Tamperelaisen As Oy Koivistontien rintamamiestaIojen parkkipaikalla on kaksi lataustolppaa, joissa on yhteensä neljä paikkaa sähköautoille. Ne asennettiin pari vuotta sitten, kun taloyhtiössä tehtiin sähköremontti putkiremontin yhteydessä. Latausasemat ovat toistaiseksi olleet ilman käyttöä, mutta taloyhtiön puheenjohtaja Cristian Seres uskoo tilanteen muuttuvan sähköautojen määrän kasvaessa.
– Toivon mukaan vuoden sisällä ensimmäisellä tolpalla on käyttöä, hän arvioi.
Yhdeksän kerrostalon taloyhtiössä on 138 asuinhuoneistoa ja noin 180 asukasta. Lisäksi taloyhtiöllä on kuusi liiketilaa vuokralla.
Lataustolppien asentaminen lähti liikkeelle taloyhtiön puheenjohtajan kiinnostuksesta sähköautoja kohtaan. Myös muut suhtautuvat asiaan myönteisesti.
– On vain ajan kysymys, koska ensimmäinen asukas ostaa sähkö- tai hybridiauton ja alkaa kaivata latausmahdollisuutta, Seres perustelee.
– Taloyhtiössämme on aika paljon autopaikkoja, joten muutama sähköauton latauspaikka ei ole keneltäkään pois. Kustannukset eivät nousseet mainittavasti, koska tämä kaikki toteutettiin sähköremontin yhteydessä. Samalla lisättiin lämmitystolppien määrää.
Lataustolppien virransyöttöä varten jouduttiin tekemään maakaapelointitöitä. Johdon täytyy olla 16 ampeerin sulakkeen vuoksi paksumpaa kuin mitä käytetään tavallisissa lämmitystolpissa.
Koska lataustolpat ovat olleet käyttämättöminä, pohdittiin taloyhtiössä jossain vaiheessa mahdollisuutta käyttää niitä tavallisina lämmitystolppapaikkoina. Se kaatui kuitenkin siihen, ettei markkinoilta löytynyt ajastinta, jolla olisi saanut jatkuvan sähkösyötön muutettua kahdeksi tunniksi ilman jatkojohtoviritelmiä.
Sähkö laskutetaan kulutuksen mukaan
Taloyhtiö vuokraa lataustolppia asukkaille samaan tapaan kuin lämmitystolppia.
– Lataustolpan kuukausimaksu on muutaman euron korkeampi kuin lämmitystolpan. Lataustolpassa oleva sähkömittari kertoo kulutuksen. Huoltomies lukee kilowattituntilukeman kerran tai kaksi vuodessa ja sen perusteella asukas saa laskun käyttämästään sähköstä, Cristian Seres kertoo suunnittelusta käytännöstä.
Yhtä lailla kuin lämmitystolppaa voi jossain vaiheessa myös lataustolppaa joutua jonottamaan.
– Samat pelisäännöt ovat molemmille. Jos lataustolpille olisi enemmän käyttäjiä kuin on paikkoja, niin silloin edetään jonotuksen mukaan. Tosin nyt ei ole sitä ongelmaa, vaan meillä on mitä myydä.
Ajatellessaan tilannetta, jossa sähköautojen latausasemille ilmaantuisi kovasti kysyntää, Seres arvioi taloyhtiön asentavan lisää tolppia.
– Kiinteistön pääsulakkeet ovat kunnossa, joten niiden puolesta ei synny estettä.
Koivistontien rintamamiestaloilla on myös autotallipaikkoja, jotka ovat asukkailla vuokralla.
– Jos vuokraaja haluaa talliin latauspisteen, hän voi sen sinne taloyhtiön suostumuksella asentaa omalla kustannuksellaan. Pois muuttaessa hän voi purkaa sen ja ottaa mukaansa, tai tilanteeseen haetaan jokin muu ratkaisu.
Edullinen ajaa ja ympäristöystävällinen
Cristian Seres on itse katsellut sähköautoja ostomielessä.
– Sähköautojen tekniikka on kehittynyt viime vuosina. Lisäksi niiden hankintahinnat ovat muun muassa autoverotuksellisista syistä lähentyneet polttomoottoristen autojen hintoja. Käyttökustannuksiin vaikuttaa se, että Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä. Sähköauto on hyvä hankinta myös ympäristön kannalta, hän luettelee.
Vaikka sähköautojen määrä kasvaa vauhdilla, on Suomi takapajula sähköautojen luvattuun maahan, Norjaan verrattuna.
– Norja kannustaa monilla veroeduilla sähköauton hankintaan. Lisäksi sähköautoilijalla on etuoikeuksia liikenteessä. Sähköautolla saa esimerkiksi ajaa bussikaistalla eikä kuljettajan tarvitse maksaa ruuhkamaksuja, Seres kertoo.
Juttua varten Cristian Seres haki sähköauton Vantaalta koeajoon. Matkaa Tampereelle kertyi noin 160 kilometriä.
– Lähtiessäni Vantaalta auton tietokone näytti, että virta riittäisi koko matkaan. Koska ilma oli vähän pakkasen puolella ja lämmitys vie virtaa, suunnittelin lataavani autoa pariin otteeseen.
– Ensimmäinen lataus oli Hyvinkäällä lähinnä sen vuoksi, että jos seuraavalla latausasemalla lataus ei syystä tai toisesta onnistuisikaan. Pelasin siis niin sanotusti varman päälle, etten jää välille. Latasin autoa noin tunnin kauppakeskuksen pysäköintihallissa olevalla lataustolpalla, joka oli hitaampaa latausta, eikä akku ehtinyt latautua kovin paljon.
– Seuraava etappi oli Hämeenlinna, jossa oli ainoa lainassa olleeseen autoon sopiva pikalatauspaikka Vantaan ja Tampereen välillä. Siellä auto oli puoli tuntia pikalatauksessa ja akku tuli täyteen.
Latausasemista Cristian Seres toteaakin, että niitä saisi olla enemmän. Sähköauton akun varaustilan mittari laskee yllättävän nopeasti. Kulutus on sitä kovempaa mitä useampi laite on päällä. Vantaan ja Tampereen välisellä matkalla virrankulutus oli noin 17 kWh/100 km.
Sähköauton kuljettaja ei kuitenkaan joudu arvuuttelemaan akun kestoa ja kuinka monelle kilometrille se riittää. Virrankulutuksen ja paljon muustakin kertoo auton kojelaudassa oleva tietokone. Sähköauton ajaminen ei juuri poikkea nykyaikaiseen polttomoottoriseen autoon verrattuna hiljaista käyntiä lukuun ottamatta.
Autojen lämmitystolpista latausasemia
Taloyhtiöt joutuvat tarkistamaan autopaikkojensa lämmitystolpat ja tarvittaessa uusimaan ne ennen sähköautojen yleistymistä. Nykyiset auton esilämmitykseen suunnitellut tolpat eivät suoraan sovi sähköautojen lataamiseen.
Lämmitystolpissa yleiset 2–3 tunnin ajastimet rajoittavat sähköauton lataamista. Siihen tarvitaan virransyöttö, jota ei rajoiteta kellokytkimellä. Auton oma valvontaelektroniikka katkaisee virransyötön, kun akut ovat latautuneet. Jos tolpan virransyötössä käytetään 16 ampeerin sulaketta, riittää pelkkä tolpan uusiminen ilman maakaapelointitöitä.
Joissakin taloyhtiöissä virta jaetaan keskitetysti joko ajastimen tai ulkolämpötilan ohjaamana tai niiden molempien termostaatin rajoittamana. Tällaiset rajoitukset voidaan poistaa tolppiin koskematta, mutta sähkönsyöttö on pidettävä 16 ampeerissa. Jos tolpissa on käytössä vain 10 ampeerin sulakkeet, niiden lisäksi on tarvittaessa uusittava myös sähkönsyöttökaapeli määräysten mukaiseksi (2,5 mm2 paksuinen).
Lämmitystolppiin kannattaa joka tapauksessa asentaa sähkönkulutusmittarit sähköautoja varten. Sähköauton lataukseen kuluu helposti 10–20-kertainen määrä sähköä verrattuna moottorin esilämmityksen sähköntarpeeseen.
Liian suurta latausvirtaa kannattaa välttää. Se voi vahingoittaa akkuja. Pikalatauksen vaatima yli 50 kW:n tehoinen virransyöttö on myös teknisesti hankala järjestää.
Sähköauton on arvioitu kuluttavan sähköä 15–20 kWh/100 km. Sähkön nykyhinnoilla laskua kertyy 1,80- 2,40 €/100 km (0,12 €/kWh).
Lähde: Motiva Oy
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 9/2015. Lue myös, mitä toimia taloyhtiössä saatetaan tarvita sähköautojen lataamisen mahdollistamiseksi taloyhtiössä.