Sisäilmaongelmat eivät selviä yhdellä testillä

Sisäilmaongelmaiset rakennukset tulisi seuloa toksisuustestin avulla. Kyseisen tutkimusmenetelmän luotettavuus ja käyttötarkoitus pitäisi kuitenkin vielä tarkoin selvittää, ennen kuin sen käyttöä voidaan suositella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat muistuttavat.
Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet sallivat uusien menetelmien käytön terveyshaittojen selvittämisessä, jos niiden toimivuus ja soveltuvuus sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on hyvin ja laajasti osoitettu.
– Julkaisussa esitetty ja muut toksisuutta testaavat menetelmät eivät vielä täytä tätä kriteeriä, muistuttaa päällikkö Anne Hyvärinen, THL:n Asuinympäristö ja terveys -yksiköstä.
Julkaisulla hän viittaa suomalaisen tutkijaryhmän tieteelliseen julkaisuun, jossa on todettu pölyn toksisuudella ja sisäilmastoon liitetyn oireilun välillä on yhteys.
– Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia. Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua, hän jatkaa.
– Jotta menetelmän toimivuutta ja soveltuvuutta voidaan arvioida, tarvitaan riippumaton menetelmän validointi ja arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat menetelmät kertovat ja mistä eivät.

Rakennus- ja talotekniset selvitykset käyttöön

Sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen pitää ensisijaisesti käyttää menetelmiä, joille on yleisesti hyväksytyt soveltuvuus- ja tulkintaohjeet.
Näiden avulla voidaan tunnistaa epäpuhtauden lähteet ja kohdentaa tarvittavat korjaukset.
Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi rakennus- ja talotekniset selvitykset.
– Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.
– Jos toksisuuden mittausmenetelmät osoittautuisivat jatkossa soveltuviksi ja toimiviksi, ne voisivat olla uusi yksi työkalu muiden joukossa sisäilmastoselvityksissä ja ehkäpä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissakin.

Kriittistä testaamista tarvitaan
Sisäilman tai pölyn toksisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoilman saasteet, polttoperäiset hiukkaset, kemikaalit ja rakennuksen mikrobikasvusta peräisin olevat mikrobitoksiinit. Sisäilman tai pölyn toksisuusmittaus ei näin ollen ”kerro”, mikä tai mitkä sisäilman epäpuhtauslähteet aiheuttavat näytteen toksisuuden.
Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää niiden laajaa ja kriittistä testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Rakennuksiin liittyvien oireiden syntyyn vaikuttavat epäpuhtauksien lisäksi ilmanvaihto ja lämpöolosuhteet sekä yksilölliset tekijät.
Mikrobikasvua ja siihen liittyviä mikrobitoksiineja pidetään kosteusvauriorakennuksissa hengitystieoireiden taustatekijänä, mutta mikrobikasvun ja terveysvaikutusten syy-yhteys on edelleen epävarma.
Pölyn toksisuudesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

Ohjeita sisäilmaongelmien selvittämiseen:
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira
Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, Työterveyslaitos
Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ympäristöministeriö
Tietoa luotettavista ja hyväksytyistä menetelmistä saa myös terveydensuojeluviranomaisilta.