kaksi peltiseppää, muutamina viikkoina työmaavahvuus oli 4–6 miestä. Sorinahteen kattoremontti osui kesälle, jolloin oli runsaasti hellepäiviä.
– Hupun alla oli kuin kasvihuoneessa, eli kuumaa ja kosteaa. Toisaalta niin oli parempi kuin taivasalla, jossa olisi ollut polttavan kuuma. Kuparin käsittelyyn sää oli erinomainen, sillä lämpimässä materiaali on taipuisaa.
Oman lisänsä kattoremonttiin toi aivan vieressä olevan Tampereen Kansi -hankkeen areenan työmaa, jonka tontille oli sijoitettava kattotyömaan telineitä. Ne oli purettava määräajassa, mikä toi painetta aikatauluun. Sama tilanne oli myöhemmin Vuolteenkadun puolella, jossa käynnistyivät kaupungin katutyöt.
– Hankkeen suurin haaste oli ehdottomasti remontin yhteensovittaminen viereisten urakoiden kanssa. Siinä kuitenkin onnistuttiin hyvässä hengessä, Sari Niiniluoto toteaa.
”Uusi katto tuo paljon hyvää”
Sorinahteessa ollaan tyytyväisiä kattoremontin onnistumisesta.
– Suurimpana tekijänä oli hyvä yhteistyö, johon vaikuttivat valveutuneet osakkaat ja hallitus, osaava isännöitsijä ja valvoja sekä osaavat peltisepät, Sari Niiniluoto toteaa.
Vuosi sitten taloon muuttanut hallituksen jäsen Niklas Ranta on samaa mieltä. Pisteitä tekijöille tulee myös siitä, että remontti ei häirinnyt asumista, vaan työ tehtiin pääasiassa päiväsaikaan.
Asukkaat pidettiin kiitettävästi ajan tasalla koko remontin ajan. Urakoitsija julkaisi viikoittain talon whatsapp-ryhmässä videon, jossa kerrottiin töiden edistymisestä. Lisäksi remonttia seurattiin Plakkärien Youtube-kanavalla.
– Katon uusiminen nostaa kiinnostusta Sorinahteen asuntoja kohtaan ja vaikuttaa niiden arvoon. Tämä näkyi kyselyjen määrässä, kun talossa oli kesän lopussa huoneisto myytävänä. Uusi katto on tuonut tullessaan paljon hyvää, taloyhtiön isännöitsijänä toukokuusta lähtien toiminut Taija Kangaskorte Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy:stä sanoo.
Niiniluoto toteaa, että katon kunnostaminen on vahva signaali vanhan rakennuksen säilyttämisen puolesta. Taloyhtiö haluaa pitää huolta kulttuurihistoriallisesti merkittävästä kohteesta.
– Monesti on kuulunut ohikulkijoilta epäilyjä siitä, että talo pian puretaan, mutta ehkä nämä kommentit nyt loppuvat, Niklas Ranta sanoo.
Pläkkärien Valtter Tyrväinen toteaa, että yli sata vuotta palvellut vesikate edusti taidokasta peltiseppäosaamista.
– Hattua pitää nostaa sen ajan peltisepille. Koko katto oli tehty pienistä levyarkeista, jotka on saumattu käsityönä. Entisajan työn jälkeä voi vain ihastella.
Hän sanoo pilke silmäkulmassa, että toivottavasti samaa voidaan sanoa uudesta katosta sadan vuoden päästä.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari