Siisti porrashuone on taloyhtiön käyntikortti

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Taloyhtiössä porrashuoneen siisteys kertoo yhtiön viihtyisyydestä ja tasosta sekä luo turvallisuutta. Yksi isännöitsijän tärkeistä tehtävistä on oikein mitoitetun siivouspalvelun kilpailutus ja hankinta.  

Edustava ja siisti porrashuone on taloyhtiön käyntikortti, puhtausalan ammatillinen opettaja Helena Thomander-Lindén Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta toteaa. Hän on seurannut näköalapaikalta puhtaus- ja siivousalaa paitsi opettajan työssä myös toimittuaan aikaisemmin ammatti-­isännöitsijänä sekä siivous- ja huoltoyhtiössä esimiehenä. Thomander-Lindén tietää kokemuksesta, että hyvin hoidetun siivouksen huomaa siitä, että ei ole mitään huomautettavaa.

– Kerrostalossa porraskäytävät ovat kovassa käytössä, joten näiden siivouksella on merkittävä rooli viihtyisyyden kannalta. Puhtaat ja hyvin hoidetut porraskäytävät ovat ilo silmälle.

Hyvin hoidetun siivouksen huomaa siitä, että ei ole mitään huomautettavaa, puhtausalan ammatillinen opettaja Helena Thomander-Lindén Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta toteaa. Kuva: Keuda

Siivoustaso ja -taajuus määritellään sopimuksessa

Asunto-osakeyhtiön ja palveluntarjoajan välisessä siivoussopimuksessa määritellään siivous­väli ja tehtävät siivoustyöt.

– Siivous suoritetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. Taloyhtiön siivouksessa lähdetään ensisijaisesti siitä, mitä asiakas haluaa ja mistä tämä on valmis maksamaan. Siivous kannattaakin aina mitoittaa asukkaiden tarpeiden mukaan. Mitä enemmän rappukäytäviä käytetään ja mitä tärkeämmäksi niiden siisteys ja turvallisuus koetaan, sitä tärkeämpi on säännöllinen, riittävän usein toteuttava siivous, Helena Thomander-Lindén sanoo.

Tilojen puhtaustaso määritellään tilakohtaisesti. Porrashuoneet siivotaan tavallisesti kaksi tai kolme kertaa viikossa, sauna- ja pesutilat, kuivaushuone ja pesutupa kerran viikossa. Talo­yhtiön muissa yhteisissä tiloissa kuten kerhotiloissa ja pyörävarastossa riittää useimmiten siivous kerran tai kaksi kuukaudessa.

Porrashuoneen siivoukseen kuuluu yleensä lattioiden ja askelmien siivoaminen mopilla tai lattiakuivaimella, kosketuspintojen pyyhkiminen, tahrojen poistaminen sekä mattojen imurointi. Perussääntönä on, että tilat siivotaan puhtaista kohteista likaisempaan päin.

Oikein toteutettu porrassiivous lisää taloyhtiön turvallisuutta. Pihalta porraskäytävään kulkeutuva hiekka, kura ja lumi voivat tehdä lattioista ja askelmista liukkaat, jolloin kaatumisriski nousee.

Sisäänkäynnin tuulikaappi-, ovi- ja käytävämattojen tulisi muodostaa kokonaisuus, joka pysäyttää ja kerää lian tehokkaasti.

– Hyvässä sisäänkäyntiratkaisussa tuulikaappimatto irrottaa jalkineista karkean lian ja käytävämatto kerää kosteuden ja hienojakoisen lian. Näin estetään lian kulkeutuminen muualle sisätiloihin ja vältetään lattioiden likaantuminen. Tämä puolestaan vähentää siivouksen tarvetta ja hidastaa lattiapinnan kulumista.

Terveysturvallisuus on osa turvallisuutta. Korona on nostanut siivouksen merkityksen uudelle tasolle. Monessa taloyhtiössä on siirrytty tehostettuun siivoukseen, jossa usein kosketeltavat pinnat kuten ovenkahvat, valokatkaisijat, hissinappulat ja porraskaiteet pyyhitään desinfiointiaineella.

Ergonomiset välineet ja ekologiset aineet

Siivousvälineet ja puhdistusaineet ovat Helena Thomander-Lindénin mukaan kehittyneet monin tavoin vuosikymmenten aikana. Siivous­välineissä tärkeätä on ergonomisuus ja puhdistus­aineissa ekologisuus.

– Porrassiivouksessa käytettävät työvälineet on muotoiltu siten, että siivoojan työasento on mahdollisimman luonnollinen ilman taivutuksia ja kurkotuksia. Hyvä siivousväline on kevyt ja helppokäyttöinen ja sitä on mahdollista säätää. Lisäksi siivousvälineiden täytyy olla monikäyttöisiä, kestäviä ja helposti huollettavia.

Siivoustekstiileistä mikrokuitumopit ja -pyyhkeet sitovat tehokkaasti likaa, ovat hygieenisiä ja kestävät hyvin käytössä. Siivoukseen ryhdyttäessä ne kostutetaan valmiiksi käyttötarpeen mukaan. Siivousalueelle ei siten yleensä kuljeteta vettä, vaan siivouspyyhkeet ja -mopit otetaan nihkeinä tai kosteina käyttöön.

Ylläpitosiivouksessa käytetään tavallisesti yleispuhdistusainetta, jolla siivotaan porras­huoneiden lattiat ja pinnat. Emäksinen puhdistus­aine on tarpeen esimerkiksi sauna- ja pesutiloissa, joiden hygieniataso täytyy pitää korkealla.

Puhdistusaineen valintaan vaikuttavat myös ympäristöystävällisyys ja tuoksuttomuus.

– Ympäristömerkistä tunnistettavat ekologiset tuotteet kuormittavat ympäristöä elinkaarensa aikana tutkitusti vähemmän kuin muut vastaavat aineet. Taloyhtiöt myös osaavat nykyisin vaatia ympäristöystävällisten puhdistus­aineiden käyttöä, koska tämä on asukkaille tärkeä asia.

Siivoustarpeeseen vaikuttaa moni asia

Helena Thomander-Lindénillä on kokemusta siivouspalvelujen hankinnasta tilaajan roolissa toimiessaan ammatti-isännöitsijänä ja hoitaessaan edelleen oman asuintalonsa isännöinnin. Hän toteaakin, että yksi isännöitsijän tärkeimmistä tehtävistä on eri palveluiden kuten siivouspalvelun kilpailutus ja hankinta.  

– Siivouksen palvelukuvauksen suunnittelu ja laatiminen lähtee liikkeelle taloyhtiön tarpeista ja siitä, miten usein eri tiloja halutaan siivottavan. Siivouksen taajuutta yhdessä pohdittaessa taloyhtiössä on syytä ottaa huomioon asukkaiden määrä, lapsiperheet, lemmikkieläimet ja onko esimerkiksi hiekkapiha.  Jos vastaus näihin kaikkiin on kyllä, on siivouksen tarve suurempi verrattuna esimerkiksi pienkerrostaloon, jossa on asfalttipiha, vähän asukkaita eikä ole lemmikkejä.

On hyvä muistaa, että kesällä kuraa ja hiekkaa kulkeutuu kenkien mukana rappukäytävään huomattavasti vähemmän kuin muina vuodenaikoina. Tähän Helena Thomander-Lindén kiinnittäisi huomiota siivoustaajuutta pohdittaessa. Voi nimittäin olla, että kesällä riittää kohteen siivoaminen kaksi kertaa viikossa, mutta talvella on tarpeen siivota kolme kertaa viikossa.

Siivoussopimus kannattaa Helena Thomander-Lindénin mukaan laatia tarkasti, jotta lopputulos on halutunlainen.

– Oikein mitoitettu ja toimiva siivous pitää yhteiset tilat siistinä ja kiinteistön yleisilme säilyy raikkaana.

Isännöitsijä paitsi valmistelee ja solmii siivous­sopimuksen myös seuraa sen toteutumista yhtiön edun ja hallituksen tai yhtiökokouk­sen päätöksen mukaisesti.

Perussiivous yhä tarpeen

Kun puhutaan säännöllisin väliajoin toteutettavasta siivouksesta porrashuoneissa ja talo­yhtiön muissa yhteisissä tiloissa, on kyse ylläpitosiivouk­sesta. Sen rinnalla tarvitaan myös perussiivousta, joka olisi hyvä tehdä vuosittain.

– Perussiivous on harvoin ja perusteellisesti suoritettavaa kertaluonteista siivousta. Siitä voidaan sopia samaan aikaan ylläpitosiivouksen kanssa tai se tilataan palveluntarjoajalta erikseen. Perussiivoukseen lukeutuvat muun muassa yhteisten tilojen ikkunoiden pesu, kattojen, seinien ja ovien perusteellinen puhdistus sekä lattioiden vahanpoisto ja niiden uudelleen vahaus tai muu hoitokäsittely, jos tätä ei ole sovittu toteutettavaksi osana ylläpitosiivousta, Thomander-Lindén kertoo.

Kivilattiaa ei vahata, mutta se on hyvä käsitellä suojausaineelle. Kivilattioihin luokitellaan muun muassa mosaiikkibetoni, jota käytetään kerrostalojen sisääntuloauloissa, porras­huoneissa ja askelmissa.

Siivousalalla digijärjestelmät apurina

Siivous on yksi niistä töistä, jota koneet eivät voi kokonaan korvata. Digitalisaatio on tehnyt kuitenkin tuloaan myös siivousalalle. Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä auttaa töiden suunnittelussa, aikatauluttamisessa ja tehtävien suorittamisen kuittaamisessa.

Helena Thomander-Lindén arvioi, että teknikka ja digijärjestelmät tuovat alalle lisää vetoa, jotta se pystytään pitämään houkuttelevana. Digitaalisaation hyödyntäminen koituu myös asiakkaan eduksi.

Ammatillinen opettaja Helena Thomander-Lindén toivoo, että taloyhtiö kiinnittäisi siivouspalvelun hankinnassa huomiota työntekijöiden pätevyyteen. Ammattitaitoinen ja koulutettu siivooja pitää omalla osaamisellaan huolta omaisuuden arvosta. Lisäksi puhtaus on osa turvallisuutta, mikä on viime aikoina korostunut.

Teksti: Irene Murtomäki