Ennen oli kaikki paremmin, kesän helteetkin tulivat parin päivän jaksoina eivätkä viikkoina kuten viime vuosina on ollut ja todennäköisesti jatkossa tulee olemaan. Pitkä hellejakso kuumentaa kerrostalon rakenteet ja jokin jäähdytysratkaisu tarvitaan. Parasta ja halvinta olisi, jos pystyisi torjumaan sisälle pyrkivän porotuksen.
Kesän kynnyksellä ollaan ja jos mennään viimevuotiseen tapaan, niin erilaiset jäähdytyslaitteet loppuvat kaupoista, kun ensimmäinen hellejakso on koettu. Jäähdytystä tuottavat laitteet ja järjestelmät hoitavat tehtävänsä, mutta ne ovat sähköä kuluttavia. Ekologisemmin ja halvemmalla päästään, jos asuntojen ylikuumeneminen voidaan estää torjumalla auringonsäteily ennen kuin se pääsee ikkunoista sisälle.
Uudisrakennuksissa ikkunoiden varjostusta järjestetään erilaisilla julkisivun ulokkeilla ja lipoilla. Vanhassa kerrostaloasunnossa tehokas torjuntakeino on vanha tuttu sälekaihdin.
– Sälekaihtimen oikea paikka on lasien välissä, ei ikkunan sisäpuolella, jotta se ei päästä lämpöä asuntoon, ja kaihtimet pidetään kiinni päivällä, suunnittelukonserni Granlundin energiatehokkuushankkeista vastaava hankekehityspäällikkö Timo-Mikael Sivula sanoo.
Toinen vaihtoehto on ikkunan ulkopuolelle lasiin kiinnitettävät screen-kalvot. Niitä saa sävytettyinäkin, mutta asuinkerrostaloon kaupunkiympäristössä kirkas kalvo on toimivin ja kaupunkikuvan kannalta paras vaihtoehto.
– Ikkunan ulkopuolelle voidaan asentaa myös markiisi, mutta se vaikuttaa kaupunkikuvaan, joten sellaisen asentamiseen tarvitaan lupa ja neuvotteluja kaupunginarkkitehdin kanssa, Sivula toteaa.
Auringonsäteilyä torjuvat myös julkisivun köynnöskasvit ja pihan suuret puut. Nämä myös suojelevat julkisivua viistosateilta, joiden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä.
Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa viilennystä voi yrittää myös avaamalla ikkunoita, mutta aina vain varjon puolelta ja öisin. Jos lämpötila ulkona ja sisällä on suunnilleen sama, ilman liikettä ei juuri synny eikä ikkunan avaamisesta ole hyötyä viilennykseen.
Koneelliset jäähdytysratkaisut
Koneellisen poistoilmanvaihdon rakennuksissa edullisin jäähdytysratkaisu on Sivulan mukaan älyn lisääminen huippuimuriin muuttamalla se portaattomasti säätyväksi ja lisäämällä lämpötilan mittaukset ilmanvaihtoon, mikä tuo mahdollisuuden yöaikaiseen tuuletukseen.
– Kesällä tehostetaan öisin ilmanvaihtoa ja huuhdellaan päivän lämpö pois asunnoista. Automatiikka tehostaa ilmanvaihtoa niin kauan kuin lämpötila asunnossa on yli asetusarvon. Poistoilmanvaihdossa pitää myös varmistaa riittävän suuret raitisilmaventtiilit, Sivula sanoo.
Öisin tehostuvaan ilmanvaihtoon liittyy ääniriski. Ratkaisu on suunniteltava niin, ettei häiritsevää kohinaa synny. Se tarkoittaa, että ratkaisun potentiaalisesta tehosta joudutaan hieman tinkimään.
Koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon voidaan lisätä jäähdytystä tuloilmaan, mutta siinä tapauksessa kaikki tuloilmakanavat pitää eristää kondenssin estämiseksi.
Pitkäaikainen, suurta investointia vaativa ratkaisu on jäähdytysverkoston rakentaminen. Siihen tarvitaan jäähdytysenergian lähde, putkiverkosto, jossa kiertää viilennetty neste, sekä konvektorit eli puhaltimet, jotka jakavat viileyttä asuntoihin.
Jäähdytysenergian lähteeksi sopii esimerkiksi maalämpökaivot.
– Jäähdytysverkoston toteuttaminen vaatii paljon suunnittelua ja isoja investointeja. Konvektoriverkosto maksaa noin 4000 euroa per asunto. Lisäksi tarvitaan runkoverkoston rakentaminen portaikkoon ja jäähdytysenergian tuottaja.
Sivula toteaa, että jäähdytysratkaisu pitää mitoittaa viimeisimpien säädatojen mukaan, sillä jatkossa on odotettavissa vuoden 2021 kaltaisia monen viikon hellejaksoja.
Jäähdytysverkoston rakentamiseen päätyi helsinkiläinen Asunto Oy Kivelänkatu 1 b kymmenen vuotta sitten. Yhtiö siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön, ja yhtiö päätti toteuttaa myös asuntojen viilennyksen maalämpöpumpun avulla. Päätöstä perusteltiin maalämpöjärjestelmän hyötysuhteen parantamisella: kesällä viilennettäessä asuntojen lämpö siirtyy ja varastoituu kallioon, mikä nostaa kallion lämpötilaa, ja se tehostaa talvella lämmön tuottamista.
Kivelänkatu 1 b:ssä kellarin maalämpöpumpulta lähtee rappukäytävään meno- ja paluuputket, jotka haarautuvat kerroksittain jokaiseen asuntoon. Asunnoissa on eteisen kattoon asennettu puhallinkonvektori, jonka puhallustehoa asukkaat voivat säätää kaukosäätimellä. Kivelänkatu 1 b:n ratkaisuista löytää lisää tietoa verkosta osoitteella navea.net.
Kaukojäähdytystä kaupungeissa
– Isoimpien kaupunkien keskustoissa on tarjolla kaukojäähdytystä, mutta siinäkin tarvitaan jäähdytysverkosto jäähdytyksen jakamiseen, Timo Mikael-Sivula sanoo.
Kaukolämpöä jaetaan yleensä patterien kautta, mutta sama patteri ei käy kaukojäähdytyksen jakamiseen.
– Jos patteri on liian kylmä, sen pintaan kondensoituu vettä, joka valuu lattialle ja rakenteisiin. Jäähdytysveden lämpötilaa on säädettävä kastepisteen mukaan, mikä voi tarkoittaa, ettei jäähdytystehoa ole riittävästi. Siksi erillinen jäähdytystä jakava konvektoriverkosto on parempi vaihtoehto, Sivula toteaa.
Huoneistokohtaiset koneet
Asuntokohtaisella ilmalämpöpumpulla saadaan sisäilmasta kosteus pois ja lämpötilaa alemmaksi.
– Kosteuden poisto on ratkaisu. Kun saadaan kosteus pois huonetilasta, se riittää usein, vaikkei lämpötila laskisikaan. Jos sisällä on +27 astetta, sen voi vielä sietää, mutta +27 astetta ja trooppisen kostea ilma on tukalaa, Timo-Mikael Sivula sanoo.
Ilmalämpöpumppu puhuttaa: periaatteessa parvekkeelliseen asuntoon sellaisen voi asentaa, kun lämpöpumpun ulkoyksikkö asennetaan parvekkeen suojaan.
– Pumpusta joutuu maksamaan 2000–2500 euroa. Taloyhtiöissä keskustellaan, kuka pumput maksaa, pitäisikö ratkaisu olla tasapuolisuuden nimessä mahdollinen kaikille osakkaille ja minne he, joilla ei ole parveketta, laittavat ulkoyksiön?
Tasapuolisuutta voi parantaa ilmalämpöpumppumalli, jossa yksi ulkoyksikkö hoitaa 5–8 sisäyksikköä. Sivulan mukaan investointi jää silloin pienemmäksi asuntoa kohden ja julkisivuun vaikuttavia ulkoyksiköitä tulee vähemmän. Jäähdytyksen siirtoon tarvitaan kuitenkin pitkiä putkilinjoja.
– Tällä hetkellä ilmalämpöpumpuista on pulaa. Toimitusajat ovat pitkiä, eli jos nyt tilaa, ei ehkä täksi kesäksi vielä saa, Sivula toteaa.
Kevyet laitteet
Huoneistoihin voi myös hankkia liikuteltavia jäähdyttimiä.
– Ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin jäähdytyskonvektorien verkosto tai ilmalämpöpumput, mutta niillä saadaan kohdennettua viileyttä oleskelutiloihin tarpeen mukaan. Liikuteltava jäähdytin käy ensiavuksi, ei pysyväksi ratkaisuksi, Sivula sanoo.
Jäähdyttimiin kuuluu poistoputki, josta lämmin ilma puhalletaan ulos. Se tarkoittaa reikää poistoputkea varten esimerkiksi tuuletusikkunaan.
– Ikkunaa ei voi pitää raollaan poistoputkea varten, sillä ikkunasta tulisi lämmintä ilmaa sisään, Sivula toteaa.
Voiko lämpötilatavoitteesta tinkiä?
Suomi on tunnettu talotekniikkaosaamisestaan ja asuntojen kunnianhimoisista sisäilmastotavoitteista hankalista säistämme huolimatta.
– Muualla Euroopassa asunnoissa on talvella kylmempää ja kesällä kuumempaa kuin meillä. Meillä sisälämpötila on hyvin tasainen, Timo-Mikael Sivula sanoo.
– Entä jos lämmityskaudella meillä olisi 2–3 astetta alempi huonelämpötila, pärjätäänkö 19 asteessa? Tarvitaanko laadukkaaseen sisäilmaan +21 astetta vai onko alempi ok, kun Euroopan laajuisesti pyritään irti fossiilisesta energiasta?
Asuntojen jäähdyttäminen vie sähköä. Ehkä voisimme hieman sietää asuntojen ylilämpöä, mutta Sivula kääntää katsetta arkkitehtuuriinkin: uusissa rakennuksissa on usein lattiasta kattoon olevat ikkunat, joilla kerätään aurinkoa mahdollisimman paljon sisään kesällä.
– Uudisrakennuksissa ja korjausrakentamisessa on tavoitteena entistä energiatehokkaampi rakennus ja mahdollisimman pienet U-arvot eli tiiviit rakenteet. Silloin lämpö pysyy sisällä ja jäähdytyksen rooli kasvaa. Kun tämä tiedetään, pitäisi hankkeissa suunnitella ja toteuttaa jäähdytysratkaisu, mutta se jää usein pois kustannussyistä.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen