Sepelkyyhkyt haluavat kaupunkeihin

Suomen sepelkyyhkyt ovat muuttaneet kaupunkeihin etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Turun yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että lajin urbanisoituminen alkoi 1990-luvun alussa Turusta ja Helsingistä ja on levinnyt 2000-luvulla laajemmalle aina Oulua myöten. Satunnaisia kaupunkipesintöjä tunnetaan Rovaniemeä myöten.
– Sepelkyyhkyt asuttivat ensimmäisenä suuret ja lähellä rannikkoa sijaitsevat kaupungit. Suurikokoiset kaupungit voivat tarjota sepelkyyhkyille monipuolisempia elinympäristöjä kuin pienet kaupungit. Ilmasto-olosuhteet taas ovat rannikkokaupungeissa leudommat kuin sisämaakaupungeissa, kertoo tutkija Karen Fey Turun yliopiston biologian laitokselta.
Asutuksen ajankohtaan ei vaikuttanut lajin pesimäkannan tiheys kaupungin ulkopuolella. Silläkään ei ollut merkitystä, oliko lähellä toinen sepelkyyhkyn asuttama kaupunki.
Sepelkyyhkyt ovat kaupungeissa hyvin joustavia pesimäpaikan valinnassa ja kelpuuttavat pesimäpuuksi niin lehti- kuin havupuunkin. Maaseudulla laji käyttää sen sijaan suojaisia havupuita pesimäkohteinaan. Myös rakennuspesintöjä tavataan jonkin verran.
Sepelkyyhkyn urbanisoituminen on yleiseurooppalainen ilmiö, joka on rantautunut Suomeen esimerkiksi Keski-Eurooppaa myöhemmin. Kaupungeissa linnut ovat luottavaisempia ja ne joutuvat todennäköisesti harvemmin petojen saaliiksi.
Tutkimuksessa selvitettiin sepelkyyhkyn urbanisoitumista 20 suomalaisessa kaupungissa lintuharrastajien keräämien aineistojen avulla. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Landscape and Urban Planning tiede-sarjassa.

Landscape and Urban Planning -sarjan julkaisu: