Viiteen Saton omistamaan kerrostaloon Espoossa tehdään peruskorjausta, jossa asumismukavuutta ja energiatehokkuutta parannetaan muun muassa huoneistokohtaisella koneellisella ilmanvaihdolla. Rakennusten ulkonäköön palautetaan niiden alkuperäistä ilmettä.
Saton omistamat viisi kerrostaloa, jotka sijaitsevat Matinkylässä Aapelinkatu 1:ssä, Aapelinkadun ja Matinkartanontien kulmauksessa, edustavat tyylipuhdasta betonielementtirakentamisen aikakautta. Ne ovat keskeinen osa Matinkylän yhtenäistä 1970-luvulla syntynyttä kaupunkirakennetta.
Vuokrataloyhtiö muodostuu neljästä 3-kerroksisesta lamellitalosta ja yhdestä 7-kerroksisesta pistetalosta. Talot on rakennuttanut Asunto-osuuskunta Haka. Arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Kulutusosuuskuntien keskusliiton asunto-osaston arkkitehdit Teuvo Lindfors ja Guy Michael.
Osa Matinkylän 1970-luvun asuinrakennuksista on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Useisiin taloihin on tehty julkisivukorjauksia, joissa julkisivuelementit saumoineen on peitetty vaalealla eristerappauksella.
Nyt remontoitavien Sato-talojen pesubetonijulkisivut muutettiin noin kaksikymmentä vuotta sitten lämpörapatuiksi. Tuolloin korjattiin myös parvekkeet, jotka samalla lasitettiin, ja ulko-ovien yläpuolelle rakennettiin katokset.
Alkuperäisiä värejä
– Julkisivukorjaus oli tehty ennen kuin talojen omistus siirtyi Satolle. Tässä remontissa julkisivuille tehdään vain kevyempi paikka- ja huoltomaalauskorjaus, Saton projektipäällikkö Kari Sopenlehto mainitsee.
Julkisivun energiatehokkuuden parantamisen kannalta merkittävä asia ovat uudet ikkunat, jotka asennetaan tämän peruskorjauksen yhteydessä.
– Rakennusvalvonta otti kantaa julkisivumuutoksiin, kuten ulkoilmasäleikköihin ja ikkunoiden malliin ja väriin. Alueesta tehtyyn inventointiin pohjautuen rakennusvalvonta halusi, että remontissa julkisivuihin palautetaan rakentamisaikakaudelle tyypillisiä värejä. Niitä ovat olleet turkoosi ja keltainen ja sokkeleissa tummat värit, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Jonna Haikonen Rakennuttajakaari Oy:stä kertoo.
Taloissa oli aikaisemmin tummanruskeat ikkunakarmit, jotka haluttiin palauttaa remontissa valkoisiksi. Värillinen tuuletusluukku muuttui lasiaukolliseksi puitteeksi, joka sai alkuperäisen värin mukaisen kehyksen.
Huoneistojen pohjat ennallaan
Aapelinkatu 1:n remontissa kaikkiin 107 huoneistoon tehdään perusteellinen pintaremontti ja koko talotekniikka uusitaan.
Hankkeessa mietittiin erikokoisten huoneistojen pohjien muuttamista, mutta siitä luovuttiin, kun isännöitsijöiden kautta tulleen asukaspalautteen perusteella muutokseen ei ollut tarvetta.
– Huoneiden väliseinät ovat betonia, minkä vuoksi asuntopohjien muuttaminen olisi ollut aika hankalaa ja vaatinut järeitä purkutoimia, Kari Sopenlehto toteaa.
Huoneistokorjauksiin Satolla on suunnitteluohjeet, joiden pohjalta materiaalit ja värimaailma valitaan. Toimintamallin on todettu helpottavan myös kiinteistönhuollon toimintaa, kun asunnoissa on samanlaiset ratkaisut.
– Keittiöissä lähdettiin toteuttamaan esteettisesti kaunista, modernia, kestävää ja kustannuksiltaan järkevää kokonaisuutta. Suunnittelua tehdään aina tiiviissä yhteistyössä Saton kanssa. Täällä päätettiin käyttää keittiöissä samaa harmaata välitilan värisävyä varustelussa kuten esimerkiksi pistorasioissa ja valokatkaisijoissa, Jonna Haikonen kertoo.
Nykyään Satossa pyritään käyttämään myös sisätiloissa materiaaleja, joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja joilla voidaan edistää kiertotaloutta. Näiden periaatteiden mukaisesti on syntynyt Saton oma Kide-kylpyhuonemallisto ja keittiöissä käytetään kierrätysmuovista valmistettuja jäteastioita.
Huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto
Sato on sitoutunut kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 10,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Se näkyy myös Aapelinkatu 1:ssä, jonka asuntoihin tulee huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, jossa on lämmöntalteenotto. Taloissa on ollut tähän saakka koneellinen poistoilmanvaihto.
Huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta käytiin keskusteluja rakennusvalvonnan kanssa, erityisesti poistoilman ulospuhalluspaikasta.
– Harkitsimme vaihtoehtona seinäpuhallustekniikkaa, mutta siinä tulivat vastaan muun muassa määräykset esimerkiksi jäteilman puhalluslaitteiden sijoittamisesta ja etäisyyksistä, LVI-suunnittelija Kari Laitinen Rakennuttajakaari Oy:stä kertoo.
– Jäteilma päätettiin johtaa perinteisenä ratkaisuna katolle, koska se oli kaikkein yksinkertaisin ja helpoin tapa, Laitinen toteaa.
Huoneistoissa ilmanvaihtokanavistoja asennettiin alaslaskettujen kattojen ja koteloiden taakse. Tilaa oli niukasti, kun asuntojen korkeus on 2,6 metriä. Katon rajaan sijoitetut kotelot on suunniteltu ja toteutettu kuitenkin niin, ettei uusi asukas huoneiston kalustettuaan niitä välttämättä edes huomaa.
Ilmanvaihtolaite keittiössä
Asuntojen ilmaa vaihtaa keittiöön lieden päälle asennettu ilmanvaihtokone.
– Suurin syy tähän ratkaisuun oli tilan ahtaus. Kokeilimme laitteen sijoittamista kylpyhuoneeseen ja vaatehuoneeseen. Etenkin kylpyhuoneissa se olisi vienyt liikaa tilaa ja estänyt esimerkiksi pesutornin sijoittamisen. Lieden yläpuolelle laite saatiin asennettua kivuttomimmin, ja se on siinä liesituulettimen paikalla aika huomaamatonkin, Kari Laitinen sanoo.
Saton mukaan kiinteistönpidon ja -huollon kannalta on hyödyllistä, että samaa laitetta ja ratkaisua on käytetty muissakin sen kohteissa.
– Kiinteistönhuollolla on järjestelmästä kokemusta, ja asukkaiden käyttökokemuksia voidaan hyödyntää näidenkin talojen ilmanvaihdon ohjaamisessa ja kaukovalvonnassa, Laitinen mainitsee.
Asukas voi säätää ilmanvaihtoa kolmella eri teholla: poissa, kotona ja tehostus. Ilmanvaihto ei kuitenkaan ole koskaan täysin pois päältä, vaan minimitaso säilyy, vaikka asukas käyttäisi poissa-kytkentää.
Lämpö otetaan talteen poistoilmasta ja käytetään tuloilman lämmittämiseen. Huoneistoihin asennetaan lämpötila-anturit, jotka liitetään kiinteistöjen kaukovalvontaan. Talot on liitetty kaukolämpöön.
– Nykypäivää ovat huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet tai keskitetyt tuloilmakoneet, joita mekin toteutamme sekä korjauskohteissa että uudistuotannossa. Järjestelmät säästävät energiaa ja ennen kaikkea ilmanvaihto paranee. Täälläkin talojen ilmanvaihtotekniikkaa muuttuu todella paljon ja asukkaiden sisäilman laatu paranee merkittävästi, Kari Sopenlehto sanoo.
Joustavasti edettynä aikataulussa
Aapelinkatu 1:n remontti alkoi vuoden 2019 lokakuussa talojen sisäpuolisten tilojen purkutöillä. Huoneistoista purettiin käytännössä kaikki mahdollinen väliseiniä myöten. Vain kantavat seinät huoneistoissa ja porraskäytävät rakenteineen säilytettiin.
– Etukäteen tehdyssä haitta-aineselvityksessä rakenteista löytyi muun muassa asbestia, mikä otettiin huomioon purkuvaiheessa, pääurakoitsija NHK Rakennus Oy:n työpäällikkö Kalle Nurmi kertoo.
– Purkuvaihe ajoittui onnistuneesti leutoon talvikauteen. Leudon talven ansiosta myös maarakentaja sai tehtyä kaivuutyöt ja rakennuksen putkivedot piha-alueella suunniteltua aikaisemmin, minkä ansiosta pihatöihin ja julkisivumaalauksiin päästiin aikaisin keväällä, Nurmi jatkaa.
Ikkunoiden vaihto rytmitettiin talvella niin, ettei asuntoihin päässyt syntymään läpivetoa, mikä olisi voinut jäädyttää putket tai kylmentää tilat niin, että uusien väliseinien rakentaminen ja niiden pintakäsittely olisi hankaloitunut.
Koska rakennusliikkeellä on käynnissä samaan aikaan useampia työmaita, hyvän aikataulusuunnittelun ja systemaattisen toiminnan merkitys korostuvat.
– Töiden on määrä valmistua helmikuun puoleen väliin mennessä, ja siihen pääsemme, koska työmaa on edennyt todella hyvin suunnittelussa aikataulussa, Nurmi toteaa.
Jonna Haikonen kehuu työmaalla vallitsevaa yhteistyön henkeä ja urakoitsijan työnjohdon aktiivista työmaasuunnittelua, jolla on löydetty ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin ja saatu työt sujumaan todella joustavasti.
Teksti: Riina Takala-Karppanen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari