Päivittäiset työ- kauppamatkat edullisesti sähköautolla. Akkuun virtaa yön aikana auton omassa parkkiruudussa taloyhtiön pihassa tai autohallissa. Näin Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO) edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström näkee 2020-luvun sähköautotulevaisuuden ja nimittää yöllä tapahtuvaa latausta sähköauton peruslataukseksi.
– Sen lisäksi tarvitaan täydentävää latauspalvelua, jonka mm kauppakeskukset, pysäköintilaitokset, ravintolat ja hotellit tarjoavat. Bensa-auto ajetaan takankattavaksi. Sähköauto ladataan siellä, missä se luontevimmin seisoo paikallaan, hän jatkaa. Sähkönkulutuksen maksajina ne, jotka sähköä autojensa lataamiseen käyttävät, Lars Lundström jatkaa yllä olevaan viitaten.
Taloyhtiöt ovat hänen mielestään keskeisessä asemassa, kun halutaan parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja samalla lisätä sähköautojen suosiota hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa esittämällä ja toivomalla tavalla.
– Liikkeellelähtöä hidastaa tiedon puute joka tasolla ja myös valmiina tarjottavien ratkaisujen ja palvelujen saatavuus, toteaa Lundström.
– Molemmat asiat ovat korjattavissa, jopa varsin helposti ja vähäisin kustannuksin. Taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden, mutta myös sähköliikkeiden ja viranomaisten, tietämystä tulee lisätä – laatia oppaita, kertoa esimerkkejä erilaisista ratkaisuista ja järjestää koulutustapahtumia. Ensimmäinen tukimiljoona kannattaa suunnata tähän, hän neuvoo.
Lisäksi hän patistaa taloyhtiöitä näin: – Taloyhtiön pitäisi laatia valmiiksi mietitty ratkaisu mielellään jo ennen ensimmäisenkään sähköauton ilmestymistä taloyhtiöön. Tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa lataamisen sekä päätös tai esitys kustannusten jaosta.
– Uudisrakentaminen on oma lukunsa. Ympäristöministeriön tulisi välittömästi laatia uudisrakennusten autopaikkoja koskeva velvoittava määräys niin, että niissä huomioidaan sähköautojen latausmahdollisuus jo nyt. Rakennusten elinikähän on vähintään 50-100 vuotta, hän sanoo.
Sitä hän pitää valitettavana, että vielä näin 2010-luvullakin on rakennettu uusia asuinalueita ilman, että sähköautoja on huomioitu niissä mitenkään.
Lataus palveluna vai omana investointina?
Taloyhtiöllä on käytettävissään sähköautojen latauspisteiden toteuttamisessa kaksi perusvaihtoehtoa: 1) kuukausimaksuun ja sähkönkulutuksen veloitukseen perustuva ulkopuolisen yrityksen tarjoama latauspalvelu tai 2) investoida taloyhtiön omaan latausjärjestelmään ja hoitaa käytännönasiat, kuten sähkön kulutuksen mittaus, laskutus jne.
Myös omaan latausjärjestelmään investoitaessa voi suunnittelun ja asennuksen hankkia palveluna siihen erikoistuneelta yritykseltä.
– Ensimmäiset sähköautojen latausta palveluna tarjoavat yritykset ovat jo syntyneet. Myös latausjärjestelmien suunnittelupalvelua on saatavissa. Muun muassa latauslaitteita myyvät yritykset ovat laajentaneet toimintaansa suunnittelupalveluun. Näin hallitukselta vaadittava osaaminen pysyy kohtuullisena, neuvoo Lundström.
– Myös vastuu on vähäisempi ja hallituksen huolellisuusvelvollisuus täyttyy, kun käytetään ulkopuolista ammattimaista apua. Mahdollisista vahingoista vastaa palvelun tarjoajan vastuuvakuutus edellyttäen, että vahingon laatu on vakuutusehtojen mukainen, hän jatkaa.
– Laskutus perustuu todelliseen kulutukseen. Latausasemat seurustelevat keskenään ja varmistavat, että pysytään sähkönsyötön kapasiteetin rajoissa. Sulakkeet eivät laukea, vaikka ladattavia autoja olisi enemmänkin, hän vielä toteaa.
Myös kulut pysyvät kurissa: – Taloyhtiön ei pitäisi valita ylihienoa ja kallista ratkaisua – ainakaan aluksi. Tarveharkinta ja mitoituksen määrittelyvastuu tulee säilyttää hallituksella eli ostajan ja maksajan edustajalla. Jos mitoituksesta päättäminen annetaan palvelua myyvälle suunnittelijalle, investoinnista voi helposti tulla tarpeettoman suuri ja päätöksentekoprosessista vaikea ja aikaa vievä, hän varoittaa.
Alkuun päästään hyödyntämällä lämmityspistorasioita
Alkuun pääsee ilman suuria investointejakin: – Olemassaolevaa ns. lämmityspistorasiaverkostoa voi hyödyntää, kunhan pidetään huoli turvallisuudesta, Ludström sanoo.
– Jos 16 ampeerin pistorasiasta otetaan 8 ampeerin virta, ei ylikuumenemisen riskiä juurikaan ole pitkäaikaisenkaan latauksen aikana. Ensin tulee kuitenkin tarkistaa sähkön riittävyys, johtojen mitoitukset sekä pistorasioiden kunto, muun muassa niiden puhtaus. Tähän tarvitaan kokenut sähkömies, hän korostaa.
– Myös kahden tunnin kello pitää muuttaa toimimaan niin, että latausaika on esimerkiksi 4 tuntia tai 16 tuntia. Neljän tunnin lataukseen tyytyvien sähköautojen latausaika öisin voidaan jakaa kahteen jaksoon: osa autoista voidaan ladata esimerkiksi kello 22:n ja 2:n välisenä aikana ja toiset autot kello 4:n ja 6:n välisenä aikana. Jakamalla latausaika kahteen osaan mahdollistetaan useampien sähköautojen lataaminen kuin jos autoille olisi vain yksi latausajanjakso, hän neuvoo.
– Sinulla voisi siis olla oikeus ladata akku joko ilta- tai aamuyöllä, hän vielä konkretisoi.
Laskutukseen riittää, ainakin aluksi, vanhan vesimaksun tyyppinen arvioperusteinen sähköautomaksu.
– Esimerkiksi 20 euroa kuukaudessa antaisi oikeuden ladata neljä tuntia yössä, 30 euroa kuukaudessa oikeuttaisi 16 tunnin lataukseen. Maksuja voi säätää vuosittain, kun kokemusta kertyy. Näin voidaan ensimmäisille sähköautoille tarjota latausmahdollisuus ilman isompia investointeja. Sähköautojen yleistyessä kannatta kuitenkin siirtyä nimenomaan sähköautoille suunniteltuun ratkaisuun, hän opastaa.
Sähköautokeskustelu kuumeni kertarysäyksellä
SAO:n neuvontapuhelimeen on soitettu Lars Lundströmin kokemuksen mukaan lukematon määrä putkiremontteja koskevia kysymyksiä. Niitä ovat esittäneet lähinnä yksittäiset osakkeenomistajat.
– Nyt kun hallitus julkisti energia- ja ilmastostrategiaan sisältyvät sähköautotavoitteet, neuvontapuhelimeen tulleet kysymykset ovat koskeneet sähköautovalmiuksia. Tällaisia kysymyksiä ovat esittäneet lähinnä hallituksen puheenjohtajat ja jäsenet, Lundström kertoo.
Ehkä tämän voi selittää sillä, että taloyhtiöiden pikkujoulutilaisuudet ja glögi-illat ovat tarjonneet osakkaille matalan kynnyksen lähestyä hallitusta ja esittää kysymyksen: ”Suomeen tulee 250.000 sähköautoa – miten meidän talossamme on valmistauduttu sähköautojen lataamiseen?”
– Useimmiten ei mitenkään, hän vastaa.
Lundström asuu Espoon Mäkkylässä uudehkossa kerrostalossa. Kuudella talolla on yhteinen yli 300 auton autohalli, jossa on ihanteelliset mahdollisuudet lähteä liikkeelle kevyellä investoinnilla.
– Kaikilla autopaikoilla on oma 16 ampeerin sulakkeella varustettu pistorasia ja koko hallin sähköverkko on varsin vahvaa. Sen ansiosta meillä voisi olla autohallissa parkkeeraavista autoista noin 30-40 prosenttia sähköautoja, hän laskee.
Toistaiseksi lataavia autoja on vain kaksi ja nekin vähemmällä lataamisella toimeen tulevia hybridiautoja.
– Kahden tunnin kellolla varustettu lämmitykseen tarkoitettu pistorasia on niissä riittänyt. Investointikuluja ei juurikaan ole. Sähkönkulutuksen laskutusperuste on arvioon perustuva vuosimaksu – ei tarkalleen oikea, mutta riittävän lähellä, hän toteaa.
– Laskutus kannattaa muuttaa vastikkeen mukana maksettavaksi kuukausimaksuksi, siis samaan mallin kuin perinteinen vesimaksu, hän jatkaa.
Entä täyssähköautot ja niiden lataaminen?
– Kahden tunnin latausaika ei niihin riitä. Heti kun ensimmäiset aidot sähköautot ilmestyvät parkkihalliin, tarvitaan parempi latausvalmius. Se on myös tiedostettu. Asia on ollut autohallista vastaavan yhtiön hallituksen agendalla jo kahden vuoden ajan, mutta selkeät päätökset puuttuvat edelleen. Lämmityspistorasioilla ja kellon modifioinnilla päästään alkuun. Selkeät ratkaisut ja ohjeet osakkaille on hyvä saada ennen kevään yhtiökokouksia, Lundström patistaa.
– Kuitenkin jo pelkkä keskustelu ja asia selvittäminen siltä osin, että riittäisikö sähköverkko sähköautojen lataamiseen, osoittaa edelläkävijyyttä. Useimmissa taloyhtiössä sähköautojen latausmahdollisuutta ei ole vielä millään tavalla otettu esiin. Soisi otettavan, hän toteaa.
Taloyhtiöt ovat avainasemassa
Hallituksen asettaman tavoitteen – 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä – toteuttaminen riippuu latausmahdollisuuksien parantumisesta. Tässä taloyhtiöillä on Lundströmin mielestä tärkeä rooli ja vastuu.
– Julkisuudessa on puhuttu siitä, että huoltoasemille pitää saada sähköautoille pikalatauspisteitä, joissa autoilijat voivat kahvi- tai ruokatauon aikana ladata auton akun lähes täyteen. Siis nopean polttoaineen tankkauksen sijasta vähän tankkaamista hitaampi akun lataus, ns. pikalataus, huoltoasemalla. Ei se näin mene – sähköautoilla on ihan eri logiikka, toteaa Lundström.
– Sähköautoja ei viedä ladattavaksi jonnekin muualle, vaan ne ladataan siellä, missä autot ovat pitkään paikallaan. Peruslataus tapahtuu siis yön aikana omassa parkkiruudussa.
– Auto lähtee joka aamu liikkeelle ”tankki täynnä” eli akku ladattuna. Useimmiten illalla se palaa takaisin omaan parkkiruutuun ladattavaksi, eikä silloin tarvita mitään ulkopuolista latausta.
– Pidemmillä matkoilla tarvitaan täydentävää latauspalvelua. Silloinkaan lataamista varten ei tarvitse ajaa huoltoasemalle, vaan latauspalveluja tulee tulee synnyttää sinne, missä autot muutenkin seisovat. Siis ravintoloiden, kauppakeskusten ja hotellien yhteyteen, hän jatkaa.
– Huoltoasemien rooli on marginaalinen. Sen sijaan taloyhtiöiden rooli on aivan keskeinen, hän vielä toistaa.
– Myös ajomatkojen vertaus ontuu. Polttomoottorilla varustetun auton tankki on aamulla keskimäärin puolillaan. Sähköauton akku on joka aamu täynnä, eikä sitä tarvitse erikseen ”tankata” kuin poikkeustapauksissa – lomamatkoilla ja mökkireissuilla, hän vertaa.
– Tarvittaessa akun voi ladata täyteen myös mökillä viikonlopun aikana hyvinkin pienellä latausvirralla, hän vielä neuvoo.
Sähköauto kakkosautoksi
Lars Lundströmin mielestä sähköautoasiaa voi lähestyä siitäkin näkökulmasta, että kotitalous voisi hankkia sähköauton lyhyitä työ- ja kauppamatkoja varten ja ”tavallisella” autolla ajetaan pidemmät, esimerkiksi kesämökkimatkat.
Lundströmin omassa kahden hengen taloudessa on tällä hetkellä kaksi suurehkoa station wagon -typpistä mökkireissulle sopivaa autoa.
– Vanhasta tottumuksesta, mutta aivan turhaan. Kaupunkikäyttöön sopiva sähköauto on vakavassa harkinnassa heti ,kun latausmahdollisuudet vielä vähän kehittyvät, Lundström toteaa.
Teksti Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2016