Syksyinen uutisointi Rovaniemellä toteutetusta sähköyhtiöiden suurhäiriöharjoituksesta sai monet pohtimaan, mikä olisi tilanne, jos sähköt menisivät poikki omassa kotikaupungissa. Helsingin valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi toteaa olevan vaikeaa sanoa tyhjentävästi, mihin kaikkeen se vaikuttaisi.
– Moderni yhteiskunta ei toimi ilman sähköä. Pääkaupunkiseudun asunnot ovat pääosin riippuvaisia sähköstä ja kaukolämmöstä. Lisäksi raideliikenne jumittuisi ja elinkeinoelämä pysähtyisi. Myös matkapuhelimet mykistyisivät ja tietoliikenneverkko lakkaisi toimimasta, hän mainitsee muutamia esimerkkejä.
– Pitkäkestoinen ja laaja sähkökatkos on erittäin epätodennäköinen Helsingissä. Tilanteeseen on silti varauduttu tekemällä suunnitelmia ja käymällä niitä läpi pöytäharjoitustasolla, valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi kertoo.
Helsingissä tapahtuvan sähkökatkoksen aiheuttamia riskejä pidetään vaikutukseltaan merkittävinä, koska monet koko yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot sijaitsevat pääkaupungissa.
Pitkistä sähkökatkoksista ei kokemusta
Helsingissä niin sanottu normaalitilanne on paljon parempi kuin muualla Suomessa.
– Meillä ei ole ilmajohtoja, jotka olisivat alttiina myrskyille tai tykkylumelle. Muualla Suomessa on kertynyt runsaasti kokemusta sääilmiöiden aiheuttamista sähkökatkoksista. Helsingissä tällaista ei ole toistaiseksi tapahtunut.
Kaupungissa ei ole Anssi Vuosalmen tietojen mukaan ollut vuosikymmeniin laajaa sähkökatkosta.
– Tämä on maakaapeloinnin ansiota. Mahdolliset sähkökatkokset jäävät paikallisiksi, jolloin niiden vaikutukset ovat pienet.
– Hyvän tilanteen huono puoli on se, että ei voida tietää, mitä laaja sähkökatkos loppujen lopuksi aiheuttaisi. Julkisella puolella on lainsäädännöllinen velvoite laatia poikkeustilanteiden varalle suunnitelma, joten asiaa on pohdittu ja siihen varauduttu. Tähän mennessä valmiuksia ei ole jouduttu testaamaan käytännössä.
– Meillä on olemassa selkeä malli siitä, miten toimitaan laajan sähkökatkoksen sattuessa, muun muassa miten viestitään asukkaille. Näitä toimenpiteitä harjoiteltiin viimeksi joulukuussa.
Lähtökohtana on, että asukkaat asuvat kotonaan sähkökatkoksen aikana.
– Sellainen tilanne ei ole mahdollinen, että tarvittaisiin laajamittaista evakuointia. Toki puututaan yksittäisiin tapauksiin, joissa asukas ei terveydentilansa vuoksi tule toimeen kodissaan. Silloin hänet siirretään väliaikaisesti esimerkiksi hoitolaitokseen.
Sähkökatkos ei käy normaalikuntoisen ihmisen terveyden tai hengen päälle, mutta aiheuttaa toki paljon haittaa.
– Ihmiset pelkäävät katastrofeja, vaikka jokapäiväisessä elämässä, kuten liukastumisissa ja kotitapaturmissa on enemmän vaaran paikkoja.
Radio tärkein viestintäkanava
Valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi heittää pallon yksittäisille kansalaisille ja kiinteistönomistajille: ovatko he miettineet, miten toimia sähkökatkoksen yllättäessä.
– Me julkishallinnossa emme pärjää ilman kuntalaisen varautumista. Toisaalta kuntalainen saattaa olla aika yksin ilman viranomaistoimintaa. Kokonaisturvallisuuden mallissa ovat mukana yhtä lailla niin julkinen hallinto, yritykset kuin yksittäiset kansalaisetkin.
Hän toivoo, että esimerkiksi taloyhtiöissä kehitettäisiin turvallisuuskulttuuria. Talkoisiin hän kutsuu isännöitsijät, jotka voisivat sparrata ja innostaa asukkaita näiden asioiden pariin.
– Yhdessä voitaisiin tarkastella, millaisia riskejä erilaisista tilanteista aiheutuu ja minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä tarvittaisiin. Hyvänä apuna voisi olla verkosta löytyvä Pahasti poikki -ohjekirjanen, joka kertoo miten selvitä pitkästä sähkökatkosta, Vuosalmi vinkkaa.
– Naapuriapu ja yhteisöllisyys antavat lisäarvoa koko yhteiskunnan varautumiseen. Uskoakseni yhteen hiileen puhaltamista löytyy edelleen, kun ollaan tosipaikan edessä.
Miettisessään, miten kansalainen voi varautua sähkökatkokseen, Vuosalmi mainitsee ensimmäiseksi patterikäyttöisen radion. Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisen ohjeita sähkökatkoksenkin aikana. Myös matkatietokoneilla ja -puhelimella on mahdollista päästä verkkoon ja tietoon käsiksi niin kauan kuin niiden akuissa on virtaa.
Toiseksi Vuosalmi nostaa esille kotivaran. Kotona on hyvä pitää pieni varasto hyvin säilyviä elintarvikkeita.
Koska kaukolämpö lakkaa sähkökatkoksen aikana toimimasta, on pakkaspäivänä edessä asuntojen viileneminen. Lämpötilan laskeminen vie jonkin aikaa, eikä luo tarvetta terveiden ja hyväkuntoisen asukkaiden siirtämiseen. Vedenjakelussa on mahdollista ottaa käyttöön jakeluautot, joilla vettä viedään asuinalueille.
Varavoimakoneet jauhavat sähköä
Julkisella puolella sähkökatkoksiin on varauduttu varavoimakonein, joita on muun muassa ihmisten hengen ja terveyden kannalta tärkeissä kohteissa, kuten sairaaloissa. Lisäksi on ups-tyyppisiä varavirtalähteitä, jotka tuottavat sähköä useita tunteja.
– Laitteistoilla on varauduttu olemaan hyvinkin pitkiä aikoja ilman ulkopuolelta tulevaa sähköä, Vuosalmi mainitsee.
Valmiuspäällikkö ei mielellään listaa suurimpia riskejä, jotka mahdollisesti aiheuttaisivat sähkökatkoksia.– Kun yhden sanoo, voi häiriön aiheuttaa kuitenkin jokin toinen. Ehkä Helsingissä suurin riski on siinä, että tapahtuu jokin onnettomuus tai inhimillinen virhe. Myös todella iso tulvatilanne voisi synnyttää laitevikoja.
Vuosalmi korostaa, että turhien pelkojen luomista on syytä välttää.
– Pitää muistaa, että meillä on vakaa ja toimiva yhteiskunta. Uhkia ei pidä liioitella, mutta ei niiltä pidä sulkea silmiäkään. Sen vuoksi meillä on varautumissuunnitelmat olemassa.
Rovaniemen kaltaista sähköyhtiöiden suuhäiriöharjoitusta ei Vuosalmen mukaan ole Helsingissä mahdollista järjestää. Siitä koituisi liian suuret vaikutukset muun muassa maan talouselämälle.
– Rovaniemellä kertyneitä kokemuksia voidaan hyödyntää koko maassa. Päällimmäisenä muistutuksena oli, miten kotihoidossa olevien ihmisten turvallisuutta voidaan parantaa. Väestön ikääntyminen on yksi keskeisimmistä haasteista.
Varautuminen laajamittaisiin ja pitkäkestoisiin sähkökatkoksiin kiinnostaa Helsingissä myös valtuustotasolla. Asiasta jätettiin syksyllä valtuustoaloite, johon valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmen mukaan laaditaan parhaillaan vastausta niin, että se on esiteltävissä kevään aikana.
Lisätietoja: Pahasti poikki –ohjekirjanen
Tietoa yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli julkaistaan tammikuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti PääkaupunkiseutuExtrassa 1/2015.