• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Sato korjaa 1970-luvun taloja Espoossa: Nykyaikaisella talotekniikalla energiatehokkaampaa asumista

Sato korjaa 1970-luvun taloja Espoossa: Nykyaikaisella talotekniikalla energiatehokkaampaa asumista

8.12.2020

Viiteen Saton omistamaan kerrostaloon Espoossa tehdään peruskorjausta, jossa asumismukavuutta ja energiatehokkuutta parannetaan muun muassa huoneistokohtaisella koneellisella ilmanvaihdolla. Rakennusten ulkonäköön palautetaan niiden alkuperäistä ilmettä.

Saton omistamat viisi kerrostaloa, jotka sijaitsevat Matinkylässä Aapelinkatu 1:ssä, Aapelinkadun ja Matin­kartanontien kulmauksessa, edustavat tyylipuhdasta betoni­elementtirakentamisen aikakautta. Ne ovat keskeinen osa Matinkylän yhtenäistä 1970-luvulla syntynyttä kaupunkirakennetta.

Vuokrataloyhtiö muodostuu neljästä 3-kerroksisesta lamellitalosta ja yhdestä 7-kerroksisesta pistetalosta. Talot on rakennuttanut Asunto-osuuskunta Haka. Arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Kulutusosuuskuntien keskus­liiton asunto-osaston arkkitehdit Teuvo Lindfors ja Guy Michael.

Mainos
Katso keynote puheenvuoro sähköauton latausjärjestelmistä

Aapelinkatu 1:n remontti alkoi vuoden 2019 loka­kuussa talojen sisäpuolisten tilojen purku­töillä. Valmista on helmikuussa 2021.

Osa Matinkylän 1970-luvun asuinrakennuksista on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Useisiin taloihin on tehty julkisivukorjauksia, joissa julkisivuelementit saumoineen on peitetty vaalealla eristerappauksella. 

Nyt remontoitavien Sato-talojen pesubetoni­julkisivut muutettiin noin kaksikymmentä vuotta sitten lämpörapatuiksi. Tuolloin korjattiin myös parvekkeet, jotka samalla lasitettiin, ja ulko-ovien yläpuolelle rakennettiin katokset. 

Alkuperäisiä värejä

– Julkisivukorjaus oli tehty ennen kuin talojen omistus siirtyi Satolle. Tässä remontissa julkisivuille tehdään vain kevyempi paikka- ja huolto­maalauskorjaus, Saton projektipäällikkö Kari Sopenlehto mainitsee.

Julkisivun energiatehokkuuden parantamisen kannalta merkittävä asia ovat uudet ikkunat, jotka asennetaan tämän peruskorjauksen yhteydessä.

– Rakennusvalvonta otti kantaa julkisivumuutoksiin, kuten ulkoilmasäleikköihin ja ikkunoiden malliin ja väriin. Alueesta tehtyyn inventointiin pohjautuen rakennusvalvonta halusi, että remontissa julkisivuihin palautetaan rakentamisaikakaudelle tyypillisiä värejä. Niitä ovat olleet turkoosi ja keltainen ja sokkeleissa tummat värit, pääsuunnittelija rakennus­arkkitehti Jonna Haikonen Rakennuttajakaari Oy:stä kertoo.

Taloissa oli aikaisemmin tummanruskeat ikkunakarmit, jotka haluttiin palauttaa remontissa valkoisiksi. Värillinen tuuletus­luukku muuttui lasiaukolliseksi puitteeksi, joka sai alku­peräisen värin mukaisen kehyksen. 

Sato-talojen pesubetoni­julkisivut muutettiin noin kaksikymmentä vuotta sitten lämpörapatuiksi.

Huoneistojen pohjat ennallaan

Aapelinkatu 1:n remontissa kaikkiin 107 huoneistoon tehdään perusteellinen pintaremontti ja koko talotekniikka uusitaan.  

Hankkeessa mietittiin erikokoisten huoneistojen pohjien muuttamista, mutta siitä luovuttiin, kun isännöitsijöiden kautta tulleen asukas­palautteen perusteella muutokseen ei ollut tarvetta.  

– Huoneiden väliseinät ovat betonia, minkä vuoksi asuntopohjien muuttaminen olisi ollut aika hankalaa ja vaatinut järeitä purkutoimia, Kari Sopenlehto toteaa.

Huoneistokorjauksiin Satolla on suunnitteluohjeet, joiden pohjalta materiaalit ja värimaailma valitaan. Toimintamallin on todettu helpottavan myös kiinteistönhuollon toimintaa, kun asunnoissa on samanlaiset ratkaisut.

– Keittiöissä lähdettiin toteuttamaan esteettisesti kaunista, modernia, kestävää ja kustannuksiltaan järkevää kokonaisuutta. Suunnittelua tehdään aina tiiviissä yhteistyössä Saton kanssa. Täällä päätettiin käyttää keittiöissä samaa harmaata välitilan värisävyä varustelussa kuten esimerkiksi pistorasioissa ja valokatkaisijoissa, Jonna Haikonen kertoo.

Nykyään Satossa pyritään käyttämään myös sisätiloissa materiaaleja, joiden ympäristö­vaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja joilla voidaan edistää kiertotaloutta. Näiden periaatteiden mukaisesti on syntynyt Saton oma Kide­-kylpyhuonemallisto ja keittiöissä käytetään kierrätysmuovista valmistettuja jäteastioita.

Huoneistokohtainen ilmanvaihtokone on asennettu keittiöön lieden yläpuolelle.

Huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto

Sato on sitoutunut kiinteistöalan energia­tehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 10,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Se näkyy myös Aapelinkatu 1:ssä, jonka asuntoihin tulee huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, jossa on lämmöntalteenotto. Taloissa on ollut tähän saakka koneellinen poistoilmanvaihto.

Huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta käytiin keskusteluja rakennusvalvonnan kanssa, erityisesti poistoilman ulospuhalluspaikasta.

– Harkitsimme vaihtoehtona seinäpuhallustekniikkaa, mutta siinä tulivat vastaan muun muassa määräykset esimerkiksi jäteilman puhalluslaitteiden sijoittamisesta ja etäisyyksistä, LVI-suunnittelija Kari Laitinen Rakennuttajakaari Oy:stä kertoo.

– Jäteilma päätettiin johtaa perinteisenä ratkaisuna katolle, koska se oli kaikkein yksin­kertaisin ja helpoin tapa, Laitinen toteaa.

Huoneistoissa ilmanvaihtokanavistoja asennettiin alaslaskettujen kattojen ja koteloiden taakse. Tilaa oli niukasti, kun asuntojen korkeus on 2,6 metriä. Katon rajaan sijoitetut kotelot on suunniteltu ja toteutettu kuitenkin niin, ettei uusi asukas huoneiston kalustettuaan niitä välttämättä edes huomaa.

Ilmanvaihtolaite keittiössä

Asuntojen ilmaa vaihtaa keittiöön lieden päälle asennettu ilmanvaihtokone. 

– Suurin syy tähän ratkaisuun oli tilan ahtaus. Kokeilimme laitteen sijoittamista kylpy­huoneeseen ja vaatehuoneeseen. Etenkin kylpy­huoneissa se olisi vienyt liikaa tilaa ja estänyt esimerkiksi pesutornin sijoittamisen. Lieden yläpuolelle laite saatiin asennettua kivuttomimmin, ja se on siinä liesituulettimen paikalla aika huomaamatonkin, Kari Laitinen sanoo.

Satolla on suunnitteluohjeet, joiden pohjalta materiaalit ja värimaailma valitaan. Keittiöissä lähdettiin toteuttamaan esteettisesti kaunista, modernia, kestävää ja kustannuksiltaan järkevää kokonaisuutta.

Saton mukaan kiinteistönpidon ja -huollon kannalta on hyödyllistä, että samaa laitetta ja ratkaisua on käytetty muissakin sen kohteissa.

– Kiinteistönhuollolla on järjestelmästä kokemusta, ja asukkaiden käyttökokemuksia voidaan hyödyntää näidenkin talojen ilman­vaihdon ohjaamisessa ja kaukovalvonnassa, Laitinen mainitsee.

Asukas voi säätää ilmanvaihtoa kolmella eri teholla: poissa, kotona ja tehostus. Ilmanvaihto ei kuitenkaan ole koskaan täysin pois päältä, vaan minimitaso säilyy, vaikka asukas käyttäisi poissa-kytkentää.

Satossa pyritään käyttämään materiaaleja, joiden ympäristö­vaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja joilla voidaan edistää kiertotaloutta. Näiden periaatteiden mukaisesti on syntynyt Saton oma Kide­-kylpyhuonemallisto.

Lämpö otetaan talteen poistoilmasta ja käytetään tuloilman lämmittämiseen. Huoneistoihin asennetaan lämpötila-anturit, jotka liitetään kiinteistöjen kaukovalvontaan. Talot on liitetty kaukolämpöön.

– Nykypäivää ovat huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet tai keskitetyt tuloilmakoneet, joita mekin toteutamme sekä korjauskohteissa että uudistuotannossa. Järjestelmät säästävät energiaa ja ennen kaikkea ilmanvaihto paranee. Täälläkin talojen ilmanvaihtotekniikkaa muuttuu todella paljon ja asukkaiden sisäilman laatu paranee merkittävästi, Kari Sopenlehto sanoo.

Työpäällikkö Kalle Nurmi NHK Rakennus Oy:stä (vas.), lvi-suunnittelija Kari Laitinen ja pääsuunnittelija, rakennusarkkitehti Jonna Haikonen Rakennuttajakaari Oy:stä sekä projektipäällikkö Kari Sopenlehto Sato Oy:stä.

Joustavasti edettynä aikataulussa

Aapelinkatu 1:n remontti alkoi vuoden 2019 loka­kuussa talojen sisäpuolisten tilojen purku­töillä. Huoneistoista purettiin käytännössä kaikki mahdollinen väliseiniä myöten. Vain kantavat seinät huoneistoissa ja porraskäytävät rakenteineen säilytettiin. 

– Etukäteen tehdyssä haitta-aineselvityksessä rakenteista löytyi muun muassa asbestia, mikä otettiin huomioon purkuvaiheessa, pääurakoitsija NHK Rakennus Oy:n työpäällikkö Kalle Nurmi kertoo.

– Purkuvaihe ajoittui onnistuneesti leutoon talvikauteen. Leudon talven ansiosta myös maarakentaja sai tehtyä kaivuutyöt ja rakennuksen putkivedot piha-alueella suunniteltua aikaisemmin, minkä ansiosta pihatöihin ja julkisivu­maalauksiin päästiin aikaisin keväällä, Nurmi jatkaa.

Huoneiden väliseinät ovat betonia, minkä vuoksi asuntopohjien muuttamiseen ei ryhdytty.

Ikkunoiden vaihto rytmitettiin talvella niin, ettei asuntoihin päässyt syntymään läpivetoa, mikä olisi voinut jäädyttää putket tai kylmentää tilat niin, että uusien väliseinien rakentaminen ja niiden pintakäsittely olisi hankaloitunut.

Koska rakennusliikkeellä on käynnissä samaan aikaan useampia työmaita, hyvän aikataulusuunnittelun ja systemaattisen toiminnan merkitys korostuvat.

– Töiden on määrä valmistua helmikuun puoleen väliin mennessä, ja siihen pääsemme, koska työmaa on edennyt todella hyvin suunnittelussa aikataulussa, Nurmi toteaa.

Ikkunat ovat uudet, mutta parvekkeet korjattiin kaksikymmentä vuotta sitten, ja silloin ne myös lasitettiin.

Jonna Haikonen kehuu työmaalla vallitsevaa yhteistyön henkeä ja urakoitsijan työnjohdon aktiivista työmaasuunnittelua, jolla on löydetty ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin ja saatu työt sujumaan todella joustavasti.

Teksti: Riina Takala-Karppanen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari

Kategoriassa: Artikkelit, Julkisivu ja katto Avainsanoilla: Aapelinkatu 1, asuinrakennus, asumismukavuus, Asunto Oy Satovuori, energiaremontti, Energiatehokkuus, energiatehokkuussopimus, Espoo, Guy Michael, ilmanvaihtolaite, ilmanvaihtotekniikka, Jonna Haikonen, julkisivuelementit, julkisivukorjaus, kaivuutyöt, Kalle Nurmi, Kari Laitinen, Kari Sopenlehto, kaukolämpö, kiinteistönhuolto, koneellinen ilmanvaihto, Kulutusosuuskuntien keskusliitto, lamellitalo, lämmöntalteenotto, Matinkylä, NHK Rakennus Oy, peruskorjaus, pesubetoni­julkisivut, pintaremontti, pistetalo, poistoilmanvaihto, putkivedot, rakennusvalvonta, Rakennuttajakaari Oy, Riina Takala-Karppanen, SATO, talotekniikka, Teuvo Lindfors, työmaasuunnittelu, Vesa Voitto Sakari, vuokrataloyhtiö, ympäristövaikutukset

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Mistä viemärin haju johtuu? 7.2.2023
  • Suunnittele vaikuttavia ja helppohoitoisia wc-tiloja 6.2.2023
  • LUXA 103 läsnäolotunnistinperhe 6.2.2023
  • Eurooppalaista huippulaatua – Reynaersin ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmät nyt Suomessa 6.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Motiva: Energiamurrokseen tarvitaan talotekniikan osaajia
  • Newil&Baulle 5 miljoonan euron rahoitus sijoittajilta
  • Ensimmäinen valtakunnallinen Varautumispäivä 7.2
  • Danske Bank: Kannattaa varautua 10–20 %:n korotukseen hoitovastikkeessa
  • 4 kotimaista keittiöbrändiä sulautuu Novartiksi

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy