Satavuotias taloyhtiö ottaa digiloikan

Lähes satavuotiaan helsinkiläisen As Oy Mäkilinnan asukkaat siirtyvät ”älytekniikka-aikaan”, kun perinteinen linjasaneeraus saadaan joulukuussa valmiiksi. Sen jälkeen asukkaat voivat seurata omassa asunnossa olevasta pienestä kosketusnäytöstä reaaliaikaisesti esimerkiksi huoneistonsa sähkön- ja vedenkulutusta sekä sisä- ja ulkolämpötilaa ja päivän sääennusteen.

– Nyt jokainen asukas voi miettiä omia kulutustottumuksiaan myös globaalin ilmastomuutoksen kannalta, kun heti näkee, paljonko aamusuihkussa on kulunut lämmintä ja kylmää vettä niin kuutioin kuin euroinkin. Tai paljonko aamupuuron keittämisessä kului sähköä.
– Samoin saadaan vihdoin vastaus monen perheen kiistaan siitä, kumpi on energiatehokkaampaa, käsin tiskaus vai tiskikoneen käyttäminen.
– Asunnon pieni infotaulu kertoo ajantasaisesti kaikki kulutustiedot euroina ja kulutusyksikköinä – siis eurot, kilowattitunnit, vesikuutiot. Tätä tietoa ei saa alueellisilta sähköyhtiöiltä, joiden rapottipalvekut kertovat vain päivän vanhaa koontitietoa.
– Infotaulun kosketusnäytöllä asukas voi myös tarkasti säätää, mihin aikaan vuorokaudesta hän haluaa kylpyhuoneen sähköisen lattialämmityksen toimivan.

– Äly on nykyisenä digiaikana älyttömän halpaa. Vain 1-2 prosenttia putkiremontin kokonaiskustannuksista. Siksi nykyisin joka talosta pitäisi tehdä ”älytalo” linjasaneerauksen yhteydessä.

Näin tiivistää älytalon ideologian pitkän linjan energiaekspertti ja jo vuodesta 1977 As Oy Mäkilinnaa luotsannut energiaekspertti ja lvi-insinööri Antti Elonen.
Mäkilinnassa havahduttiin seuraamaan energian kulutusta jo heti 1970-luvulla ensimmäisen öljykriisin seurauksena. Siitä lähtien on tarkkaan tilastoitu kaikki kulutusluvut.

http, dali, smtp, ajax, sql vai knx tai modbus. Mikä näistä?
Älytekniikan yleistymistä olemassa olevassa rakennuskannassa jarruttaa Antti Elosen kokemuksen mukaan kovasti se, että järjestelmien kirjo on valtava, eivätkä kaikki järjestelmät toimi keskenään.
Peruskäyttäjän keskeisin ongelma on siinä, mistä lähdet etsimään sinulle sopivia vaihtoehtoja. Kenen kelkkaan lähdet tai minkä standardien mukaan toimit?
Rakennusten älytekniikka on vielä verraten nuorta. Siksi alalla on runsaasti keskenään kilpailevia toteutuksen standardeja.

– Monet talotekniikan suunnittelijoista eivät hallitse nopeasti kehittyvää tiedonsiirtoprotokollien oikeaa käyttötarkoitusta. Niinpä taloyhtiö rakennuttajana joutuu useimmiten itse päättämään, mille tekniselle alustalle älykkyyttä lähdetään rakentamaan, Antti Elonen pohtii.

Mäkilinnassa päädyttiin avoimeen kotimaisen Fidelex Oy:n toimittamaan Modbus-väylätekniikkaan, joka soveltuu asuintaloista vaativiin konserttitaloihin.
– Joka asunnon sähkötauluun liitetään ”äly-yksikkö”, jonka kautta tieto kulkee kaksisuuntaisesti asunnosta sisään ja ulospäin vac-säätökeskukselle. Äly-yksikkön vakiotoimintojen lisäksi osakas voi liitää järjestelmään myös mm. langattoman enOcean-standarin mukaisia antureita, Elonen mainitsee.

Palovaroitinjärjestelmä osoitteellisena
– Lisäksi järjestelmän ansiosta paloturvallisuudesta tulee yksi osa taloyhtiön kokonaisinfraa. Itsekin muutaman palokuoleman läheltä nähneenä halusimme yhtiöön osoitteellisen palovaroitinjärjestelmän, Elonen jatkaa.
Palohälytykset on toteutettu niin, että palovaroittimen hälytys katkaisee heti liedeltä sähkösyötön. Jos palovaroitinta ei ole kuitattu pois päältä parin minuutin kuluessa, lähtee asunnosta osoitteellinen hälytys kiinteistön huoltoyhtiölle.

– Huoltoyhtiö osaa siis heti suunnistaa oikeaan asuntoon ja tarvittaessa nopeasti hälyttää myös palokunnan paikalle. Palokunta ei valitettavasti ota suoraan vastaan tällaisia sähköisiä ilmoituksia. Siksi hälytys menee siis huoltoyhtiölle, Elonen kertoo.

– Toki sekin auttaa tilanteessa, että ainakin huoltoyhtiö tietää heti, missä huoneistossa palaa, eikä tarvitse soitella ovikelloja tulipalopaikan selvittämiseksi, hän vielä toteaa.

Heikkenevä huoltosuhde – digiloikka auttaa siihenkin
– Väestö vanhenee ja ikääntyvistä joutuu huolehtimaan yhä pienempi työssä käyvä osuus väestöstä. Huoltosuhde heikkenee. Tähänkin haasteeseen haluttiin Mäkilinnan linjasaneerauksessa varautua. Järjestelmää rakennettaessa on pyritty huomioimaan myös asukkaiden tulevia tarpeita niin, että ikäihmisetkin voisivat asua turvallisesti kotonaan mahdollisimman pitkään kalliin laitoshoidon sijaan, Elonen kertoo.
Järjestelmään on mahdollista liittää erilaisia kotona asumista helpottavia toimintoja liittyen hoiva- ja turvapalveluihin.
– Asunnon äly-yksikköön voidaan liittää esimerkiksi liiketunnistin, joka kytketään ”käänteisesti” hälyttämään vasta sitten, jos mummo tai pappa ei ole liikkunut vuorokauteen. Silloin on syytä epäillä hänen kaatuneen siten, ettei pääse ylös liikkeelle ja kotiapu lähtee liikkeelle, Elonen jatkaa.
– Pesukoneiden alle laitettava vesivuotoanturi voidaan asentaa myös mummon tai papan patjan alle. Jos anturi hälyttää patjan kastuneen, tietää kunnallinen kodinhoitaja lähteä vaihtamaan mummon vaippoja. Näin synkäksi saattaa omakin kohtalo muodostua yhteiskunnan karsiessa kustannuksia, maalailee Elonen.
Esineiden internet – IoT – on jo aivan oven takana. Myös siihen on Mäkilinnan älykäässä automaatiossa varauduttu.

– Kohta siis ruokakauppa tietää, milloin jääkaapistasi puuttuu maitoa ja osaa kiikuttaa sen kotiisi ilman kaupassa käyntiä. Olemme sillä tiellä ottamassa vasta digiloikan ensiaskeleita, hän vielä mainitsee.

Big Data ja Data broker – tulevaisuuden ammatikunta
– Älytalon automatiikka kerää sisuksiinsa valtavaa tietomassaa, big dataa. Sitä tieto yhä tarkemmin analysoimalla voidaan tehdä yhä tarkempia säätötoimenpiteitä ja siten säästää luontoa ja asumiskustannuksia mukavuudesta tinkimättä, Elonen toteaa.

– Tuottaako big data uutta liiketoimintaa myös taloyhtiökentässä – esimerkiksi yrityksiä, jotka analysoivat ja hallinnoivat taloyhtiön big dataa maksua vastaan.

Tämä olisi ihan oma business-alue, joka vielä nyt on aivan kehittymätön. Onneksi viime kiinteistömessuilla oli jo lupaavia start-up yrittäjiä tarttumassa tähän liiketoimintaideaan, Elonen ideoi.
– Ennakkoluulottomissa nuorissa on älytalojenkin tulevaisuus, summaa Antti Elonen katse positiivisesti kohti tulevaisuutta.

Lue laajempi artikkeli joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professional 10/2015.

Info: Antti Elonen kertoi Mäkilinnan älytalo-hankkeen kokemuksista RIL:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa julkaistiin Käyttäjälähtöinen älyrakennus – suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito -niminen julkaisu (RIL 267-2015).
Julkaisun ensisijaisena tavoitteena on alan asiantuntijavoimin kuvata älyrakennuksen yleisiä periaatteita sekä yleisiä suunnittelu-, toteutus- ja käyttötapoja. Lisäksi julkaisussa pyritään tuomaan esiin nimenomaan älytekniikan käyttäjälähtöisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä.