Ikäihminen ruokkimassa lintuja ja niiden joukossa myös useita rottia oli sellainen näkymä, että se käynnisti Vantaan Myyrmäessä mittavan ja ainutlaatuisen rottajahdin. Myyrmäen Huollon aloitteesta seitsemän isännöintitoimistoa yhdistivät voimansa ja saivat asiakastaloyhtiöt tekemään vuosisopimuksen rottien torjunnasta lähes 10 000 asukkaan asuttamalla alueella.
– Olen ollut kymmenkunta vuotta tuhoeläintorjunta-alan töissä ja nähnyt sen myötä erilaisia rottasotia ja tuhoeläinprojekteja eri puolilla Suomea, mutta en aikaisemmin tällaista. Yksittäinen isännöitsijätoimisto ja taloyhtiö ovat riskialueilla yrittäneet vähentää ja tuhota rottakantaa, mutta että kokonainen kaupunginosa tekee näin – se on ainutlaatuista, ja ennen kaikkea vaikutuksiltaan tehokkaampaa, myyntipäällikkö Pertti Jumppanen tuhoeläintorjuntaan erikoistuneesta Indoor Quality Servicestä sanoo. (toim. huom. Nykyisin Pertti Jumppanen työskentelee EStorjunta Oy:ssä).
Myyrmäen alueelle on tähän mennessä sijoitettu satakunta rottien syöttiasemaa ja loput 300 asemaa sijoitetaan paikoilleen sitä mukaa kuin taloyhtiöistä saadaan lupa niiden kiinnittämiseen. Lupa tarvitaan siksi, että syöttiasemat kiinnitetään kiinteästi rakennusten kivijalkaan, jätekatoksiin ja roska-astioiden läheisyyteen. Lisäksi niitä laitetaan tarvittaessa lämmönjakohuoneisiin ja sähköpääkeskuksiin, jotka ovat Jumppasen mukaan yleensäkin jyrsijöiden suosimia paikkoja pakkasten tultua.
– Kaikki asemat ovat paikallaan arviolta marraskuun aikana. Nyt onkin oikea aika lähteä rottasotaan, koska syksyn ensimmäiset kylmät pakkaset ovat tulleet ja rotat hakeutuvat lämpimiin oloihin, Jumppanen vielä toteaa.
Rottakanta kasvanut huolestuttavasti
– Rottakanta on kasvanut isoksi ja voimakkaaksi etenkin pääkaupunkiseudulla. Myyrmäessä reagoitiin ensimmäisenä ja saatiin näin torjunta liikkeelle, Jumppanen mainitsee.
– Johtuneeko tietämättömyydestä tai kustannusten pelosta, että taloyhtiöt eivät aina tukeudu ammattimaiseen ja säännölliseen jyrsijöiden torjuntaan. Vuosisopimukseen perustuva torjuntatyö ei edellytä suurta taloudellista panostusta ja sanoisin, että taloyhtiölle hankittu perusruohonleikkuri tulee kalliimmaksi kuin esimerkiksi kahden vuoden säännöllinen vuosisopimukseen perustuva rottatorjunta, Jumppanen konkretisoi ja korostaa vielä, että parhaiten rottakantaan vähennetään juuri säännöllisellä torjunnalla.
Syötit tarkistetaan sopimuksen mukaan 3-4 kertaa vuodessa, mutta toki alussa seurataan tiiviimmin, miten paljon rotat syöttiasemissa käyvät, täytyykö syöttilaatua vaihtaa ja niin edelleen.
Erityisen hyödyllisenä Jumppanen pitää Myyrmäen rottajahtia siksi, että sen aikana saadaan hyödyllistä tietoa torjuntatoimien vaikutuksista. Tarkoitus nimittäin on, että kaikki tehdyt toimet kirjataan ja sitä kautta työstetään raportit, jotka aikanaan esitellään rottajahdissa mukana olleille taloyhtiöille. Raportointi onkin Jumppasen mielestä tärkeä osa asiakaspalvelua. Yrityksen toimintalinjana on raportoida riippumatta työn suuruudesta – olipa sitten tuhottu esimerkiksi hämähäkkejä, faaraomuurahaisia tai jyrsijöitä.
– Eihän isännöitsijä voi kaikkien muiden töiden ohessa muistaa, mitä ja minkälaisia torjuntatöitä esimerkiksi kuluneen vuoden aikana. Siksi tilaajan pitää saada kunnollinen raportti tehdyistä toimenpiteistä, eikä tyytyä pelkästään siihen, että saa tehdystä työstä laskun ja maksetusta laskusta kuitin, Jumppanen korostaa.
Rotat temmeltävät kanavistoissa ja putkistoissa
Jyrsijöistä hiiret ovat erityisesti rivitalojen riesa, ja esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa sekä muissakin kerrostaloissa rotat. Keskuslämmitetyt kerrostalot ovat Jumppasen mukaan rotille mieluisia, koska siellä on lämmön lisäksi hyviä käytäviä, putkistoja ja kanaaleja, joissa ne pääsevät helposti kulkemaan ja pesiytymään.
Rotan pääsyä kanavistoihin tai muihin rakenteisiin on vaikea estää, sillä rotta mahtuu sisään vaikkapa parin-kolmen senttimetrin suuruisesta, juomapullon suuaukon kokoisesta reiästä.
Rottakannan kasvu johtuu Jumppasen mukaan osin lisääntyneestä roskaamisesta ja lintujen ruokinnasta, mutta erityisesti Myyrmäessä siihen on vaikuttanut myös lisärakentaminen.
– Maanmuokkaus ajaa rottia liikkeelle, hän muistuttaa.
Rotista monenlaista riesaa
Ruotsalaistutkimuksen mukaan 13 prosenttia oikosulusta alkaneista tulipaloista johtui siitä, että rotat olivat vaurioittaneet sähkökaapeleita.
– Ne voivat siis aiheuttaa sähkölaitteiden oikosulkuja, mutta myös sähkölaitteiden tai puhelinjärjestelmän toimintahäiriöitä, Jumppanen muistuttaa.
Lisäksi rotista saattaa olla se haitta, että turmelevat rakenteita ja eristeitä. Myös pesäkuoppia maahan kaivaessaan ne voivat pilata esimerkiksi istutuksia tai muita pihan päällysteitä.
Lisäksi rotat levittävät tehokkaasti tauteja, koska ne ruokailevat jäteastioissa tai kulkevat kiinteistön erilaisissa putkistoissa ja kanavistoissa. Niinpä ei ole ihme, että esimerkiksi salmonella leviää niiden jaloissa helposti ihmisten asuinympäristöön.
************************************************************************
Rottien torjunta käytännössä
Syöttiasemat ovat peltisiä laatikoita, joiden kansi on kiinnitetty riippulukolla niin, etteivät muut eläimet tai ihmiset pääse käsiksi syötteihin. Syötit kiinnitetään laatikon sisään, jonne rotta pääsee laatikon alapuolelta seinänvierustoja kulkiessaan.
Syöttiasemien paikkoja ei vaihdeta, mutta syöttiaineita voidaan vaihdella riippuen siitä, miten mikin aine rottiin tehoaa. Myyntipäällikkö Pertti Jumppanen nimittäin mainitsee, että rotat eivät syö joitakin syöttiaineita ja silloin niitä pitää vaihtaa ja kokeilla, mikä 4-5 vaihtoehdosta toimii parhaiten.
Nelikulmainen parafiinikuutio sisältää brodifakumia, joka on niin sanottu kolmannen sukupolven torjunta-aine ja vaikuttaa rottaan jo kertasyönnillä. Kuolettavasti se vaikuttaa rotassa noin kolmen-neljän päivän sisällä.
– Rotta on varovainen eläin. Kun syöttiasema tulee sen reviirille, se ei välttämättä heti uskalla mennä edes tutkimaan sitä. Siksi voi käydä niin, että rotan käyntiin syöttiasemassa voi mennä muutamasta päivästä kahteenkin viikkoon. Toisaalta syöttiasemasta voivat käydä syömässä heti sellaiset rotat, jotka ovat tulleet uudelle alueelle ruoanhakuun, Jumppanen kertoo rottien käyttäytymisestä.
– Aine vaikuttaa niin, että rotan veren hyytymisaineet eivät enää toimi. Suonistoon tulee normaalisti jatkuvasti pieniä repeämiä ja koska veri ei enää hyydy niin rotta kuolee sisäiseen verenvuotoon, Jumppanen kuvaa myrkyn vaikutustapaa.
Rotat kuolevat pääsääntöisesti maapesiinsä tai yrittäessään palata sinne turvaan lajitovereidensa luokse.
Jumppasen kokemuksen mukaan kuolleiden rottien jääminen rakenteisiin on hyvin harvinaista – korkeintaan yksi tai kaksi tapausta vuodessa.
– Joskus rotta jää rakenteisiin niin pahoin, ettei sitä saada pois tai rakenteiden purkamisesta aiheutuu liian suuret kustannukset. Rotta ajan kanssa muumioituu, mutta hajuhaittoja siitä saattaa aiheutua. Niitä kuitenkin voidaan hoitaa hajunpoistotoimenpitein, Jumppanen kertoo lähinnä kuitenkin vain omakoti- ja rivitaloissa esiintyviin ongelmiin.
Teksti ja kuvat: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu marraskuussa Kiinteistöposti 7/2006