• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Säleverhoista jäähdytysverkostoon: Vähän viileämpää

Säleverhoista jäähdytysverkostoon: Vähän viileämpää

18.5.2022

Ennen oli kaikki paremmin, kesän helteetkin tulivat parin päivän jaksoina eivätkä viikkoina kuten viime vuosina on ollut ja todennäköisesti jatkossa tulee olemaan. Pitkä hellejakso kuumentaa kerrostalon rakenteet ja jokin jäähdytysratkaisu tarvitaan. Parasta ja halvinta olisi, jos pystyisi torjumaan sisälle pyrkivän porotuksen.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Kesän kynnyksellä ollaan ja jos mennään viimevuotiseen tapaan, niin erilaiset jäähdytyslaitteet loppuvat kaupoista, kun ensimmäinen hellejakso on koettu. Jäähdytystä tuottavat laitteet ja järjestelmät hoitavat tehtävänsä, mutta ne ovat sähköä kuluttavia. Ekologisemmin ja halvemmalla päästään, jos asuntojen ylikuumeneminen voidaan estää torjumalla auringonsäteily ennen kuin se pääsee ikkunoista sisälle. 

Uudisrakennuksissa ikkunoiden varjostusta järjestetään erilaisilla julkisivun ulokkeilla ja lipoilla. Vanhassa kerrostaloasunnossa tehokas torjuntakeino on vanha tuttu sälekaihdin. 

Mainos

– Sälekaihtimen oikea paikka on lasien välissä, ei ikkunan sisäpuolella, jotta se ei päästä lämpöä asuntoon, ja kaihtimet pidetään kiinni päivällä, suunnittelukonserni Granlundin energia­tehokkuushankkeista vastaava hanke­kehityspäällikkö Timo-Mikael Sivula sanoo. 

Toinen vaihtoehto on ikkunan ulkopuolelle lasiin kiinnitettävät screen-kalvot. Niitä saa sävytettyinäkin, mutta asuinkerrostaloon kaupunkiympäristössä kirkas kalvo on toimivin ja kaupunkikuvan kannalta paras vaihtoehto.  

– Ikkunan ulkopuolelle voidaan asentaa myös markiisi, mutta se vaikuttaa kaupunkikuvaan, joten sellaisen asentamiseen tarvitaan lupa ja neuvotteluja kaupunginarkkitehdin kanssa, Sivula toteaa.

Auringonsäteilyä torjuvat myös julkisivun köynnöskasvit ja pihan suuret puut. Nämä myös suojelevat julkisivua viistosateilta, joiden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä. 

Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa viilennystä voi yrittää myös avaamalla ikkunoita, mutta aina vain varjon puolelta ja öisin. Jos lämpötila ulkona ja sisällä on suunnilleen sama, ilman liikettä ei juuri synny eikä ikkunan avaamisesta ole hyötyä viilennykseen. 

Koneelliset jäähdytysratkaisut

Koneellisen poistoilmanvaihdon rakennuksissa edullisin jäähdytysratkaisu on Sivulan mukaan älyn lisääminen huippuimuriin muuttamalla se portaattomasti säätyväksi ja lisäämällä lämpötilan mittaukset ilmanvaihtoon, mikä tuo mahdollisuuden yöaikaiseen tuuletukseen. 

– Kesällä tehostetaan öisin ilmanvaihtoa ja huuhdellaan päivän lämpö pois asunnoista. Automatiikka tehostaa ilmanvaihtoa niin kauan kuin lämpötila asunnossa on yli asetusarvon. Poistoilmanvaihdossa pitää myös varmistaa riittävän suuret raitisilmaventtiilit, Sivula sanoo.

Helsinkiläinen taloyhtiö liittyi kaukokylmään. Viileän jakamista varten porraskäytävään asennettiin eristetty putkisto ja huoneisto-ovien päälle tuli puhallinkonvektorit. Kuva: Vesa Voitto Sakari

Öisin tehostuvaan ilmanvaihtoon liittyy ääniriski. Ratkaisu on suunniteltava niin, ettei häiritsevää kohinaa synny. Se tarkoittaa, että ratkaisun potentiaalisesta tehosta joudutaan hieman tinkimään.

Koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon voidaan lisätä jäähdytystä tuloilmaan, mutta siinä tapauksessa kaikki tuloilmakanavat pitää eristää kondenssin estämiseksi.

Pitkäaikainen, suurta investointia vaativa ratkaisu on jäähdytysverkoston rakentaminen. Siihen tarvitaan jäähdytysenergian lähde, putki­verkosto, jossa kiertää viilennetty neste, sekä konvektorit eli puhaltimet, jotka jakavat viileyttä asuntoihin.

Jäähdytysenergian lähteeksi sopii esimerkiksi maalämpökaivot. 

– Jäähdytysverkoston toteuttaminen vaatii paljon suunnittelua ja isoja investointeja. Konvektori­verkosto maksaa noin 4000 euroa per asunto. Lisäksi tarvitaan runkoverkoston rakentaminen portaikkoon ja jäähdytysenergian tuottaja. 

Sivula toteaa, että jäähdytysratkaisu pitää mitoittaa viimeisimpien säädatojen mukaan, sillä jatkossa on odotettavissa vuoden 2021 kaltaisia monen viikon hellejaksoja.  

Jäähdytysverkoston rakentamiseen päätyi helsinkiläinen Asunto Oy Kivelänkatu 1 b kymmenen vuotta sitten. Yhtiö siirtyi kauko­lämmöstä maalämpöön, ja yhtiö päätti toteuttaa myös asuntojen viilennyksen maalämpöpumpun avulla. Päätöstä perusteltiin maalämpö­järjestelmän hyötysuhteen parantamisella: kesällä viilennettäessä asuntojen lämpö siirtyy ja varastoituu kallioon, mikä nostaa kallion lämpötilaa, ja se tehostaa talvella lämmön tuottamista.  

Kivelänkatu 1 b:ssä kellarin maalämpöpumpulta lähtee rappukäytävään meno- ja paluu­putket, jotka haarautuvat kerroksittain jokaiseen asuntoon. Asunnoissa on eteisen kattoon asennettu puhallinkonvektori, jonka puhallustehoa asukkaat voivat säätää kaukosäätimellä. Kivelänkatu 1 b:n ratkaisuista löytää lisää tietoa verkosta osoitteella navea.net.

Kaukojäähdytystä kaupungeissa

– Isoimpien kaupunkien keskustoissa on tarjolla kaukojäähdytystä, mutta siinäkin tarvitaan jäähdytysverkosto jäähdytyksen jakamiseen, Timo Mikael-Sivula sanoo.

Kaukolämpöä jaetaan yleensä patterien kautta, mutta sama patteri ei käy kaukojäähdytyksen jakamiseen.

– Jos patteri on liian kylmä, sen pintaan kondensoituu vettä, joka valuu lattialle ja rakenteisiin. Jäähdytysveden lämpötilaa on säädettävä kastepisteen mukaan, mikä voi tarkoittaa, ettei jäähdytystehoa ole riittävästi. Siksi erillinen jäähdytystä jakava konvektoriverkosto on parempi vaihtoehto, Sivula toteaa.

Kuva: Vesa Voitto Sakari

Huoneistokohtaiset koneet

Asuntokohtaisella ilmalämpöpumpulla saadaan sisäilmasta kosteus pois ja lämpötilaa alemmaksi. 

– Kosteuden poisto on ratkaisu. Kun saadaan kosteus pois huonetilasta, se riittää usein, vaikkei lämpötila laskisikaan. Jos sisällä on +27 astetta, sen voi vielä sietää, mutta +27 astetta ja trooppisen kostea ilma on tukalaa, Timo-Mikael Sivula sanoo.

Ilmalämpöpumppu puhuttaa: periaatteessa parvekkeelliseen asuntoon sellaisen voi asentaa, kun lämpöpumpun ulkoyksikkö asennetaan parvekkeen suojaan. 

– Pumpusta joutuu maksamaan 2000–2500 euroa. Taloyhtiöissä keskustellaan, kuka pumput maksaa, pitäisikö ratkaisu olla tasapuolisuuden nimessä mahdollinen kaikille osakkaille ja minne he, joilla ei ole parveketta, laittavat ulkoyksiön? 

Tasapuolisuutta voi parantaa ilmalämpöpumppumalli, jossa yksi ulkoyksikkö hoitaa 5–8 sisäyksikköä. Sivulan mukaan investointi jää silloin pienemmäksi asuntoa kohden ja julkisivuun vaikuttavia ulkoyksiköitä tulee vähemmän. Jäähdytyksen siirtoon tarvitaan kuitenkin pitkiä putkilinjoja. 

– Tällä hetkellä ilmalämpöpumpuista on pulaa. Toimitusajat ovat pitkiä, eli jos nyt tilaa, ei ehkä täksi kesäksi vielä saa, Sivula toteaa.

Kevyet laitteet

Huoneistoihin voi myös hankkia liikuteltavia jäähdyttimiä.

– Ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin jäähdytyskonvektorien verkosto tai ilmalämpö­pumput, mutta niillä saadaan kohdennettua viileyttä oleskelutiloihin tarpeen mukaan. Liikuteltava jäähdytin käy ensiavuksi, ei pysyväksi ratkaisuksi, Sivula sanoo.

Jäähdyttimiin kuuluu poistoputki, josta lämmin ilma puhalletaan ulos. Se tarkoittaa reikää poistoputkea varten esimerkiksi tuuletusikkunaan. 

– Ikkunaa ei voi pitää raollaan poistoputkea varten, sillä ikkunasta tulisi lämmintä ilmaa sisään, Sivula toteaa.

Voiko lämpötilatavoitteesta tinkiä?

Suomi on tunnettu talotekniikkaosaamisestaan ja asuntojen kunnianhimoisista sisäilmasto­tavoitteista hankalista säistämme huolimatta. 

– Muualla Euroopassa asunnoissa on talvella kylmempää ja kesällä kuumempaa kuin meillä. Meillä sisälämpötila on hyvin tasainen, Timo-Mikael Sivula sanoo.

– Entä jos lämmityskaudella meillä olisi 2–3 astetta alempi huonelämpötila, pärjätäänkö 19 asteessa? Tarvitaanko laadukkaaseen sisäilmaan +21 astetta vai onko alempi ok, kun Euroopan laajuisesti pyritään irti fossiilisesta energiasta?

Asuntojen jäähdyttäminen vie sähköä. Ehkä voisimme hieman sietää asuntojen ylilämpöä, mutta Sivula kääntää katsetta arkkitehtuuriinkin: uusissa rakennuksissa on usein lattiasta kattoon olevat ikkunat, joilla kerätään aurinkoa mahdollisimman paljon sisään kesällä. 

– Uudisrakennuksissa ja korjausrakentamisessa on tavoitteena entistä energiatehokkaampi rakennus ja mahdollisimman pienet U-arvot eli tiiviit rakenteet. Silloin lämpö pysyy sisällä ja jäähdytyksen rooli kasvaa. Kun tämä tiedetään, pitäisi hankkeissa suunnitella ja toteuttaa jäähdytysratkaisu, mutta se jää usein pois kustannussyistä.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

Muuta aiheeseen liittyvää

  • Ruukinrannan ilme Aurajoen rannassa kirkastuu
  • Maalämpöön vai ei?
  • Asunto Oy Sammonkartano kaukolämmöstä maalämpöön
  • Suomalaiset ikkunat ovat energiatehokkaita

Kategoriassa: Artikkelit, Energia, Koti Avainsanoilla: Asunto Oy Kivelänkatu, auringonsäteily, Energiatehokkuus, Granlund, ikkunat, ilmalämpöpumppu, ilmastonmuutos, jäähdytys, jäähdytysenergia, jäähdytyslaitteet, jäähdytysratkaisu, Jaana Ahti-Virtanen, kaukolämpö, kerrostalo, koneellinen poistoilmanvaihto, konvektorit, maalämpö, maalämpökaivot, maalämpöpumppu, painovoimainen ilmanvaihto, puhaltimet, putkiverkosto, raitisilmaventtiilit, sähkö, sälekaihdin, Säleverho, sisäilmastotavoite, Timo-Mikael Sivula, tuloilma, u-arvo, uudisrakennus

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • EU-taksonomian ja Suomen vesikalustevaatimusten vaikutus hankintoihisi 21.6.2022
  • Näin tehtiin Sokos Valtakulman julkisivun lednauhat 21.6.2022
  • Kestävät verkkoelementit taloyhtiöiden häkkivarastoihin, konesuojaukseen ja varastotilojen jakamiseen 21.6.2022
  • Korkeatasoiset sisustuslevyt Helatukulta moneen eri käyttökohteeseen 21.6.2022

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Suosittua sivustolla

  • Asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen suunnitellaan avustusta
  • Lisää jätteiden erilliskeräyksen velvoitteita
  • Schneider Electric: Älykäs Wiser-palovaroitin
  • Raksystems: Ohuteristerappaus ei ole kivijulkisivu
  • Naantalin asuntomessualueella alkaa olla valmista

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2022 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy